Christian Colemanin kikkailulle tuli loppu - Urheilu - Aamulehti

Maailman nopeimman miehen kikkailulle tuli loppu – suomalaishuippu arvelee: ”Eiköhän jotain salattavaa ole”

Asianajaja Hannu Kalkas oli mukana Maailman yleisurheiluliiton kolmen välimiehen ryhmässä, joka päätti sadan metrin hallitsevan maailmanmestarin Christian Colemanin kahden vuoden kilpailukiellosta. Erittäin hyvin kirjoitettu päätös, kehuu urheiluoikeuden asiantuntija Olli Rauste.

Christian Coleman juhli maailmanmestaruutta Dohan kisoissa.­

28.10. 19:00

Yhdysvaltaisen pikajuoksijan Christian Colemanin kahden vuoden kilpailukiellon takaa löytyy myös suomalainen kädenjälki.

Asianajaja Hannu Kalkas oli mukana kirjoittamassa Colemanin kilpailukiellon perusteita Maailman yleisurheiluliitossa urheilun etiikkaa valvovalle Athletics Integrity Unitille (AIU).

Syy Colemanin kilpailukieltoon on olinpaikkatietosääntöjen rikkominen.

– Erittäin hyvin kirjoitettu päätös. Coleman pääsi edellisestä vastaavasta epäilystä vapaaksi sääntökikkailulla ennen Dohan MM-kisoja, urheiluoikeuden asiantuntija ja varatuomari Olli Rauste kiittelee.

Kalkas kuuluu 47:n lakimiehen ryhmään, josta AIU valitsee kulloinkin kolme välimiestä istumaan juttuja.

Kalkas kertoo Helsingin Sanomille, että pyyntö Colemanin jutun käsittelyyn tuli hänelle alkusyksystä.

– Näin korona-aikana juttu käsiteltiin etänä. En kommentoi enempää. Se on normaalia, että välimiehet eivät selittele jälkikäteen. Tämä Colemanin tapaus ei kuitenkaan liity hänen Dohan MM-mitaleihinsa, Kalkas sanoo.

Colemanin jutun kaksi muuta välimiestä olivat Charles Hollander (puheenjohtajana) ja Tanja Haug.

Noah Lyles (vas.) ja Coleman juhlivat Yhdysvaltojen pikaviestivoittoa.­

Coleman voitti viime syksynä Dohassa 100 metrin maailmanmestaruuden maailman kuudenneksi nopeimmalla ajalla 9,76. Hän oli mukana myös Yhdysvaltojen 4 x 100 metrin kultaviestissä.

Colemanin, 24, osallistuminen Dohan MM-kisoihin oli vaakalaudalla. Hän oli jäänyt kolme kertaa testaamatta puutteellisten olinpaikkatietojen vuoksi.

Hänen onnistui kuitenkin vakuuttaa Yhdysvaltain antidopingtoimisto Usada, että kolme tapausta eivät osuneet yhden vuoden sisään.

Ennen Dohaa tehdyssä selvityksessä Colemanin yksi hänen kolmesta unohtuneesta dopingtestistään oli päivitetty taaksepäin vuosineljänneksen alkuun.

Jos urheilija jää kolme kertaa kahdentoista kuukauden sisällä tavoittamatta dopingtestiä varten, kyseessä on sääntöjen mukaan dopingrikkomus. Colemanin kohdalla tämä aikaraja ei ensimmäisellä kerralla osunut siis kohdalleen.

AIU:n selvityksessä Coleman kertoi olleensa jouluostoksilla silloin, kun hänen olisi pitänyt olla kolmannen testikerran aikaan kotonaan. Juoksija oli itse ilmoittanut kyseisen 60 minuuttia siksi ajaksi, jolloin hän on kyseisenä päivänä kotonaan tavoitettavissa.

Rausteen mukaan on mahdotonta arvioida, oliko kotoa poissaolo Colemanin testaajille ilmoittaman 60 minuutin rajan ajan tahallista vai huolimattomuutta.

– Tämän tason urheilijan pitää kuitenkin tuntea olinpaikkatietojen ilmoittamista koskevat säännöt ja olla testattavissa silloin, kun on itse ilmoittanut. Coleman on ilmeisesti todella ollut jouluostoksilla kotinsa lähistöllä kolmannen missatun testin aikana, mutta se ei pelasta häntä, Rauste sanoo.

Urheilijan on ilmoitettava 60 minuutin aikaraja joka päivälle väylille klo 5–23. Yleensä urheilijat valitsevat oman aikarajansa niin, että he ovat silloin varmasti paikalla ja etteivät vahingossa missaa testiä.

Turvallisin aika on yleensä normaalista heräämisaikaa edeltävä tunti aamulla.

– Ihmettelen Colemanin toiminnassa sitä, että hän on merkinnyt sääntöjen vaatimaksi 60 minuutin testausajaksi kello 19.15–20.15. Herää ajatus, onko hän tarkoituksella valinnut tämän ajan, jolloin voi olla olemassa hyvä selitys poissaololle, jos testaajat sattuvat tulemaan kylään, Rauste miettii.

Rausteen mukaan päätöksessä vihjaillaan, että Colemanin aiemmin missaamissa testeissä olisi ollut havaittavissa jonkinlainen yhteys missatun testin ja Colemanin suoritustason nousun välillä.

Päätöksen lopussa paneeli arvioi rangaistusta ja päätyy siihen, ettei Colemanin suorituksia ole aiheellista hylätä aiemmalta jaksolta.

Kuten Kalkas siis sanoo, päätös ei vaikuta Colemanin Dohan voittoihin.

– Taannehtivasti ei voi ottaa mitaleita pois. Rikkomus on täyttynyt vasta 9. joulukuuta 2019, jolloin kolmas missattu testi on tapahtunut, Rauste sanoo.

Päätöksessä käytetään kahta englanninkielistä käsitettä ”Filing Failure” ja ”Missed Test”.

Christian Colemanille annettiin kahden vuoden kilpailukielto.­

Edellisellä kerralla Coleman vapautui sen ansiosta, että hänen ensimmäinen missattu testinsä katsottiin "Filing Failureksi" eikä "Missed Testiksi", eli puuttuvaksi testiksi.

Puuttuvan testin katsotaan tapahtuneen sinä päivänä, kun testausyritys tehtiin. Kaikkina muina aikoina kyse on ilmoittamisvirheestä, jos testaaja ei tavoita urheilijaa tämän ilmoittamista paikoista Filing Failuren, eli ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnin katsotaan sääntöjen mukaan tapahtuneen aina vuosineljänneksen ensimmäisenä päivänä 1. tammikuuta, 1. huhtikuuta, 1. heinäkuuta ja 1. lokakuuta riippumatta siitä, milloin testaajat ovat tulleet.

Urheilijan olisi pitänyt kirjata olinpaikkatietonsa järjestelmään aina vuosineljänneksen alkuun mennessä.

– Tästä syystä edellisessä tapauksessa Colemanin muistaakseni toukokuussa tapahtunut testausyritys takapäivättiin tapahtuneeksi 1. huhtikuuta, ja Coleman vapautui, Rauste selventää.

Maailman yleisurheiluliiton (WA) hallituksen jäsen Antti Pihlakoski sanoo olevansa ylpeä, että Suomen vaikutus jatkuu kansainvälisessä yleisurheilussa myös Lauri Tarastin jälkeen.

Tarasti oli aikanaan ratkaisemassa montaa dopingjuttua kansainvälisessä yleisurheilussa.

WA esitti alkujaan, että Colemanin tulokset hylätään takautuvasti 1. huhtikuuta 2019 alkaen. Välimiehet eivät kuitenkaan olleet samalla kannalla.

Ennen Dohaa WA ei Pihlakosken mukaan halunnut estää Colemania juoksemasta, koska hän olisi muotoseikkoihin vedoten vienyt asian Urheilun välimiesoikeuteen CAS:iin, ja todennäköisesti voittanut jutun siellä.

Nyt Colemanilla on 30 vuorokautta aikaa valittaa CAS:iin. Jos tuomio pysyy voimassa, Colemanilta jää väliin ensi kesän Tokion olympialaiset.

Pihlakoski arvelee, ettei Colemanin päätös CAS:ssa mene läpi. Ja jos menee, WA tekee vastavalituksen.

– Coleman on huoleton veikko tai välinpitämätön. Häntä testataan tosin paljon, mutta näyttöä dopingista ei ole. Hän rikkoo sääntöjä koko ajan, vaikka hänen pitää tietää testauskäytännöstä, Pihlakoski sanoo.

Tämän vuoden 100 metrin Suomen mestari Viljami Kaasalainen pitää Colemanin kahden vuoden kilpailukieltoa oikeutettuna.

– Jos Coleman välttää testin kolme kertaa peräkkäin, niin eiköhän jotain salattavaa ole. Harmi, kun ei saada varmuutta, oliko hänelle dopingia vai ei, Kaasalainen sanoo.

Pika- ja aitajuoksuvalmentaja Petteri Jouste pitää myös tapausta selvänä dopingrikkeenä.

– Kilpailukielto menee sääntöjen mukaan. Toisesta ’huolimattomuudesta’ pitäisi jo ymmärtää, miten asioita hoidetaan, Jouste sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?