Tiede

Vakava rappeumasairaus vei alkuun jopa halun elää, mutta Stephen Hawkingista tuli silti huippututkija – koulumenestyksestä ei olisi voinut arvata tulevaa

Vuonna 2014 ilmestyneessä kirjassaan Minun lyhyt historiani fyysikko Stephen Hawking kertoo lapsuudestaan ja elämästään sairauden kanssa. Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran helmikuussa 2015.

ANDY RAIN
Vakava rappeumasairaus vei alkuun jopa halun elää, mutta Stephen Hawkingista tuli silti huippututkija – koulumenestyksestä ei olisi voinut arvata tulevaa

Hawking teki itsensä tunnetuksi uraauurtavalla teoreettisen fysiikan tutkimuksellaan. Hän menehtyi 76-vuotiaana.

Vesa VanhalakkaAamulehti

Maailman tunnetuin tiedemies Stephen Hawking, ei ole koskaan katunut sitä, että ryhtyi aikanaan teoreetikoksi ja alkoi pohtia maailmankaikkeuden suuria arvoituksia.

Näin hän kuvailee nuorena tekemäänsä valintaa vuonna 2015 suomeksi ilmestyneessä omaelämäkerrassaan Minun lyhyt historiani:

–Siinä missä kokeilija on vain yksi jäsen isossa ryhmässä, ja kokeet vievät vuosia, teoreetikko voi kehitellä idean yhden iltapäivän aikana, tai minun tapauksessani nukkumaan mennessään, ja kirjoittaa yksin tai parin kollegan kanssa artikkelin, jolla saa mainetta ja kunniaa.

Ei maailmankaikkeuden perimmäisen luonteen pohtiminen tietenkään aivan näin helppoa ole, kyllä se työstä käy. Lausahdus on kuitenkin hyvä esimerkki tämän kivan pikkukirjan luonteesta: muisteloiden lomassa väikkyy sopivasti Hawkingille tunnusomaista lyhyttä, ytimekästä ja kuivakkaa huumoria.

ALS-oireyhtymän rullatuoliin sitomasta ja puhesyntetisaattorin välityksellä ulkomaailman kanssa viestivästä kulttihahmosta on jo kirjoitettu lähes kaikki mahdollinen. Minun lyhyt historiani -kirjassa Hawking on kirjoittanut itse itsestään.

Ei tämä mikään suuri kirjallinen merkkiteos ole, mutta napakasti ja selkeästi Hawking elämäänsä kuvaa. Kirjan lukaisee nopeasti, siinä on vain 125 sivua.

Ei mikään menestyjä

Hawking muistelee lapsuuttaan lämpimästi ja kuljettaa lukijan lapsena mustalaisvankkureilla tehtyjen lomamatkojen kautta Oxfordin ja Cambridgen maineikkaisiin yliopistoihin.

Pienenä Hawking ei ollut kovin kätevä käsistään, mutta hän rakasti kehitellä erilaisia mutkikkaita pelejä koulukaverinsa Rogerin kanssa.

–Uskon, että nämä pelit juontuivat halustani saada selville, miten eri järjestelmät toimivat, Hawking kertoo.

Koulussa Hawking ei ollut mikään menestyjä. Myöskään Oxfordin yliopiston työtä vieroksuva ilmapiiri ei tietä menestykseen avannut. Sitä ei tehnyt myöskään venekerhossa perämieheksi ryhtyminen: katastrofihan siitä seurasi.

Sairaus masensi alkuun

Tie huippututkijaksi urkeni vasta Cambridgessä, kun tieto vakavasta rappeumasairaudesta oli tullut. Myös tulevaan vaimoon Jane Wildeen tutustumisella oli iso merkitys. Alkuun sairaus masensi, vei jopa halun elää. Vasta noina vaikeina aikoina Hawking omien sanojensa mukaan alkoi ensimmäisen kerran elämässään paiskoa tosissaan töitä tieteen eteen.

Työnteko vei Hawkingin lopulta matematiikan professoriksi. Maailmankaikkeuden rakennetta tutkiva kosmologia, tähtitiede ja teoreettinen fysiikka lopulta miehen veivät, sillä "ne antavat avaimet ymmärtää mistä olemme tulleet ja miksi olemme olemassa".

Loppu onkin yhtä lyhyttä historiaa: mainetta, kunniaa, palkintoja ja yksi kaikkien aikojen luetuimmista populaareista tietokirjoista: 1988 ilmestynyt Ajan lyhyt historia.

"Vammaisten ei pitäisi surkutella"

Hawking myöntää, että vaikea vammaisuus on ollut myös tietyllä tavalla eduksi. Sairautta käytettiin muun muassa surutta hyväksi suosikkikirjan markkinoinnissa.

Hyötyä on ollut myös siitä, että "minun ei ole tarvinnut luennoida, opettaa peruskursseja eikä tarvinnut istua pitkäveteisissä kokouksissa, olen voinut omistautua tieteelliselle tutkimukselle", Hawking kirjoittaa ja jatkaa haittapuolista:

–En pysty naamioitumaan peruukkiin ja aurinkolaseihin - pyörätuolini paljastaa minut.

Hawkingilla on myös selkeä sanoma: vammaisuuden ei saa antaa lannistaa. Surkuttelu ei auta.

–Mielestäni vammaisten pitäisi keskittyä asioihin, joita heidän vammansa ei estä tekemästä, eikä surkutella niitä, joita eivät voi tehdä. Itse olen onnistunut tekemään suurimman osan haluamistani asioista.


Lue myös nämä


Kommentit (9)

  • Heippa ja kiitti kaikesta!

    ”Stephen Hawkingin sairaus on vakava, mutta ei ALS koska hän on edelleen elossa.”

    Kuollut, itseasiassa. 🙁

  • Nimetön

    Stephen Hawking on hyvä esimerkki kaikille surkuttelijoille ja voivottajille, miten tehdään parasta mahdollista sillä mitä on, eikä kalasteta säälipisteitä kaikella sillä, mitä ei ole.

    Kun neliraajahalvaantunut mies vailla toivoa parantumisesta kohoaa tiedemaailman huipulle ja elää vielä pitkän elämän, niin pikku-kremppoja potevalla perusterveellää ei todellakaan ole mitään oikeutta uhriutua ja vältellä ponnisteluja sen perusteella, että kun se on niin vaivalloista.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio