Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Luonnonsuojelijoita kuolee noin neljä viikossa – henki on halpa etenkin, jos protestoi kaivosteollisuutta Brasiliassa

Sotilaat ampuivat filippiiniläiseen lumad-alkuperäiskansaan kuuluva Datu Victor Danyanin joulukuun 3. päivä. Hän puolusti seitsemän muun viljelijän kanssa esi-isiensä maita niille aiotuilta kahviviljelmiltä. Danyanin kohtalosta kertoi The Guardian -lehti, joka on yhteistyössä Global Witness -järjestön kanssa pitänyt tilastoa ihmisistä, jotka ovat tänä vuonna kuolleet ympäristönsuojelun vuoksi. Heitä on toistaiseksi 185. Tällä viikkovauhdilla kuolemia tapahtuisi tämän vuoden viimeisellä viikolla vielä neljä. Vertailun vuoksi, esimerkiksi toimittajia kuoli ammatissaan tänä vuonna 65, kertoi Toimittajat ilman rajoja -järjestö viime viikolla. Tilastossa ovat mukana ihmiset, jotka ovat kuolleet puolustaessaan Danyanin lailla yhteisönsä alueita tai ylipäätään luonnonvaroja. Useat kuolemat tapahtuivat syrjäseuduilla: sademetsissä tai vuoristoseuduilla, alkuperäiskansojen mailla. Global Witness on kerännyt tilastoa vuodesta 2014 asti. Eniten luonnonsuojelijoita kuoli viime vuonna, 201 ihmistä. Eniten kuolemia tapahtuu Etelä-Amerikassa. Kaikkein vaarallisin maa luonnonsuojelijalle on Brasilia, jossa on kuollut tilaston alusta asti 142 ihmistä. Kakkossijaa pitää Kolumbia, kolmantena on Filippiinit. Kuolemat johtuvat lyhyesti sanottuna teollisuudesta. Viime vuonna menetti henkensä 33 ihmistä, joiden kuolema liittyi kaivosteollisuuden protestointiin. Myös teollisen viljelyn, vesivoimaloiden ja metsänhakkuiden vastustamisen takia kuoli ihmisiä, kirjoittaa The Guardian . Filippiiniläinen kyläpäällikkö ja luonnonsuojeluvirkailija Ruben Arzaga kuoli syyskuun puolivälissä tehdessään tarkastusta laittomalle metsähakkuuporukalle Palawanin saaren sademetsässä. Hänet ammuttiin. Arzagan kuoleman jälkeen uutistoimisto AFP:n toimittaja kävi sademetsässä tutustumassa vapaaehtoisiin, jotka puolustavat metsää laittomilta hakkuilta henkensä kaupalla. Vuoden 2001 jälkeen Arzagan lisäksi Palawanilla on kuollut 11 vapaaehtoistyöntekijää, jotka yrittävät lopettaa metsänhakkuut Palawanilla, joka tunnetaan myös Filippiinien viimeisenä ekologisena vyöhykkeenä. Mielenosoitusten ja vetoomusten lähettämisen asemesta parisenkymmentä vuotta sitten perustettu paikallinen PNNI-verkosto keskittyy suoraan toimintaan. Sen jäsenet liikkuvat sademetsässä, jossa hakkuut tapahtuvat, ja niihin törmätessään he menevät kysymään hakkuita tekeviltä lupalappua. Jos metsää kaatavilla ei ole lupaa, PNNI käyttää vähän tunnettua "kansalaisen pidätyslakia", jonka oikeudelle kansalaiset voivat takavarikoida varusteita, joita käytetään Palawanin luonnon tuhoamiseen. Verkoston jäsenet ovat takavarikoineet yli 700 moottorisahaa yrittäessään pitää sademetsän kallisarvoisia puita pystyssä. –Tämä työ kuuluisi oikeasti maan hallitukselle, mutta se ei tee mitään. Kuka muu lopettaisi tämän, jos emme me, kysyy metsähakkuita ratsaava 50-vuotias Efren Balladares .