Ella Junnila valitsi idolinsa silmälasien perusteella - Urheilu - Aamulehti

Suomen ennätyshyppääjä Ella Junnila valitsi idolinsa silmälasien perusteella – ”Se oli minulle iso juttu”

Tampereen Pyrinnön Ella Junnila luottaa siihen, että kroppa tietää, mitä pitää kovassa paikassa tehdä.

Ella Junnila opiskelee Tampereen yliopistolla politiikan tutkimusta. Hän toivoo, että kansainvälinen yleisurheiluliitto ottaa huomioon eettiset ja ihmisoikeudelliset kysymykset, kun se päättää jatkossa arvokisojen järjestäjämaista.

4.8.2021 7:30

Aamulehti, Tokio

Kun Ella Junnilan oikea jalka tömähtää Tokion olympiastadionin mondolle korkeushyppypatjan edessä, hän todennäköisesti jo tietää, meneekö hyppy riman yli vai ei. Yleisurheilukansa vasta jännittää lopputulosta, mutta tuhannet hypyt ovat tuoneet sellaisen rutiinin, että Junnila osaa ennustaa sen hyvissä ajoin.

Tätä ennen on rakentunut lähes koko suoritus.

Junnila käyttää kahdeksan askeleen vauhtia, joka näyttää päällepäin yksinkertaiselta: ei kummallisia loikkia, ei käsien pyörittelyjä. Neljän kiihdyttävän askeleen jälkeen tulee neljän askeleen kaarrejuoksuvaihe, jonka aikana hän on kenossa oikealle puolelleen. Toiseksi viimeisellä askeleella painopiste laskee, jotta suoritus jatkuu ponnistuksen jälkeen luontevasti ylöspäin.

Riman päällä on enää vähän tehtävissä.

Junnilan onnistuminen ratkeaa nimenomaan noiden kahdeksan askeleen aikana, sillä hänen hyppynsä perustuu vauhtiin. Tässä mielessä Tampereen Pyrinnön urheilija muistuttaa esimerkiksi ruotsalaista suurhyppääjää Stefan Holmia, joka huiman vauhtinsa ja pomppunsa ansiosta ylsi olympiakultaan asti, vaikka varressa oli mittaa vain 181 senttiä – kaksi senttiä vähemmän kuin Junnilalla.

Kokonaisuus vuotaa

Fysiikan kehittyminen on parantanut Junnilan vauhtia ja sitä kautta tuloksia. Hän hyppäsi hallissa EM-pronssia Suomen ennätyksellä 196.

Talvikausi enteili Junnilalle jo pistesijaa Tokion olympialaisista. Kesällä vire ei ole ollut paras mahdollinen. Kesän paras tulos ennen Tokiota on vain 190. Sillä ei hätyytellä finaalipaikkoja.

Ulkoratojen ennätys 195 täytti heinäkuun alussa jo kaksi vuotta. Alussa kuvattu kokonaisuus on kesän aikana vuotanut.

– Ei ole ollut yhtä akilleenkantapäätä, Junnila sanoo Tokiossa ja alkaa selventää.

– Vauhdin pitää minulla olla tasaisen kiihtyvä. En voi vain rykäistä, koska muuten asento romahtaa. Ponnistuksessa pönkän täytyy pitää, että saan siirrettyä vauhdin pystysuoraksi energiaksi.

Fysiikkansa puolesta Junnila on yhä ennätyskunnossa. Ongelmia alkoi muodostua keväällä, jolloin tekniikkaharjoittelun kanssa oli pieniä haasteita, kuten hän muotoilee.

Kristian Pulli sanoi miesten pituusfinaalin jälkeen, että hänen oli vaikea saada tehtyä toista kuntohuippua hallikauden jatkoksi. Junnilan mielestä hänen ongelmat eivät johdu siitä.

– Lähdimme Kristianin kanssa hallikauteen eri pohjilta. Itse en vielä joulukuussa tiennyt, voinko hypätä hallikautta lainkaan selkävaivan takia.

Kohti kahta metriä

Tamperelainen pamautti kesken kisakauden uutisen, kun hän kertoi valmentajanvaihdosta. Pitkäaikainen valmentaja Jouko Kilpi väistyi Junnilan taustalta. Henkilökohtaiseksi valmentajaksi tuli Tuomas Sallinen.

Uutinen ei sittenkään ole jättiyllätys, kun miettii Junnilan profiilia. Kilpi on kehittänyt tamperelaisen tekniikan lähes huippuunsa, vaikka ongelmia on tällä kaudella ollutkin.

Sallinen on toiminut Junnilan fysioterapeuttina, ja hänen tehtävänsä on kehittää sitä, missä työmaata on yhä eniten: fysiikkaa.

