Muovijäte

Hätkähdyttävä tutkimustieto: Meriä pilaava muovijäte on peräisin näistä kymmenestä joesta

Merten muovijäte on maailmanlaajuinen ongelma, jonka ekologisia seurauksia ei vielä täysin tunneta.

DIVYAKANT SOLANKI
Hätkähdyttävä tutkimustieto: Meriä pilaava muovijäte on peräisin näistä kymmenestä joesta

Merten muovijäte on maailmanlaajuinen ongelma.

Kati KalliosaariAamulehti

Saksalainen tutkimustieto kertoo, että peräti 90 prosenttia merten muovista on peräisin vain kymmenestä suuresta joesta.

Niistä kahdeksan on Aasiassa ja kaksi Afrikassa. Joet ovat Jangtse, Indus, Keltainenjoki, Haijoki, Niili, Ganges, Helmijoki, Amur, Niger ja Mekong.

Näin arvioi Suomen ympäristökeskuksen SYKEn saksalainen tutkimuskumppani UFZ.

Tieto on tärkeä, jotta voidaan ryhtyä käytännön toimiin ongelman ratkaisemiseksi.

Yhteistä näille joille on, että niiden varsilla asuu satoja miljoonia ihmisiä, mutta jätteiden kerääminen tai kierrätys on olematonta.

Jos muovin päätyminen näihin jokiin pystytään edes puolittamaan, koko maailman muovijätteen määrä vähenisi 37 prosenttia.

Miljoonia tonneja muovia

Tilanteen korjaamiseksi on välttämätöntä parantaa näiden alueiden jätehuoltoa ja ihmisten tietoisuutta asiasta. Taloudellisen avun lisäksi tarvitaan myös poliittista tahtoa ongelman ratkaisemiseksi.

Joka vuosi miljoonia tonneja muovia päätyy meriin. Muovin osuuden arvellaan olevan 60–80 prosenttia kaikista merissä olevista jätteistä.

Merten muovijäte on maailmanlaajuinen ongelma, jonka ekologisia seurauksia ei vielä täysin tunneta.

Tiedetään, että merissä oleva muovi vaikuttaa satojen lajien elämään, kun eläimet luulevat muovia ravinnoksi ja syövät muovia.

Suuri osa siitä päätyykin lintujen ja kalojen ruoansulatukseen. Muovinsiruja on löytynyt jopa merenpohjan eliöistä.

Muovinkappaleet tarttuvat myös eläimiin kiinni ja kiristävät sekä kuristavat niitä hengiltä.

Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa on osoitettu, että vedessä erittäin pieniksi nanopartikkeleiksi hajoavat muovihituset etenevät ravintoketjussa ja osa päätyy aina kalojen aivoihin saakka. Kalan aivoihin kertyvät muovihiput vaikuttavat niiden käyttäytymiseen.


Kommentit (59)

  • pertti a manninen

    Olemma osasyyllisiä, tuhansia ja taas tuhansia muoviroskia, tupakantumppeja, tyröksinpalasia ja ennenkaikkea autojen rehkaista irtoavia pienhiukasia virtaa jokaisen kulkian toimesta vesistöihin. Turisteina jamuten ympäri maapalloa seikailevat suomalaiset ovat hyvinkin osallisia mmThaimaan, eteläeuroopan jamuiden suosikikohdeiden roskaajina ainakin välillisesti. Suomessa ei edes viitsitä järjestää muovinkeräystä riittävän tiheällä verkostolla, jopa 10 000mk2 alueilla n 11 000as ei ole ringin muovinkeräystä. vaikka alueen asukaat haluais keräyspisteen, taajamassa n 6000as. lä’hin keräyspisteeseen n 50-100km.

  • Tiki

    Minkä luonto on miljoonien vuosien aikana haudannut maahan, pitäisi ihmisen sinne jättää tai ainakin hyvin tarkkaan harkita kannattako sitä esiin nostaa. Ainakaan sen varaan ei pitäisi tuotantoa rakentaa, jos sen jotenkin voisi korvata maan päältä jo löytyvillä tuotteilla.
    Eli, fossiiliset aineet pitää nopeasti uudelleen korvata biomassan tuotteilla, joita on ja jotka ovat meille ja meitä hoitavalle nykyluonnolle tuttuja.
    Virheitä tehdään, mutta korjausliikkeen on oltava myös rohkea ja nopea.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio