Aamulehti
Kova menestyksen nälkä näkyy kaikessa aitajuoksija Reetta Hurskeen tekemisessä. Tampereen Pyrinnön juoksija haluaa kehittyä, olla päivä päivältä entistä parempi.
Hursketta marraskuusta lähtien valmentanut entinen mestariaituri Antti Haapakoski tiesi saaneensa käsiinsä huippulahjakkaan urheilijan, mutta tamperelaisen voittamisen himon suuruus on yllättänyt.
– Reetalla on hirmuisen kova kilpailuvietti. Hän on sanonut, että haluaa näissä ja näissä kisoissa menestyä. Ei hän halua mennä koskaan radalle häviämään. Itse olen ajatellut, että mennään vähän pitemmällä aikajänteellä, mutta erittäin hyvä konsensus tässä on vallinnut, Haapakoski naurahtaa.
Hurske, 25, on Euroopan nopeimpia pika-aitureita. Viime kausi oli kuitenkin hankala Tampereen Pyrinnön juoksijalle edellisvuoden ennätystehtailun jälkeen. Vaisu kausi on analysoitu paloiksi. Kenties suurin syy takapakkiin oli kovan harjoittelun aiheuttama hermoston väsymistila.
– Silloin ei saa pika-aitojen kaltaisessa lajissa parasta irti. Ongelmat huomioiden viime kesän tulokset olivat hyviä, mutta sellaiset asiat eivät tyydytä huippu-urheilijaa, jolla on ennätykset mielessä.
Haapakoski ja Hurske aloittivat yhteistyön marraskuussa. Hursketta pitkään valmentanut Marjukka Suihko jäi taka-alalle, mutta valvoo yhä Hurskeen harjoituksia Tampereella silloin, kun Haapakoski ei ole paikalla.
Hurske käy vuoroviikoin harjoittelemassa 2–4 päivää Kuortaneen urheiluopistolla. Toisella viikolla hän treenaa Tampereella. Haapakoski on silloin paikalla vähintään yhtenä päivänä.
Antti Haapakoski on valmentanut Reetta Hursketta marraskuusta lähtien.
Antti Haapakoski voitti urheilu-urallaan pika-aidoissa nuorten EM- ja MM-kultaa. Aikuisiällä hän ei yltänyt mitaleille saakka arvokisoissa.
"Ennusmerkit eivät luvanneet tuollaista”
Hurske aloitti hallikauden tammikuun lopulla Karlsruhessa. Hän juoksi 60 metrin aidat alkuerässä 8,04 ja finaalissa 8,08. Hurskeen toissa talvena tekemä ennätys on 7,97.
– Karlsruhen juoksut olivat mielestäni erinomaisia. Ennusmerkit eivät luvanneet tuollaisia aikoja, mutta kisassa näkyi Reetan määrätietoisuus ja kilpailuhenkisyys. Reetta osoitti, ettei voi häntä jättää pois laskuista missään kisassa.
Hurske oli Karlsruhen finaalin kovassa seurassa kuudes.
Haapakoski ja Hurske ovat keskittyneet harjoituksissa erityisesti aitatekniikkaan; miten aita ylitetään, miten tullaan aidalta alas ja miten siitä jatketaan.
– Sitä kautta yritetään saada tekniikkaa vakioitua. Hallikaudella ulosmitataan, toimivatko nämä uudet opit, Haapakoski selvittää.
Näkyikö Hurskeen Karlsruhen juoksussa niitä asioita, joita olitte ajaneet sisään?
– Ei oikeastaan. Tasaisesti hän sieltä tuli, mutta ei ollut herkällä jalalla liikkeellä. Jonkun verran viime kuukausien harjoitus varmaan painoi jaloissa.
– Aitatekniikassa oli vielä uutta ja vanhaa sekaisin. Se oli sekametelisoppaa, mutta jos uudet asiat saadaan ajettua sisään, hallikaudesta tulee hänelle kautta aikojen paras. Mutta niitä onnistumisia se vaatii, lauantaina 50 vuotta täyttävä Haapakoski painottaa.
Perjantaina seuraava yritys
Hurske kilpailee perjantaina Berliinin yleisurheiluillassa. Mukana ovat myös Karlsruhessa SE:n 7,92 juossut Nooralotta Neziri, Hollannin Euroopan hallimestari Nadine Visser sekä USA:n Christina Clemons (ennätys 7,73).
Saksan jälkeen vuorossa on Italian Lievin, jossa kisataan 9. helmikuuta. Puolan Torunissa kisataan viikkoa myöhemmin. Euroopan hallimestaruuskilpailut ovat Torunissa 4.–7. maaliskuuta.
– Reetan hallikauden treenit on suunniteltu niin, että hänen pitäisi tästä eteenpäin olla vähän herkemmällä jalalla liikenteessä.
Siis tamperelaisen vauhti kiihtyy!
Hurjat meriitit
Haapakoski oli 1990-luvulla Suomen nopein pika-aituri. Hän voitti nuorten Euroopan mestaruuden 1989 ja nuorten maailmanmestaruuden 1990, mutta aikuisten tasolla hän ei yltänyt arvokisamitaleille. Haapakosken ennätys 110 metrin aidoissa on 13,42. Suomalaisista kovempaa on juossut vain Arto Bryggare, jonka SE on 13,35.
Haapakoski piti hallikisoista, koska niissä oli ”sähinää ja tiettyä kipinöintiä”.
– EM-hallit ovat erittäin hyvä tason mittari ja sehän on fakta, että EM-halli on monelle suomalaiselle mahdollisuus menestyä, Haapakoski tähdentää.
– Mutta jos ja kun tänä vuonna järjestetään olympiakisat, niin ne ovat kauden kruununjalokivi. Minä ajattelen ja teen suunnitelmat kohti Tokiota, urheilija ajattelee seuraavaa kisaa. Näinhän se menee.
Neziriltä uusi SE?
Nezirin SE ei yllättänyt myös SUL:n aitajuoksun lajivalmentajana toimivaa Haapakoskea.
– Olen hänen treenejään jonkun verran nähnyt, joten tiesin mitä on tulossa. Juoksu ei ollut täydellinen. Se oli loppuosaltaan erittäin hyvä, mutta vähän arvelen, ettei ennätyksen parantaminen Nooralotalta tuohon kisaan jäänyt.