Kansainvälisellä jääkiekkoliitolla (IIHF) on kaksi tavallistakin isompaa ongelmaa. Laittamatta niitä järjestykseen ovat isoimmat huolet koronavirus ja Minsk.
IIHF kertoi keskiviikkona, ettei Valko-Venäjän MM-turnauksen isännyydestä ole oikeastaan mitään uutta kerrottavaa. Valko-Venäjän ja pääkaupunki Minskin väkivaltaiset mellakat lykkäävät päätöksentekoa. Koronavirus myös.
– Tänään jatkettiin kokousta, mutta emme puhuneet MM-kisoista. Jokainen on huolestunut turvallisuustilanteesta ja koronasta. Johonkin tammikuun alkuun asti on aikaa, IIHF:n varapuheenjohtaja Kalervo Kummola sanoi.
– Katsotaan, mihin tämä tilanne kehittyy, mutta eihän se hyvään suuntaan ole mennyt.
Sveitsin piti järjestää tänä keväänä MM-turnaus, mutta koronavirus huuhteli kisat pois kalenterista.
Latvia on ilmoittanut, ettei se halua järjestää ensi vuoden MM-kisoja yhdessä Valko-Venäjän kanssa.
Suomen valmiudet?
Millaiset valmiudet Suomella olisi tulla varaisännäksi Minskin tilalle?
– En vastaa kysymykseen, kun en ole Jääkiekkoliiton edustaja, Kummola sanoi.
Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela ei varsinaisesti ylläty kysymyksestä kisojen järjestämisestä Suomessa.
– Se, että järjestettäisiin täydet kisat ja vaadittaisiin kaksi areenaa, tuntuu aika pahalta paikalt, Nummela vastasi HS:n kysymykseen.
– Jos meille tällainen pyyntö esitettäisiin, se luonnollisesti arvioidaan. Ei se ihan helppoa olisi. Näin voin sanoa.
Ei ainutlaatuista
Valko-Venäjän kansa on noussut vastustamaan maan presidenttiä Aleksandr Lukashenkaa, jonka väitetään manipuloineen presidentinvaalit. Mielenosoitukset ovat jatkuneet kuukausia eikä tilanne välttämättä rauhoitu, ellei Lukashenka siirry sivuun.
Jos Minsk ei pysty tai saa järjestää MM-turnausta, ei tilanne olisi ainutlaatuinen Kansainvälisessä jääkiekkoliitossa.
Tshekkoslovakian piti järjestää MM-kilpailut keväällä 1969, mutta Neuvostoliiton hyökkäys maahan elo-syyskuussa 1968 johti MM-turnauksen peruuttamiseen.
Kisat siirtyivät Ruotsille, kun siihen aikaan valittiin vielä varaisäntiä, ja Tukholma oli merkitty varalle.
IIHF kohtasi uuden kisasiirron heti seuraavana vuonna. Kanadan piti järjestää Montrealissa ja Winnipegissä MM-turnaus 1970. Kaikki näytti selvältä ja Kanadalle luvattiin, että se saa ottaa mukaan yhdeksän ammattilaispelaajaa.
Kansainväinen kiekkoliitto päätti niinkin myöhään kuin tammikuussa 1970 peruuttaa ammattilaisten osallistumisen. Kanadan kiekkoliitossa vedettiin iso herne nenään ja maa jättäytyi pois kansainvälisestä jääkiekosta vuoteen 1977 asti. Tuona aikana Kanada pelasi haastetapahtumia kuten kuuluisa vuoden 1972 Summit Series, jossa Kanadan ja Neuvostoliiton parhaat maajoukkueet kohtasivat toisensa.
IIHF luonnehtii 1960-luvun loppua ja 1970-luvun alkua historiikissaan synkiksi vuosiksi, eikä varmasti helppoa ole nytkään.
Tuorein kisajärjestäjävaihdos tuli 2003 ja 2004, kun Tšekille oli myönnetty 2003 kisat, mutta Prahan iso areena ei ehtinyt valmistua ajoissa. Suomi tuli hätiin ja järjesti kevään 2003 MM-turnauksen ja Tšekki otti vastuun seuraavasta vuodesta.
Vaikeampi tilanne
Jos onnistui Suomen ja Tšekin MM-turnausten vaihtaminen melko mutkattomasti, voi tuleva tilanne olla paljon hankalampi.
– Tilanne on tällä hetkellä, että korvaavan kisaisännän löytyminen voi olla aika vaikeaa. Näihin liittyy aina se riski, että se olisi taloudellisesti tappiollinen, Nummela sanoi.
Nummela muistutti, että Suomessa järjestetään 2022 kisat ja järjestelyt ovat rullanneet täydellä vauhdilla jo vuoden. MM-turnausten järjestäminen on pitempi kuin muutamien kuukausien projekti.
Suomea ei ole kysytty paikkaajaksi, ja Nummelalla olisi ainakin yksi vaatimus, jos kysytään.
– Meidän pitäisi saada takaus sille, että kisat tilanteessa kuin tilanteessa eivät ole tappiolliset meille.
Kansainvälinen jääkiekkoliitto on tähän mennessä joutunut peruuttamaan peräti 18 eri tasojen ja ikäryhmien MM-turnausta.
– Jos meille pyyntö esitetään, huolellisesti mutta nopeasti arvioimme mahdollisuudet toimia. Aika isoja kysymyksiä siihen liittyy ennen kuin voimme sanoa, että lähdemme järjestämään, Nummela sanoo.