Henri Johansson teki salibandyn F-liigassa viime viikolla tempun, jota ei ehkä uusita koskaan.
Nokian KrP:n hyökkääjä teki Hämeenlinnan Steelersiä vastaan tehopisteet 2+2 ja ylitti samalla ensimmäisenä pelaajana Salibandyliigan runkosarjassa tuhannen tehopisteen rajan.
KrP:n lisäksi Tampereen Classicia edustanut Johansson on pelannut nyt 470 runkosarjan ottelua yli 2,1 pisteen keskiarvolla. Hän on rohmunnut kaikkiaan 1 002 tehopistettä (582+420) pelaamassaan 470 runkosarjan ottelussa.
Aktiivipelaajista lähimpänä on Johanssonin kanssa samanikäinen SPV:n Sami Koski, joka lähestyy 800 tehopisteen rajaa. Samassa vauhdissa Johanssonin kanssa on Happeen Peter Kotilainen, 26. Hän on koonnut 194 ottelussa 441 pistettä ja pelaa 2,2 pisteen ottelukeskiarvolla.
Johansson, 35, aloitti vastustajien piinaamisen Classicin riveissä kaudella 2002–2003. Hän muistaa ensimmäisen liigamaalinsa 18 vuoden takaa, vaikka sen jälkeen niitä on kertynyt pian 600.
– Muistan hämärästi. Se taisi olla Loviisan Toria vastaa, maalin edestä. Ei mikään hieno, tyypillinen uran ensimmäinen maali, Johansson sanoo vaatimattomasti.
Sinne helähtää.
Johanssonin saavutus voi jäädä ainutkertaiseksi, koska salibandy on muuttumassa siihen suuntaan, että maalien ja pisteiden tekeminen käy aiempaa vaikeammaksi.
– Uran ensimmäisinä vuosina palloa sai leipoa kulmassa ihan rauhassa. Olen aika ketterä, ja kulmasta pääsi helposti haastamaan ja katsomaan syöttöpaikkoja.
Nyt pelaajat ovat fyysisempiä ja puolustaminen on tiukempaa.
– Irtopalloista joutuu vääntämään ja kamppailemaan koko ajan enemmän. Myös maalivahdit ovat kehittyneet paljon. Siksikään maalin tekeminen ei ole niin helppoa, Johansson pohtii.
Peli kehittyy muutenkin. On enemmän päätoimisia valmentajia, joilla on aikaa miettiä taktiikkoja. Pelaajien ammattimaisuus lisääntyy – harjoitellaan enemmän ja laadukkaammin.
Johansson on itsekin täysipäiväinen salibandynpelaaja. Hän työskentelee pelaamisen lisäksi KrP:n talenttiryhmien ja koululaisryhmien vetäjänä.
Mikä on Johanssonin tehokkuuden salaisuus?
– Olen saanut pelata läpi uran hyvien ketjukaverien kanssa. Harjoittelen paljon laukauksia ja syöttöjä myös omalla ajalla. Olen monipuolinen, pystyn olemaan vaarallinen laukojana ja syöttäjänä.
Lisäksi kokemus on auttanut lukemaan peliä paremmin.
– Osaan sijoittua ennakolta paikkoihin, mihin pallo voisi tulla.
Mielenpainuvimpana Johansson pitää ottelua HIFK–Classic kaudella 2005–2006. Hän mätti IFK:n verkkoon yhdeksän maalia ja antoi yhden maalisyötön. Classic voitti ottelun 11–10.
– Olin mukana kymmenessä maalissa. Oli ihan mukavaa katsoa pelin jälkeen teksti-tv:stä, kun ottelutilasto oli pelkää omaa nimeä.
Pelistä jäi jotain myös hampaankoloon.
– Tein kaikki kymmenen tehopistettä jo 37 minuutissa. Mahdollisuuksia olisi ollut parempaankin. Nyt joudun jakamaan liigan yhden ottelun piste-ennätystä Lasse Riitesuon ja Sami Johanssonin kanssa.
Lajipiireissä Johanssonin maalitehtailu herätti hämmennystä.
Tapanilan Erän silloinen puolustaja ja Salibandyliiton nykyinen viestintäpäällikkö Jussi Ojala osoitti jo silloin taipumusta brändityöhön. Hän pohdiskeli seuransa verkkosivuilla julkaistussa kolumnissa, millaisen kuvan moinen maali-ilottelu lajista antaa.
– Olisit aivan hyvin voinut lopettaa vaikka viiteen tai kuuteen maaliin, niin hommasta ei olisi tarvinnut tehdä niin isoa numeroa. Nyt lajin ulkopuoliset tahot taas naureskelevat liigamme järkyttäville maaliluvuille ja yksittäisten pelaajien maalimäärille, Ojala letkautti Johanssonille.
Henri Johansson on yhä 35-vuotiaana huippukunnossa.
Johanssonin ura voi jatkua vielä vuosia, ja hän ehtii hilata ennätyslukemiaan entistä kauemmaksi muiden tavoittamattomiin.
– Ei ole käynyt vielä mielessä, että lopettaisin. Ura jatkuu niin kauan kuin on hauskaa ja pysyn junnujen perässä ja pärjään. Uskoisin, että jatkosopimus on tulossa.
Johansson nostaa esimerkiksi Tampereen Classicin luottopuolustajan, neljä MM-kultaa voittaneen Juha Kivilehdon.
– Hän on parhaassa kunnossa moneen vuoteen, vaikka on pian 40-vuotias.
Johanssonilla itsellään on MM-kultaa vuoden 2010 kotikisoista ja MM-hopeaa vuoden 2012 kisoista, mutta hän ei ole kuulunut sen jälkeen kalustoon. Kiinnostaisivatko toiset MM-kotikisat?
– Katsotaan, soitteleeko päävalmentaja Petteri Nykky. Kisaprojekti vaatisi joka tapauksessa ekstravaihteen. Maajoukkue on täynnä niin kovia äijiä, että uskon maailmanmestaruuden tulevan. Hyviä pelaajia jää ulkopuolelle.
