Muovijäte

Hätkähdyttävä tutkimustieto: Meriä pilaava muovijäte on peräisin näistä kymmenestä joesta

Merten muovijäte on maailmanlaajuinen ongelma, jonka ekologisia seurauksia ei vielä täysin tunneta.

DIVYAKANT SOLANKI
Hätkähdyttävä tutkimustieto: Meriä pilaava muovijäte on peräisin näistä kymmenestä joesta

Merten muovijäte on maailmanlaajuinen ongelma.

Kati KalliosaariAamulehti

Saksalainen tutkimustieto kertoo, että peräti 90 prosenttia merten muovista on peräisin vain kymmenestä suuresta joesta.

Niistä kahdeksan on Aasiassa ja kaksi Afrikassa. Joet ovat Jangtse, Indus, Keltainenjoki, Haijoki, Niili, Ganges, Helmijoki, Amur, Niger ja Mekong.

Näin arvioi Suomen ympäristökeskuksen SYKEn saksalainen tutkimuskumppani UFZ.

Tieto on tärkeä, jotta voidaan ryhtyä käytännön toimiin ongelman ratkaisemiseksi.

Yhteistä näille joille on, että niiden varsilla asuu satoja miljoonia ihmisiä, mutta jätteiden kerääminen tai kierrätys on olematonta.

Jos muovin päätyminen näihin jokiin pystytään edes puolittamaan, koko maailman muovijätteen määrä vähenisi 37 prosenttia.

Miljoonia tonneja muovia

Tilanteen korjaamiseksi on välttämätöntä parantaa näiden alueiden jätehuoltoa ja ihmisten tietoisuutta asiasta. Taloudellisen avun lisäksi tarvitaan myös poliittista tahtoa ongelman ratkaisemiseksi.

Joka vuosi miljoonia tonneja muovia päätyy meriin. Muovin osuuden arvellaan olevan 60–80 prosenttia kaikista merissä olevista jätteistä.

Merten muovijäte on maailmanlaajuinen ongelma, jonka ekologisia seurauksia ei vielä täysin tunneta.

Tiedetään, että merissä oleva muovi vaikuttaa satojen lajien elämään, kun eläimet luulevat muovia ravinnoksi ja syövät muovia.

Suuri osa siitä päätyykin lintujen ja kalojen ruoansulatukseen. Muovinsiruja on löytynyt jopa merenpohjan eliöistä.

Muovinkappaleet tarttuvat myös eläimiin kiinni ja kiristävät sekä kuristavat niitä hengiltä.

Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa on osoitettu, että vedessä erittäin pieniksi nanopartikkeleiksi hajoavat muovihituset etenevät ravintoketjussa ja osa päätyy aina kalojen aivoihin saakka. Kalan aivoihin kertyvät muovihiput vaikuttavat niiden käyttäytymiseen.


Kommentit (56)

  • Ari P

    Hei.
    Kyllä panokset pitää suunnata suoraan noihin alueisiin jotta tuloksia syntyisi. Tehdä kierrätyksestä kannattavaa alueen ihmisille. Turha heitä on suoralta kädeltä syyttää. Asiat eivät ole mustavalkoisia. Jälleen lisää Verottamalla, kuristamalla ja syyttelemällä suomalaisia yrityksiä ja kuluttajaa ei tähän ole mitään pisaraa suurempaa positiivistä vaikutusta, enemmänkin negatiivisiä ja kilpailukykyä heikentäviä. Kangaskassi on hyvä mutta se ei asiaa todellakaan ratkaise jos käytössä vain täällä. Suunnatkaa siis katse vain sinne kohdemaihin

  • Kaarina Virenius

    Pakkausmateriaaleilla on suuri rooli jätteiden kierron kehittämisessä. Nyt on pienessä einesmynntipakkauksessa usein monta eri materiaalia, jotka kuuluvat eri kierrätystyyppeihin. Pyrkimyksenä tulisi olla pakkauksen materiaalin olevan teknisesti yhdestä aineesta, kuten tetrat, jotka voidaan sellaisenaan sijoittaa jatkokiertoon. Puupohjaisten pakkausmateriaalien kehitystä tulisi suosia tuella aluksi, sillä puuta voidaan uusiutuvana helposti kierrättää ja tuottaa, samoin pelloilla kasvatettavia kuitukasveja. Suomessakin voitaisiin enemmän käyttää hedelmätiskeillä paperisia pusseja joissa olisi tuotteen ikkuna-aukko . Tuotekehittelypalkintoja voidaan jakaa tueksi kaupan perustamina myös. Usein innovatiivisuus sammuu rahan puutteessa.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio