Aamulehti
Leijonille ei herunut luottoa herunut ennen jääkiekon MM-kisoja, ei meillä, eikä muualla. Esimerkiksi Ruotsissa pohdittiin, onko Suomen nimetön joukkue historian huonoin.
Vastaus saatiin viime sunnuntaina, eikä huonoudesta puhu enää kukaan. Sen tilalle on vaihdettu sellaisia sanoja kuin sensaatio ja ihme. Hyvästä syystä.
Ihmeitä tosiaan urheilussa tapahtuu.
Leijonien kunniaksi nyt on syytä muistella, millaisia ihmeitä jääkiekossa ja jalkapallossa on koettu.
USA 1980: Armoa ei annettu
Miracle on Icen tarina on ainakin kypsempää ikään ehtineille kansalaisille tuttu. Lake Placidin vuoden 1980 olympiakisoissa nähtiin yksi urheiluhistorian suurimmista yllätyksistä, kun Yhdysvallat voitti jääkiekossa olympiakultaa nuorista yliopistopelaajista kootulla joukkueella.
Voittamattomana pidetty silloisen Neuvostoliiton Punakone hävisi sensaatiomaisesti 3–4, ja voittomaalin teki Mike Eruzione. Näin Yhdysvallat marssi olympiakultaa voitettuaan vielä Suomen.
”Armoa ei annettu, eikä sitä pyydetty. Mailaa käytettiin vastustajan leipomiseen aivan yhtä paljon kuin kiekon siirtelyyn, eikä suomalainen erotuomari Karl-Gustav Kaisla juuri pilliään soittanut,” tiivisti toimittaja Eero Rautio amerikkalaisten ja venäläisten taiston ytimen Aamulehdessä.
Esimerkiksi Sports Illustrated -lehti nimesi Miracle on Icen vuonna 1999 vuosisadan hienoimmaksi urheiluhetkeksi.
Aiheesta on tehty kaksi elokuvaa. Ensimmäinen oli vuonna 1981 valmistunut tv-elokuva ja toinen vuonna 2004 valkokankaille tullut Hollywood-tuotanto, jossa Kurt Russell esitti valmentajavelho Herb Brooksia.
Ässien valmentaja Karri Kivi pääsi nostelemaan mestaruuspokaalia Isomäen jäähallissa keväällä 2013.
Ässät 2013: Porilainen ihme
Myös kotimaisessa jääkiekkoilussa on nähty Jään ihme, porilainen sellainen keväällä 2013.
Karri Kiven suojattien ihmenousu alkoi tammikuussa 2013 tilanteessa, jossa kausi näytti olevan käytännössä ohi. Säälipleijaripaikkakin oli karkaamassa, ja ykkössentteri oli myyty Venäjälle.
Sitten tapahtui jotain, mitä tiede ei vieläkään saanut kunnolla selitettyä.
Ässät otti 16 viimeisestä runkosarjapelistään 15 voittoa, kukisti KalPan sekä JYPin pudotuspeleissä ja kaatoi Tapparan finaalisarjassa voitoin 4–2 maalivahti Antti Raannan johdolla.
”Se oli täysin epätodellinen näky. Täysin epätodellinen tunne. Summeri soi, SM-liigakausi päättyi. Porin Isonmäen jäähalli huusi, se huusi kauhealla volyymilla, onnesta, ilosta ja ihmetyksestä. Totta se oli. Ässät on Suomen mestari!”
Näin maalaili toimittaja Harri Laiho Satakunnan Kansassa.
Ässien kaikki ällistyttäneestä liigamestaruudesta ei sentään ole tehty elokuvia, mutta kirja sentään. Ässien kultakirja ilmestyi marraskuussa 2013.
Länsi-Saksa 1954: Postimerkit roskiin
Osataan sitä jalkapallossakin yllättää. Lajin klassikko on vuoden 1954 Wunder von Bern eli Bernin ihme.
Edellisen kerran vuonna 1950 hävinneen Unkarin piti Ferenc Puskasin johdolla voittaa maailmanmestaruus leikiten. Juhlapostimerkit oli painettu valmiiksi, ja kansallissankareiden patsassuunnitelmat olivat valmiina.
Maailmansodan jälkeen raakileena kentille palannut Länsi-Saksa järjesti postimerkit keräyspaperiksi ja voitti finaalin 3–2.
Voiton on arvioitu merkinneet saksalaiselle kansallistunnolle ja talouselämälle samaa kuin vuoden 1995 kiekkomestaruus lama-Suomelle.
Tanska 1992: Lomalta mestaruuteen
Jalkapallon kaunein mahtiyllätys koettiin kuitenkin kesäkuussa 1992. Näin lyyriseksi yltyi toimittaja Esa Maaranen Aamulehdessä:
”Tanskan pelaajat kaulailevat toisiaan kuin rakastuneet. Maalivahti Peter Schmeichel peittyy seitsemännessä taivaassa leijuvien joukkuetovereiden alle. Ihmeestä on tullut totta. Mitkään sanat eivät riitä kuvailemaan tunteita.”
Tanska voitti EM-kultaa, vaikka sen ei pitänyt pelata Ruotsin kisoissa. Jugoslavian sota kuitenkin muutti kaiken. Maa suljettiin kisoista vain kymmenen päivää ennen avajaisia, ja karsintalohkon kakkonen Tanska korvasi sen.
Valmentaja Richard Möller-Nielsen haali eri puolilla maailmaa lomailleita pelaajia kasaan.
Alku oli hidas, mutta sitten hiljalleen Tanska pääsi irti lomatunnelmista. Finaalissa kaatui hallitseva maailmanmestari Saksa 2–0 John Jensenin ja Kim Vilfortin osumilla.
Otto Rehhagel (vas.) ja Stelios Giannakopoulos juhlivat Euroopan mestaruutta.
Kreikka 2004: Jättisensaatio
Kauneutta ei sen sijaan juuri löytynyt Kreikan pelistä, kun se puolusti itsensä jalkapallon Euroopan mestariksi vuonna 2004.
”Ennen turnauksen alkua Kreikan mestaruuskerroin oli 80, eikä yhdessäkään arvoturnauksessa ollut tullut menestystä. Portugalissa Kreikka on pannut valmentaja Otto Rehhagelin johdolla hyrskyn myrskyn. Maa on kaatanut tähän mennessä kisaisäntämaa Portugalin ja viime kisojen Euroopan mestarin Ranskan. Mikäli Kreikka kaataa toistamiseen Portugalin, sen mestaruus olisi jättisensaatio. Edes Tanskan Ruotsin kisojen voitto 12 vuotta sitten ei yllä samalle tasolle,” tiivisti pelin hengen Esa Maaranen finaalin Portugali–Kreikka aattona.
Ja jättisensaatiohan siitä syntyi.
Kreikka oli kaikkien yllätykseksi päässyt kuoleman lohkosta jatkoon Portugalin kanssa. Taakse jäivät Espanja ja Venäjä.
Sen jälkeen sarja 1–0, 1–0 ja 1–0 viimeisteli loput. Pudotuspelissä ja finaalissa se puolusti äärimmäisen tehokkaasti ja kävi iskemässä tarvittavan voittomaalin. Finaalissa sen puski Portugalin verkkoon Angelos Haristeas.
Leicesterin mestaruus sai kaupungin sekaisin toukokuussa 2016.
Leicester 2016: Urheilun kauneus
Kreikkaa enemmän jalkapalloromantikkojen sieluja hivelee Leicester Cityn Valioliigan mestaruus vuonna 2016.
Sitä on kuvattu muun muassa jalkapallohistorian suurimmaksi yllätykseksi, käsittämättömäksi tempuksi ja maailman kahdeksanneksi ihmeeksi.
Ihmeen taustalla on se tosiasi, että nykyjalkapallossa suurten ja pienten – kuten juuri Leicester – välinen kuilu on kasvanut valtavan suureksi, eikä kuilun toiselta puolelta pitäisi enää pystyä kurkottelemaan mestariksi.
”Leicester City sijoittui viime kaudella sijalle 14. Valioliigassa ja lähti kauteen sarjan 17. isoimmalla palkkabudjetilla. Claudio Ranierin miehistön mestaruus oli tarina, jota ei ole mahdollista käsikirjoittaa etukäteen. Ei edes Hollywoodissa. Mestaruus osoittaa, että urheilussa kaikki on mahdollista laadukkaalla työllä. Pienikin voi ponnistaa huipulle. Kettupaitojen menestys tiivistää monella tapaa urheilun kauneuden,” Aamulehden toimittaja Lauri Lehtinen kirjoitti mestaruuden ratkettua.
Leicester piti kärkipaikkansa 22. kierroksesta loppuun saakka. Ratkaisevaksi osoittautui viiden ottelun voittoputki maalis-huhtikuussa, jonka aikana joukkue ei päästänyt maaliakaan. Tehoista vastasivat lähinnä Jamie Vardy ja Riyad Mahrez.