Erdogan haluaa selvittää "rajan epäselvyydet" – Turkin päämies Kreikassa ensi kertaa yli 60 vuoteen

ORESTIS PANAGIOTOU / EPA
Erdogan haluaa selvittää "rajan epäselvyydet" – Turkin päämies Kreikassa ensi kertaa yli 60 vuoteen

Kreikan pääministeri Alexis Tsipras (vas.) ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan tapasivat Ateenassa torstaina.

Seppo Ylönen

Kreikan ja Turkin välejä ei voi millään asteikolla kuvata lämpimiksi.

Asioiden tilaa kuvaa hyvin Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin torstaina alkanut kaksipäiväinen valtiovierailu Kreikassa. Edellisen kerran Turkin presidentti (Celal Bayar) laski jalkansa Kreikan maaperälle vuonna 1956, siis yli 60 vuotta sitten.

Erdogan on vieraillut Kreikassa pääministerinä vuonna 2010.

Tämän viikon vierailu on yllättävä, sillä Erdogania ei ole juuri näkynyt länsimaissa heinäkuun 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen. Erdogania on lännessä syytetty sananvapauden tukahduttamisesta ja toisinajattelijoiden vainoamisesta.

Kreikka sanoo olleensa ensimmäinen maa, joka tuomitsi sotilaiden toimeenpaneman kaappausyrityksen. Myöhemminkin Kreikka on pitänyt moniin muihin länsimaihin verrattuna varsin matalaa profiilia Erdoganin hallinnon arvostelussa.

Sotilaita ei palautettu

Toisaalta Turkista on paennut Kreikkaan runsaasti virkamiehiä, joitakin toimittajia ja muita oppositiohenkisiä, jonka pelkäsivät kaappausyrityksen jälkeen passitusta vankilaan.

Erityisen paljon huomiota saivat ne kahdeksan Turkin armeijan upseeria, jotka pakenivat helikopterilla Kreikkaan. Turkki on vaatinut sotilaiden palauttamista, mutta Kreikan oikeuslaitos on korkeinta oikeutta myöten kieltäytynyt noudattamasta pyyntöä.

Erdogan pitää Yhdysvalloissa maanpaossa olevaa uskonoppinutta Fethulalh Güleniä kaappausyrityksen sylttytehtaana ja Kreikkaan paenneita turkkilaisia Gülenin hengenheimolaisina.

Sataprosenttisen johdonmukainen ei Kreikka kuitenkaan ole ollut turkkilaisten toisinajattelijoiden suojelussa.

Toimittaja rajalta takaisin

Viime toukokuussa Kreikka palautti raja-alueelta Turkkiin vasemmistolaisen Nokta-lehden toimittajan Murat Capanin ja seitsemän muuta turkkilaista. Capan oli saanut pari päivää aikaisemmin 22 vuoden vankeustuomion "yrityksestä syrjäyttää hallitus".

Turkin ja Kreikan raja on ollut paineessa myös merialueella Lähi-idän pakolaisvirtojen vuoksi.

Pakolaisten vyöry saatiin kontrolliin, kun EU ja Turkki tekivät pakolaisten palautussopimuksen maaliskuussa 2016. Samalla Turkki lupasi tilkitä rajan.

Turkin meriraja on pitänyt verraten hyvin. Tosin syyskuusta asti Egeanmeren ylittäjien määrä on ollut taas selvässä kasvussa.

Kreikkaan päässeitä ei ole juurikaan palautettu Kreikasta Turkkiin. Marraskuussa heitä oli itävaltalaisen Der Standard -lehden mukaan 46 kappaletta.

Samaan aikaan kuitenkin 3 000 pakolaista oli saanut jäädä Kreikkaan valitettuaan palauttamisesta. Kreikkalaiset oikeusistuimet eivät pidä Turkkia automaattisesti turvallisena maana, johon voitaisiin ihmisiä palauttaa.

Vanha raja "epäselvä"

Naapurusten raja ei ole varsinkaan Turkin mielestä selvä. Maat ovat kiistelleet merirajasta Egeanmerellä. Vuonna 1996 erimielisyys asumattoman saaren omistuksesta oli johtaa sotaan.

Presidentti Erdogan esitti vierailunsa alla kreikkalaisen lehden haastattelussa, että maiden rajan määrittävä Lausannen rauhansopimus (1923) otettaisiin uuteen tarkasteluun. Erdoganin mielestä "jotkut yksityiskohdat ovat siinä epäselviä".

Kreikan presidentin Prokopis Pavlopouloksen mukaan mitään epäselvyyksiä rajanvedossa ei ole.

Osoituksena siitä, miten räjähdysherkät Turkin ja Kreikan suhteet ovat, on Erdoganin perjantain vierailu Traakian maakuntaan Kreikan pohjoisosiin. Erdogan käy tervehtimässä alueen turkkilaisvähemmistöä. Kreikan hallituksen ehto vierailulle oli, etteivät asukkaat vedä salkoihin Turkin lippuja.

Sotaisi historia

Turkin ja Kreikan suhteet ovat olleet jännittyneet vuosisatojen ajan.

Nykyinen Kreikan valtio syntyi vuonna 1821 verisen sodan jälkeen. Sitä ennen Kreikka oli kuulunut ottomaanien valtakuntaan.

Nyky-Turkki puolestaan syntyi ottomaanien imperiumin raunioille vuonna 1923.

Sitä ennen kreikkalaisten ja turkkilaisten asevoimat olivat mitelleet voimiaan useaan otteeseen.

Viimeisin yhteenotto oli vuonna 1922, jolloin Kreikan miehitysjoukot kärsivät katkeran tappion Vähä-Aasiassa. Tätä seurasivat suuret väestönsiirrot, joita on kuvattu ensimmäisiksi etnisiksi puhdistuksiksi.

Välit pysyivät kireinä koko 1900-luvun.

Erityisen tulehtunut oli tilanne Kyproksen saarella vuonna 1974, kun turkkilaisjoukot nousivat maihin ja saari jakaantui kahtia.

Sodan partaalle maat joutuivat vuonna 1996 kiistassa asumattoman saaren omistuksesta Egeanmerellä.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet