Tutkija kertoo, mitä ihmettä Katalonian ja Espanjan väleille tapahtui – "Soppa johtuu johtavien poliitikkojen jääräpäisyydestä"

Analyysi: Pääministeri Mariano Rajoyn keskushallinto on iso syyllinen siihen, että tilanne Katalonian ja Espanjan välillä on heikko. Näin sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko.

Alejandro Garcia
Tutkija kertoo, mitä ihmettä Katalonian ja Espanjan väleille tapahtui – "Soppa johtuu johtavien poliitikkojen jääräpäisyydestä"

Barcelonan pääkatu La Rambla on matkailijoiden suosima oleskelupaikka. Tuhannet ihmiset kantoivat viime viikolla Katalonian punakeltaisia lippuja vaatien sunnuntain kansanäänestystä itsenäisyydestä pidettäväksi. Poliisit etsivät laittomana pidettyyn vaaliin liittyviä asiakirjoja ja pidättivät 14 itsenäisyysmielistä.

Ida Roivainen

Espanjan pohjoisosan itsehallintoalue Katalonia haluaa itsenäistyä ja irtautua Espanjasta. Asiasta on yritetty järjestää kansanäänestys tänään, mutta Espanjan hallitus ei hyväksy vaalia. Siksi mielenosoittajat ovat nousseet barrikadeille aluepääkaupunki Barcelonassa ja poliisi ja ihmiset ovat ottaneet yhteen.

Miksi Katalonian ja Espanjan välit ovat niin huonot?

–Dialogi on ollut Espanjan nykyhallituksen aikana olematonta. Tilanne on mennyt harvinaisen huonoksi, ja myönnytysten teko voi olla jo liian myöhäistä, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko.

Espanjan politiikkaa tutkinut Tammikko korostaa tarvetta suhtautua Espanjan ja Katalonian kiistaan kriittisesti. Hänen mukaansa tilanne ei ole niin mustavalkoinen kuin osapuolet antavat ymmärtää.

Asetelmaa pahentaa, että viime viikkoina Espanjan hallitus on koventanut otteitaan. Uutistoimisto Efen mukaan katalaanipoliitikkoja on pidätetty ja virkamiehiä vastaan on nostettu rikossyytteitä.

– Pääministeri Mariano Rajoyn keskushallinto on iso syyllinen siihen, että tilanne on tällä hetkellä se, mikä se on. Hallitus on yrittänyt pykälien taakse piiloutumalla hoitaa ongelman, vaikka sen pitäisi ymmärtää, että kyseessä on vakava tilanne, joka radikalisoituu entisestään ilman suoraa vuoropuhelua.

Katalonian itsenäistymisestä on kiistelty ennenkin, mutta tällä kertaa eri puolten välit ovat kireämmät kuin aikoihin.

Mutta kuinka tähän on tultu?

–Espanjassa on omituinen aluejakosysteemi. Käytännössä maa on liittovaltio, eli siellä on erilaisia itsehallintoalueita, joilla on erilaiset oikeudet. Ne eivät ole tasa-arvoisia keskenään, ja se aiheuttaa paljon närää. Pisimmälle kaikista itsehallinto on viety Baskimaassa, jossa baskit pitävät kaikki verotulot oman alueensa sisällä, Tammikko kertoo.

Baskimaan itsehallintoalueen erioikeudet juontavat juurensa diktaattori Francisco Francon aikaan, jolloin baskeja suoranaisesti vainottiin. He eivät saaneet puhua omaa kieltään, heitä pidätettiin, syrjittiin ja kidutettiin.

Itsenäistymishalujen pitämiseksi minimissä Baskimaalle annettiin enemmän kuin muille.

– Myös Katalonialla on oma poliisi, itsenäinen hallinto ja oma parlamentti. Kielen asema vahvistettiin vuosituhannen alussa.

– Se, mitä Katalonialta puuttuu Baskimaahan verrattuna, on verotusoikeus. Koska Katalonia on yksi Espanjan vauraimmista itsehallintoalueista, heitä harmittaa se, että Madridiin verrattuna julkisia investointeja tehdään vähän suhteessa kerättyihin veroihin. Siitä tässä kiistassa on pitkälti kyse.

Tammikon mielestä väitteet siitä, että katalaanit olisivat kolonialistisen Espanjan sortama kansa, eivät yksinkertaisesti pidä paikkaansa.

–Tämä on historian räikeää vääristelyä. Mitään tällaista ei ole tapahtunut.

Tutkija ei kiistä sitä, että Espanjan hallitus toimii kohtuuttomasti katalaaneja kohtaan. Ongelmallista on hänen mukaansa, että katalaanien poliittisia ulostuloja värittää populismi.

Katalaaniseparatistit eivät ole Tammikon mukaan kertoneet koko totuutta siitä, mitä todellisuudessa tapahtuu, jos Katalonia itsenäistyy ja irtautuu Espanjasta.

– Itsenäistyminen tarkoittaisi, että Katalonia joutuu eroamaan EU:sta ja hakemaan jäsenyyttä, kuten kaikki muutkin valtiot. EU on tehnyt selväksi, että Katalonia ei pääse unioniin takaoven kautta. Omaksi valtioksi irtautumien tarkoittaisi, että Katalonia ei kuuluisi enää euroon. Eli hintalappu itsenäisyydelle olisi bisnesvetoiselle Katalonialle kova, mutta eihän näistä asioista yksikään poliitikko halua puhua.

Jos kansanäänestys ei ratkaise Katalonian ja Espanjan välistä kiistaa, mitä voidaan tehdä?

Tammikon mukaan ensiaskeleen on jo ottanut Espanjan hallitus. Se esitti olevansa valmis puhumaan Katalonian rahoituskuviosta, mutta ehtona oli luopuminen äänestyksestä. Seuraava siirto on katalaaneilla.

– Suurin osa katalaaneista on ihan maltillisia, eikä heille ole oikeastaan mitään merkitystä sillä, ovatko he itsenäisiä vai eivät, kunhan arki pyörii normaalisti. Populistit ovat kuitenkin vuosien mittaan onnistuneet tekemään keskushallinnosta syyllisen kaikkeen pahaan, ja nyt Rajoyn hallitus valaa bensaa liekkeihin tukahduttamalla voimakeinoin demokraattiset pyrkimykset.

– Tilanne on sikäli ikävä, että tämä on aika pitkälti johtavien poliitikkojen jääräpäisyydestä johtuva soppa, tutkija arvioi.

Katalonian kansanäänestys

Kataloniassa äänestettiin itsenäistymisestä ensimmäisen kerran vuonna 2014. Silloin ei-sitovissa vaaleissa noin 80 prosenttia äänesti itsenäistymisen puolesta, mutta äänestysprosentti oli vain 33.

Syyskuussa 2017 Katalonian alueparlamentti päätti, että maakunnassa järjestetään itsenäisyyskansanäänestys 1. lokakuuta. Itsenäisyyden kannattajilla on Katalonian parlamentissa enemmistö vuoden 2015 vaalien jälkeen.

Espanjan hallitus pitää kansanäänestystä perustuslain vastaisena, ja se on käyttänyt järeitä toimia äänestyksen estämiseksi. Kiistely huipentui viime viikolla 40 000 ihmisen mielenosoitukseen Barcelonassa, Katalonian pääkaupungissa.

Gallupeissa itsenäisyyden kannattajia ja vastustajia on ollut suurin piirtein yhtä paljon.

Katalonia on Pohjois-Espanjassa sijaitseva vauras alue, jossa asuu 7,5 miljoonaa ihmistä. Katalonialla on oma virallinen kieli, omat poliisivoimat, itsenäinen hallinto ja oma parlamentti.

Toistaiseksi Espanjan hallitus ei ole tunnustanut Kataloniaa itsenäisenä, erillisenä kansana.


Lue myös nämä


Kommentit (4)

  • Nimetön

    ”Demokraattiset pyrkimykset? Saako demokratian nimissä pyrkiä hajottamaan valtion?”

    Onko valtio kansaa, vai kansa valtiota varten? Sama kysymys pätee EU:iin myös.

  • Nimetön

    Franco kielsi myös katalaanin ja jopa katalaanin kielisien nimien antamisen lapsille. Espanjan ja Katalonian välillä on ollut tämän hetkisen kaltaisia rähinöitä säännöllisesti vuosisatojen ajan. Historia on pitkä ja keskusvallan harjoittamaa sortoa täynnä. Populistien on helppo kylvää katkeruutta.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet