Vastustajien korvat ovat kovilla, kun Ida Hulkko virittää itsensä kisakuntoon – ”Se ei ollut meidän ongelma” - Urheilu - Aamulehti

Vastustajien korvat ovat kovilla, kun Ida Hulkko virittää itsensä kisakuntoon – ”Se ei ollut meidän ongelma”

Ida Hulkon tavoitteena on saada uinti suomalaisten kahvipöytien keskustelunaiheeksi. Tamperelainen nauttii, kun hän voi kehittää itseään muuallakin kuin altaassa.

Ida Hulkko harjoitteli Tokion kisa-altaassa perjantaina.

23.7.2021 18:30

Aamulehti, Tokio

Kun Ida Hulkko tepastelee Tokion uimakeskuksessa sunnuntai-iltana, hän toivoo, että vatsassa kouraisee jännityksestä.

– Nautin, kun on paha olo ja sydän hakkaa. Silloin tiedän, että itseänikin kiinnostaa, mikä lopputulos on, tamperelaisuimari sanoo ja naurahtaa.

Suomessa järjestettävistä kisoista tällaista adrenaliiniryöppyä saa enää vain harvoin, eikä se ole varmaa isommissakaan kilpailuissa. Alkukesän Euroopan mestaruuskisojen sadan metrin rintauinnissa Hulkon piti hakemalla hakea oikeanlaista kisavirettä.

– Jere (valmentaja Jere Jännes) sanoi, että aika kova muija saa olla, jos eivät ensimmäiset olympialaiset jännitä.

Jännitys nostaa adrenaliinia, mikä pudottaa suoritusajasta sekunnin kymmenyksiä pois. Ne saattavat tehdä eron jatkoon pääsyn ja karsiutumisen välille.

Hulkko pyrkii ruokkimaan tätä oloa kofeiinin ja musiikin avulla. Energiajuomaa kuluu enintään tölkki yhtä uintijaksoa kohden. Jo se saa sydämen hakkaamaan.

Neljä mitalistia Tokiossa

Suomella on Tokiossa viisi uimaria. Määrä on sama kuin Riossa 2016.

Uimarit: Ida Hulkko (100 m rintauinti), Mimosa Jallow (100 m selkäuinti), Ari-Pekka Liukkonen (50 m vapaauinti), Matti Mattsson (200 m rintauinti), Fanny Teijonsalo (50m vapaauinti).

Suomen viisikosta Hulkko, Jallow, Liukkonen ja Mattsson ovat voittaneet mitaleja aikuisten arvokisatasolla pitkällä radalla joko EM- tai MM-kisoissa.

Uintikisat alkavat Tokiossa lauantaina 24. heinäkuuta.

Historia: Suomi on saavuttanut olympialaisista neljä uintimitalia: yhden hopean (Jani Sievinen 1996) ja kolme pronssia (Antti Kasvio 1992, Arvo Aaltonen kahdesti 1920).

Sadan metrin rintauinnin alkuerät käydään sunnuntaina iltasessiossa. Hulkko käyskentelee hallilla pari tuntia ennen omaa suoritustaan. Hän haistelee ilmapiiriä, nauttii tunnelmasta, virittää itseään.

Ennen kisaa Hulkko menee Suomen joukkueen tiloihin. Hierontapöydällä soi musiikki, eikä volyyminappi osoita lounaaseen.

– EM-kisoissa Sveitsin joukkue oli vieressä ja he tulivat valittamaan, että ihan kuin täällä olisi yökerho. No, se ei ollut meidän ongelma.

Ennen kuin Hulkko vaihtaa uimapuvun, hän pistää kuulokkeet korville. Rokkia, poppia, mitä lie. Fiilis selviää sitten kisapäivänä, vaikka hän rokki- ja metallimusiikin ystäväksi julistautuukin.

Ennen EM-kisareissua Hulkkoa alkoi jännittää kotona, kun hän mietti niiden kisojen päämatkaansa 50 metrin rintauintia. Kun televisiossa alkoi soida yhtäkkiä Whitney Houstonin I Wanna Dance With Somebody, Hulkkoa nauratti ja mielen valtasi hyvä tunne. Se soi myös tamperelaisen kuulokkeista, kun hän käveli 50 metrin rintauinnin lähtöpaikalle. Hetki myöhemmin hän oli hopeamitalisti.

– On parempi, jos löytää joka kisaan uuden biisin. Muuten se menettää taikaa.

Tuttu tuki poissa

Hulkko joutuu tulemaan ensimmäisissä olympialaisissaan toimeen ilman luottohenkilöään. Jere Jännes oli mukana vielä valmistavalla leirillä Fukuokassa, mutta sieltä hän palasi Suomeen, kun uimari jatkoi matkaansa Japanin pääkaupunkiin.

Valmentaja-akkreditointeja ei riitä läheskään kaikille henkilökohtaisille valmentajille, ja Jännes oli yksi karsituista.

Kun suomalaisuimarit ottivat tuntumaa Tokion olympia-altaaseen perjantaina, Hulkolle aikaa otti Matti Mattssonin henkilökohtainen valmentaja Eetu Karvonen.

Karvonen ja Jännes sopivat ennen jälkimmäisen kotiinpaluuta, mitä viimeisissä harjoituksissa tulee tehdä. Jännes sai myös välittömästi harjoituksen jälkeen videon Hulkon uinnista, josta hän antoi nopean palautteen puhelimitse.

Tältä osin kaikki on toiminut Hulkon mielestä hyvin, mutta oman valmentajan poisjäänti tuntuu silti yhä pahalta.

– Olemme Jeren kanssa tekemisissä melkein viisi tuntia joka päivä. Koen, että Jereltä varastettiin jotain, joka olisi hänelle kuulunut, Hulkko sanoi ääni hieman väristen perjantaina harjoitusten jälkeen.

Hän sanoo, että ei saanut tiiminsä tärkeintä palasta paikalle.

– Olisin halunnut jakaa tämän kokemuksen hänen kanssaan, mutta on tästä jo muutamalla kirosanalla selvitty.

Tamperelainen Eetu Karvonen valvoi Ida Hulkon harjoituksia perjantaina.

Taivas rajana

Tokio on Ida Hulkolle, 22, välietappi. Itseasiassa vielä kaksi vuotta sitten hän ei edes kuvitellut pääsevänsä koko kisoihin. Olympialaisten tulosrajat ja Hulkon silloinen taso eivät pyörineet samoissa lukemissa. Hän oli yli kahden sekunnin päässä nykyisestä vireestään.

Tuo samainen kahden vuoden takainen ajankohta oli samalla myös käänteentekevä Hulkon uralla. Takana oli vuosi Floridan osavaltionylipistossa Yhdysvalloissa. Yliopistovisiitti päättyi ennen aikojaan ja suureen pettymykseen, kun sikäläinen valmentaja käskee -tyyli ei sopinut lainkaan.

Jos Hulkko jotain oppi, niin sen, mitä ei kannata tehdä.

Lue lisää: Ida Hulkko muutti viime syksynä pitkäaikaisen unelmansa perässä Yhdysvaltoihin – Totuus paljastui nopeasti ja Suomeen palasi ilon kadottanut huippu-uimari: ”Se oli musertava hetki”

Jere Jänneksen kanssa palaset loksahtivat taas nopeasti paikoilleen. Oma polku on hahmottunut.

– Jeren kanssa vain taivas on rajana.

Mitä se voisi tarkoittaa?

– Moni pääsee huipulle, mutta haluan olla yksi heistä, jotka pysyvät siellä mahdollisimman pitkään. Haluan pudottaa tasaisen tappavasti hyviä aikoja, enkä painua vuosiksi unholaan.

Hulkko haluaa luoda uran, jossa hän pystyy keskittymään huolettomasti urheilemiseen. Toisin sanoen rahaa pitäisi tulla sen verran, että sitä jäisi säästöönkin.

– Menestys ei takaa mitään, vaan se, mitä on valmis tekemään näkyvyyden eteen. Olen mielestäni siinä hyvällä polulla. Koen, että yhteistyökumppanuuksien solminen auttaa myös urheilu-uran jälkeiselle ajalle. Harva minun ikäiseni luo näin paljon kontakteja yritysmaailman ihmisiin.

Unohtunut laji?

Tokiossa Hulkon huippu ei tarkoita vielä mitalia, vaan välieräpaikkaa. Tamperelaisen tuoreella SE-ajalla 1.06,73 olisi sijoittunut Rion kisojen finaalissa kuudenneksi ja Lontoossa neljänneksi. Tämän kauden maailmantilastossa sillä yltää juuri ja juuri 25 joukkoon.

Välieräpaikat olympialaisten toisessa päälajissa eivät ole nykyään vakioherkkua Suomelle. Vuoden 2012 kisoissa yksikään suomalaisuimari ei yltänyt 16 joukkoon, Riossa siihen pystyivät Jenna Laukkanen ja Matti Mattsson.

– Tuntuu, että uinti on ollut liian pitkään pois parrasvaloista ja ehkä alaspäin katsottu laji, kun emme ole pystyneet pitämään korkeaa tasoa ja medianäkyvyyttä. Tuntuu, että tosi moni on unohtanut uinnin, vaikka kyse on tosi perinteisestä ja äärimmäisen harrastetusta lajista koko maailmassa. Minun tavoitteeni on saada uinti kaikkien huulille ainakin jollain tapaa, Hulkko toteaa.

Hän muistelee 1990-luvun kulta-aikoja, kun Antti Kasvion ja varsinkin Jani Sievisen nimet ja kasvot olivat koko kansan tiedossa.

– Nyt harva pystyy nimeämään edes kolmea aktiiviuimaria.

Tätä seikkaa Hulkko pitää hivenen hassuna, onhan lajin parissa useita arvokisamitalisteja. Lajin tunnettuuden parantaminen helpottaisi tulevien huippu-uimarien nousua. Hulkko on pyrkinyt tekemään tätä työtä sosiaalisessa mediassa, jossa hän on aktivoitunut jo parin vuoden ajan.

– Aluksi oli vaikea erottaa urheilija-minä ja muu-minä. Mutta sen jälkeen, kun se lähti käyntiin, se on sujunut kuin itsestään ja nautin sen tekemisestä, kun voin kehittää itseäni muutenkin kuin altaassa.

Korkea huippu

Ida Hulkon menestyshaaveiden kannalta sadan metrin jälkimmäinen puolisko on oleellinen. Hän voi hyvinkin olla kärkipään vauhdissa puolimatkassa, mutta viimeiset vedot ovat usein olleet liian raskaita, tekniikka ei ole pysynyt kasassa.

Tähän Hulkko ja valmentaja Jere Jännes myös viimeistelyharjoittelussa keskittyivät.

– Toivottavasti uin 1.06,30:n ja 1.06,50:n väliin.

Eli SE-ajasta on tarkoitus lohkaista Tokiossa useampi sekunnin kymmenys pois.

– Jos tulee 1.06 ja alaosia, taistellaan välieräpaikoista. Rintauimarit ovat nostaneet niin paljon tasoa, että finaalipaikkaan pitää uida jo rapsakkaa vauhtia ja siihen yltääkseen pitää tulla superonnistuminen.

– Ihan järkyttävää ajatella, miten ajat ovat kehittyneet noin paljon.

Kauden kärkiaika on Yhdysvaltalaisen Lilly Kingin nimissä: 1.04,72. Peräti kymmenen uimaria on uinut alle 1.06:n tällä kaudella. Joukossa on neljä yhdysvaltalaista, joista tosin vain kaksi parasta pääsi Tokioon.

Kingin ME on 1.04,13. Se on myös raja, jonka jälkeen Hulkko voisi katsoa saavuttaneensa huipun.

Sitä ennen voi nauttia. Tunnetila nousi välittömästi, kun Hulkko pääsi hyppäämään ensimmäisen kerran kisa-altaaseen torstaina.

Kisakylä, ruokala, muut paikat ja urheilijat ovat saaneet Hulkon tunnelmat kattoon.

– Eilen olin ihan tärinöissä, oli vaikea saada unenpäästä kiinni.

Jännitys lupaa hyvää.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut