Tässä on Susijengin EM-paikan tärkein anti – puolentoista vuoden päästä nähdään jäähyväisiä ja maajoukkueen vallanvaihto - Urheilu - Aamulehti

Tässä on Susijengin EM-paikan tärkein anti – puolentoista vuoden päästä nähdään jäähyväisiä ja maajoukkueen vallanvaihto

Urheilullista saavutusta isommaksi EM-paikka muodostuu, kun otetaan askel etäämmäksi ja mietitään, mitä se merkitsee suomalaiselle koripallolle yleensä.

21.2.2021 20:09

Aamulehti

Suomen miesten koripallomaajoukkue teki EM-karsinnoissa urheilullisesti sen, mitä siltä odotettiin. Susijengiksi kutsuttu nippu on kohottanut viimeisen 10 vuoden aikana odotuksiaan. Maailmanrankingin 17. parhaan eurooppalaisen maan selviäminen 24 joukkueen EM-kisoihin ei ole suurmegasaavutus.

Se on saavutus, johon Suomen pitikin yltää.

Toisaalta on niin, että Suomen viides peräkkäinen EM-kisapaikka on ilahduttava asia, eikä yhtäkään arvokisapaikkaa sovi aliarvioida. Suomi kesti ratkaisevissa Sveitsi-peleissä sille oudon ennakkosuosikin aseman kelvollisesti ja otti kaksi voittoa, jotka riittivät vuoden 2022 kisoihin.

Urheilullista saavutusta isommaksi EM-paikka muodostuu, kun otetaan askel etäämmäksi ja mietitään, mitä se merkitsee suomalaiselle koripallolle yleensä.

Petteri Koponen (toinen oik.) ratkaisi Suomelle vapaaheittoviivalta viime perjantain Sveitsi-ottelun. Vielä ratkaisijan viitta oli hänen leveillä ja kokeneilla harteillaan.

Sasu Salin pelaa Espanjan pääsarjassa huipputasolla ja on maajoukkueen tähtipelaaja.

Menestyksen vuodet

Suomalaisella maajoukkuekoripallolla on ollut kaksi kiistatonta huippuvuosikymmentä, 1960- ja 2010-luvut.

1960-luvulla Suomi ylsi suurimpiin saavutuksiinsa: historialliseen selviytymiseen karsintojen kautta Tokion olympialaisiin 1964 ja EM-kotikisojen kuudenteen tilaan 1967.

2010-luvulla Suomi palasi arvokisojen vakikävijäksi ensimmäistä kertaa sitten mainitun 1960-luvun. Parhaimmillaan Suomi oli yhdeksäs EM-kisoissa ja susibuumi syttyi täyteen roihuun.

Tuore EM-paikka varmistaa, että Suomella on realistiset mahdollisuudet jatkaa menestystään ja yskähdellyttä buumiaan myös 2020-luvulla. Ilman kisapaikkaa Suomi ei olisi pelannut arvokisoissa kuuteen vuoteen (MM 2023) tai todennäköisemmin jopa kahdeksaan vuoteen (EM 2025). Samalla karsintapelien aikaan NBA:ssa tahkoavan Lauri Markkasen maajoukkuetauko olisi pidentynyt entisestään, mikä olisi ollut kova isku Susijengin markkina-arvolle.

Pitkät tauot voivat jäädä päälle. Kun Suomi ei selviytynyt vuoden 1969 EM-kisoihin kehnojen karsintojen jälkeen, seuraavat 27 vuotta toivat enää yhden arvokisareissun.

Urheilullisesti EM-kisat 2022 ovat tietynlainen siltatapahtuma Suomen maajoukkueelle.

Ei olisi yllättävää, mikäli 2010-luvun viimeiset mohikaanit – kenties huippuvireistä Sasu Salinia, 29, lukuun ottamatta – hyvästelisivät maajoukkueen puolentoista vuoden päästä. Petteri Koponen, kapteeni Shawn Huff, Mikko Koivisto... EM-kisojen jälkeen päävastuu siirtyy tulevalle sukupolvelle.

Elias Valtonen (vas.) karkasi sunnuntain Georgia-pelissä isäntämaan sentterijätti Giorgi Shermadinilta.

Utahin yliopistossa pelaava Mikael Jantunen on Suomen tulevaisuuden suuria nimiä.

Kisapaikan anti

Suomen menestyksen vuosikymmeniä yhdistää kolme asiaa: hyvät pelaajat, laadukas valmennus ja hiottu yhteinen pelitapa.

Suomella oli 1960-luvulla Kari Liimoa, Jorma Pilkevaaraa ja Kalevi Sarkalahtea. Päävalmentajana toimi Kalevi Tuominen. Viitisenkymmentä vuotta myöhemmin vastaavat tähtihahmot olivat Teemu Rannikko, Hanno Möttölä, Koponen, Salin ja päävalmentaja Henrik Dettmann.

Niin 1960- kuin 2010-luvuillakin Suomi sai kilpailuetua treenaamalla hurjasti yhdessä. Lukemattomat leiriviikot hioivat joukkueen pelitavan ja yhteishengen lujiksi.

Kun on tultu 2020-luvulle, olen ollut huolissani näistä kolmesta prinsiipistä vain pelaajamateriaalin osalta. Suomen maajoukkueiden pelitapa on pelaajien selkäytimissä ja valmennus on vakaissa käsissä Dettmannin jälkeenkin. Isoa vastuuta Suomen apuvalmentajana nauttiva Lassi Tuovi ja Saksan pikkuseura Crailsheim Merlinsissä sensaatiomaista työtä tekevä Tuomas Iisalo takaavat sen.

Edeltävissä MM- ja EM-karsinnoissa on nähty, ettei mikään pelitapa tai valmennus vie Suomea voittoihin, ellei mukana ole laatupelaajia. Tämä näkyi karsintojen Sveitsi-peleissä. Vuosi sitten Suomen hyökkäys hyytyi 21 avauspuoliajan pisteeseen, kun edes parhaista vuosistaan taantuneen Jamar Wilsonin kautta ei kyetty juoksemaan laadukkaita palloskriinipelejä, joihin moderni koripallohyökkääminen pohjautuu. Viime perjantaina, kun mukana oli Petteri Koponen ja aimo harppauksin kehittynyt Edon Maxhuni, Suomi kykeni hyökkäämään tehokkaasti ja voitto irtosi.

Huolestumiseni on ollut katoamaan päin viime kesästä alkaen. Pienellä huomiolla pelatuissa Viro-harjoitusotteluissa nuoret kärkilupauksemme Elias Valtonen, Mikael Jantunen, Maxhuni ja kumppanit ottivat soihdun kantaakseen ensimmäistä kertaa ja rökittivät etelänaapurimme hypetetyt nuoret. Väitän, että atleettinen Valtonen on seuraava susitähti. Häntä tukevat fyysinen Jantunen ja taitava Maxhuni. Heistä voisi muodostua Suomen uusi keihäänkärki Euroopan kentille. He saisivat arvokisoissa Markkasen rinnalleen. He voisivat olla 2020-luvun Liimot, Rannikot tai Koposet.

Vielä vuoden 2022 EM-kisoissa nämä Suomen lupaavimmat nuoret saavat nauttia konkarien opeista ja suojelusta isossa valokeilassa. Tämän jälkeen heillä on entistä paremmat valmiudet ottaa Suomen maajoukkue kantaakseen.

Tämä siirtymä on EM-kisapaikan tärkein anti. Tunnelin päässä on valoa. Kenties vuonna 2031 voidaan kirjoittaa Suomi-koriksen kolmesta menestyksen vuosikymmenestä.

Korjattu 21.2.2021 klo 21.22: EM-kisat pidetään vuonna 2025, ei 2026.

Suomi päätti karsinnat voittoon

Suomi päihitti Georgian koripallon miesten EM-karsintojen päätöspelissään lukemin 78–70 (49–30).

Ottelu oli merkityksetön. Suomi oli varmistanut EM-paikkansa perjantain Sveitsi-voiton jälkeen.

Korirautaa rankonut Elias Valtonen ja tarkasti heittänyt Erik Murphy kokosivat Suomelle 14 pistettä. Sentterijätti Giorgi Shermadini teki 19 pistettä isäntämaalle.

Suomi (kolme voittoa, kolme tappiota) sijoittui karsintalohko E:ssä kolmanneksi ja otti näin lohkon viimeisen EM-kisapaikan. Lohkon voitti Georgia ennen Serbiaa. Viimeiseksi jäi Sveitsi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut