Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö julkisti torstaina ensimmäiset uuden tehostamistukijärjestelmänsä mukaiset tukipäätökset. Tukea saivat kesälajit.
Uutta on se, että tukea keskitetään sellaisille lajeille ja urheilijoille, joilla arvioidaan olevan erityistä menestyspotentiaalia.
Keskittämisen luonnollinen seuraus on se, että osa lajeista tai urheilijoista saa vähemmän tukea kuin aiemmin.
–Resurssit eivät riitä kaikkien palvelemiseen, ja menestyskäyrä Rion 2016 olympialaisissa oli sellainen, ettei se ollut kenenkään etu. Priorisointi on lopulta myös tässä vaiheessa tuetta jäävien etu. Jos saamme tason nousuun, se kasvattaa huippu-urheilun suosiota, huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski perusteli linjausta.
Samalla 2010-luvun hokema urheilija keskiössä heitetään romukoppaan. Nyt keskiöön pääsee tulos.
Tukea Teurosen ryhmälle
Yksi uuden tehostamistuen voittajista on nyrkkeily, jonka tuki nousi 15 000 eurosta 120 000 euroon.
Iso kiitos tästä kuuluu Maarit Teurosen ja Tampereen Voimailuseuran tinkimättömälle työlle. Teurosen valmennuksessa Mira Potkonen on viime aikoina otellut voitosta voittoon.
Teurosen ryhmä on vahvistunut Elina Gustafssonilla ja Vilma Viitasella.
Nyrkkeilyliiton päävalmentaja Jarkko Pitkänen oli luonnollisesti tyytyväinen.
–Päätös näyttää, että Teurosen ryhmän menestykseen uskotaan. Menestys ei ole vain nyrkkeilyväen mielessä, vaan ylipäätään koko suomalaisen urheilun.
Potkonen on voittanut vuoden 2016 EM-finaalin jälkeen kaikki ottelunsa. Nyrkkeilyssä moinen voittamattomuus ei ole jokapäiväistä.
Tuorein nimi Teurosen tallissa on vielä lukiota käyvä Viitanen, joka on syksyn aikana muuttanut Tampereelle.
–Jos naisnyrkkeilijä haluaa mennä eteenpäin, Maaritiin ryhmä on Suomessa ainoa vaihtoehto. Missään muualla ei ole samanlaista kokonaispakettia tarjolla.
Merkittävä osa nyrkkeilyn kasvaneesta tuesta menee juuri Tampereelle. Tehostamistuki lupaa muun muassa parannusta olosuhteisiin ja apua valmennukseen.
Toinen uuden rahanjaon voittaja on koripallo. Sen tukipotti kasvoi vuoden 2016 60 000 eurosta 350 000 euroon.
Hienoja otteita tarjonnut Susijengi ei siis jättänyt Huippu-urheiluyksikköäkään kylmäksi, puhumattakaan lajin tuoreimmasta kotimaisesta menestystuotteesta Lauri Markkasesta.
Osa koripallon saamasta tuesta kohdennetaan maajoukkueiden Open Gym -toimintaan, jossa nuoret maajoukkuepelaajat pääsevät harjoittelemaan A-maajoukkueen pelaajien kanssa.
Vähemmän lajeja
Huippu-urheiluyksikkö jakoi vuodelle 2018 kesäolympialajien ja muiden kansainvälisen tason kesälajien tehostamistukea yhteensä 3 223 760 euroa ja parakesälajien tukea 338 000 euroa.
Viime vuonna tukea sai yhteensä 33 olympialajia ja kansainvälisen tason kesälajia sekä 13 paralympialajia. Tänä vuonna lajitukea sai 18 kesälajia. Sen lisäksi yhdeksän muun lajin urheilijoille myönnettiin yksilötukea.
Paralympialajeista 10 sai lajitukea ja triathlon yksilötukea.
Lajeista ilman tukea jäivät muun muassa golf, käsipallo, ratsastus ja squash.
Harala ja Hurske ilman tukea
Yksittäisistä lajeista yleisurheilu sai ylivoimaisesti eniten tehostamistukea, 496 460 euroa.
Kärkiurheilijoiden listalla on 29 tuttua nimeä Tero Pitkämäestä Samuel Purolaan ja Simo Lipsasesta Nooralotta Neziriin.
Tamperelaisittain katsoen Pyrinnön aiturikaksikon Lotta Haralan ja Reetta Hurskeen poissaolo nimilistalta tuntuu yllättävältä.
Vaarantuuko heidän tiensä kohti kansainvälistä huippua, kun heissä ei ole nähty tarpeeksi menestyspotentiaalia?
–Eivät tietenkään he jää vaille tukea tai tyhjän päälle, Tommi Evilä rauhoittelee.
Evilä toimii Suomen Urheiluliiton Tampereen alueen valmennuspäällikkönä ja Tampereen Pyrinnön yleisurheilun valmennuspäällikkönä.
–Seuraavaksi urheilijoiden ja heidän tukitiimiensä kanssa käydään keskustelut, miten lajiliitto voi lähteä heitä tukemaan. Myös oma seura eli Pyrintö on aitureiden tukena.
Evilän mukaan Harala ja Hurske saavat edelleen tukea myös Olympiakomitealta Urheiluakatemian ohjelmien kautta.
Juttu korjattu 4.12. Koripallon tehostamistuki ei kasvanut 60 000 eurosta (vuoden 2016) 350 000 euroon, kuten alkujaan jutussa väitettiin. Todellisuudessa tukisumma nousi 290 000 eurosta 350 000 euroon.