– Tekniikka minulla on jo aika lopullisessa uomassaan. Tekniikkaa voi aina viilata taitolajeissa, mutta pääasiassa kehitys tulee nyt fyysisten ominaisuuksien parantamisesta ja ennen kaikkea fyysisten ominaisuuksien viemisestä siihen suoritukseen, Junnila, 22, sanoo.

Milloin voisit olla fyysisesti parhaimmillasi?

– Sen kun tietäisi! Minulla on fysiikkapuolella vielä tosi paljon kehitettävää. En usko, että raja tulee vielä pariin vuoteen vastaan.

Junnila on kertonut selkeäksi tavoitteekseen olla ensimmäinen kaksi metriä ylittänyt suomalaisnainen.

Ei esimerkkejä

Ella Junnilan hyppy perustuu vauhtiin. Hän oli viime talvena hyvässä vireessä. Junnila hyppäsi Tampereella helmikuussa Suomen ennätyksen 194, jota hän paransi myöhemmin EM-kisoissa.

Suomella ei ole korkeushypyssä erityisen hohdokasta menneisyyttä varsinkaan naisten puolella. Junnila on ensimmäinen suomalaisnainen, joka on yltänyt korkeudessa kahdeksan joukkoon arvokisoissa.

SE-tuloksen Junnila otti nimiinsä 194:ssä. Junnilalla ei siis ole ollut esimerkkejä, joiden polkua seurata.

– En ole pitänyt sitä huonona asiana. Yksilölajeissa kaikki urheilijat ovat yksilöitä. Oleellista on, mikä toimii minulle. Vaikka Suomessa olisikin ollut esikuvia, ei minulle olisi ollut valmista sapluunaa.

Junnila ei ole ottanut hyppäämiseen mallia myöskään ulkomaalaisilta kilpailijoilta. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö hän olisi katsonut ketään ylöspäin. Nuorempana hän ihaili Tia Hellebautia. Belgialainen voitti korkeuden olympiakultaa Pekingissä 2008 maansa ennätyksellä 205, mutta Junnilan ihailu ei liittynyt niinkään menestykseen.

– Hänellä oli lasit. Minulla oli nuorempana lukulasit, ja se oli minulle iso juttu, että oli joku toinenkin hyppääjä, jolla oli silmälasit.

Hellebaut kilpaili silmälasien kanssa, mitä Junnila ei kuitenkaan tehnyt.

– Se tuntui aina hankalalta. Porukat myös pelkäsivät, että ne menevät rikki, missä olikin ihan oikea riski, tamperelainen hymähtää.

Finaali mielessä

Naisten korkeushypyn karsintakisa Tokiossa käydään torstaina. Hyppääjien on oltava terävänä heti aamulla, sillä karsinta alkaa kello 9.10. Jo tuolloin on luultavasti yli 30 astetta lämmintä.

Kuumuus asettaa oman haasteensa, sillä karsintakisat venyvät korkeudessa yleensä pitkiksi.

– Jos on hyvässä kunnossa, ei haittaa, vaikka kisa venyisi. Jos on teknisesti hakemista, silloin se on haastavampaa.

Karsintaraja on 195.

– Luulen, että raja (jolla pääsee loppukilpailuun) asettuu 193–195:een.

– Tavoite on päästä finaaliin.

Kriittisillä hetkillä hermojen on oltava rautaa. Tästä Junnila on osoittanut hyviä merkkejä muun muassa EM-halleissa, joissa 194 ylittyi viimeisellä yrityksellä.

Kisatilanteessa on luotettava omaan osaamiseen. Mielikuvaharjoitusten aika on ollut ennen kilpailua ja harjoituskaudella. Kun Junnilalla oli hypyn juoksuvaiheessa tekninen virhe muutama vuosi sitten, hän heräsi keskellä yötä säpsähtäen ja keksi ratkaisun. Ongelma hoitui sillä hetkellä.

– Hyppy on kokonaisuus. Jos ratkaisukorkeuksissa lataa ajatukset yhteen asiaan, yleensä se romuttaa kaiken muun, Junnila sanoo.

– Olen tehnyt tuhansia hyppyjä. Luotan siihen, että keho tietää, mitä pitää tehdä.

SE-hyppääjä Ella Junnila

Laji: Korkeushyppy

Ennätys: 195 ulkona (3.7.2019), 196 hallissa (7.3.2021), kumpikin on Suomen ennätys

Syntynyt: 6.12.1998 Espoossa

Seura: Tampereen Pyrintö

Valmentaja: Tuomas Sallinen. Aiemmat valmentajat äiti Ringa Ropo, Jouko Kilpi ja Mikko Rummukainen

Tokio-näkymä: Jos löytää hallikauden vireen takaisin, taistelee finaalipaikasta ja pistesijasta. Kolmissa edellisissä olympialaisissa finaalipaikkaan ja kahdeksan joukkoon on vaadittu vähintään 193:n ylitystä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut