STT
Turkin yli 60 miljoonaa äänestäjää päättävät sunnuntain vaaleissa, jääkö presidentti Recep Tayyip Erdoğan valtaan vai päättyykö hänen kautensa yli kahdenkymmenen vuoden jälkeen.
Vaikka oppositioliittouman presidenttiehdokas ja päähaastaja Kemal Kılıçdaroğlu johtaa pari päivää ennen vaaleja yhä mielipidemittauksissa Erdoğania selvästi, istuvaa presidenttiä kannattaa sitkeästi yhä ainakin 40 prosenttia äänestäjistä. Erdoğanin kannatus on kutistumisestaan huolimatta vankkaa, vaikka Turkilla on lukuisia vakavia ongelmia.
Vuosia jatkuneet talousongelmat, riippumattomien arvioiden mukaan jopa yli 100 prosenttiin kivunnut inflaatio, poliittiset myrskyt tai sananvapauden kaventuminen eivät ole saaneet Erdoğanin ydinkannattajia kallistumaan Kılıçdaroğlun puolelle. Edes Turkin vuosisadan suurimman katastrofin eli 50 000 ihmistä surmanneen helmikuisen maanjäristyksen jälkipuinti ei ole horjuttanut Erdoğanin fanaattisinta kannattajakuntaa.
Mestarillinen strategi
Suurin syy tähän on Erdoğanin lähes totaalinen kontrolli Turkin mediasta eli siitä, mitä tietoa turkkilaiset saavat maansa ja maailman tapahtumista, arvioi Washingtonin Lähi-idän politiikan instituutin Turkin-tutkimusohjelman johtaja Soner Cagaptay STT:lle.
Cagaptay on kirjoittanut useita kirjoja Erdoğanin valtakaudesta ja tutkinut Erdoğan-ilmiötä.
”Tätä valtaansa käyttäen Erdoğan on nostanut valokeilaan sen, että Turkista on tullut hänen aikanaan sotateollisuusvalta, joka on rakentanut oman lentotukialuksen. Siellä kerrotaan, että Turkki on saanut hänen aikanaan ensimmäisen kansallisesti rakennetun sähköauton ja löytänyt maakaasu- ja öljyesiintymiä. Mielestäni tämä on toiminut”, Cagaptay sanoo.
Cagaptayn mukaan Erdoğan myös julisti vaalit useilla viikoilla aikaistettuina strategiseen aikaan: ”Hän teki tämän mestarillisesti. Juuri kun maanjäristyksen jälkipuinti oli kääntynyt kansallisesta surusta viranomaisten toimien arvosteluun, ihmiset – maanjäristysalueen asukkaita lukuun ottamatta – alkoivatkin puhua vaaleista.”
Kuin jalkapallojoukkuetta
Politiikan tutkija Emre Erdoğan Istanbul Bilgi -yliopistosta sanoo, että vastakkainasettelu on johtanut kärjistyneeseen me tai he -ajatteluun. Siksi jotkut kannattavat presidentti Erdoğania kuin jalkapallojoukkuetta eli läpi epäonnistumisten, ja hänen kannattamisensa on monelle osa omaa identiteettiä.
Turkissa vastakkainasettelu juontuu jo Turkin perustamiseen vuonna 1923, kun moderni Turkki perustettiin Mustafa Kemal Atatürkin johdolla ja maata länsimaistettiin kovin ottein.
”Erdoğanin vankkumaton suosio johtuu siitä, että tämä on muuttunut kulttuurisodaksi. Konservatiivit, jotka kannattavat Erdoğania, pitävät välimatkaa muihin ehdokkaisiin. Erdoğan hyökkää pitkälle maallistuneita sekä myös kurdeja ja erityisesti heidän HDP-puoluettaan vastaan”, tutkija sanoo STT:n puhelinhaastattelussa.
Turkin Bursassa kerrostalon parvekkeelle oli ripustettu presidentti Erdoğanin kuva.
”Eri ryhmiin kuuluvat ihmiset eivät enää asu samoissa kaupunginosissa kuten ennen, eivätkä he katso samoja televisiokanavia ja he ovat eriytyneet myös verkossa”, hän sanoo.
Lisäksi presidentti Erdoğanin ulkomaailmaa uhmaavan retoriikan ja kotiin päin pelaavan ulkopolitiikan katsotaan nostaneen Turkin arvostusta maailmalla.
”Hän on levittänyt islamia, hän on saanut ulkomaat pelkäämään, hän on näyttänyt voimamme”, listasi Bursassa eräs keski-ikäinen mies riippumattoman toimittajan tekemällä katuhaastatteluvideolla.
Vaikka vaatimattomissa oloissa kasvanut Recep Tayyip Erdoğan nykyisin asuu itse rakennuttamassaan hulppeassa palatsissa pääkaupungissa Ankarassa, uransa alkuaikoina hän tuli tunnetuksi ”kansanmiehenä”, ja joillekin hän on yhä yksi heistä.
"Järjestelmän uhri”
Kun presidentti Erdoğanin AK-puolue (AKP) tuli Turkissa valtaan vuoden 2002 vaaleissa, alkoi vastakkainasettelu kiihtyä. Turkin entinen länsimaistunut ja maallistunut eliitti yritti kampittaa islamistisena pitämäänsä AKP:tä eri tavoin, kun taas Erdoğanin kannattajat näkivät hänet järjestelmän uhrina ja sankarina.
CHP yritti muun muassa estää AKP:n Abdullah Gülin valitsemisen presidentiksi boikotilla vuonna 2007, ja seuraavana vuonna AKP yritettiin lakkauttaa oikeudenkäynnissä. Kummassakaan ei onnistuttu, ja AKP vain vahvistui.
Erdoğanin päähaastaja Kemal Kılıçdaroğlu on yrittänyt vakuuttaa Erdoğanin kannattajia siitä, että CHP on muuttunut hänen johdollaan kaikkia syleileväksi puolueeksi, joka ei voittaessaan enää syrjisi päähuivia käyttäviä naisia tai puuttuisi kenenkään elämäntapaan.
Myöskään Erdoğanin aiempia saavutuksia ei voida väheksyä. Erdoğanin aikana talous kasvoi aluksi hyvin nopeasti. Hallinto rakensi paljon uutta infrastruktuuria ja toteutti suuria rakennusprojekteja, Turkki modernisoitui ja maahan syntyi uusi konservatiivinen yläluokka uusine suuryrityksineen. Köyhimmille kannattajille alettiin jakaa ilmaisia elintarvikkeita, Turkissa otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön eräänlainen ”maitorahaksi” kutsuttu lapsilisä äideille ja sairaiden kotihoitoa alettiin tukea.
Rahaa kuluu vaalien alla
Tutkija Emre Erdoğanin mukaan viime vuoden puolella joulukuussa, tapahtui pieni notkahdus presidentin kannatuksessa talousongelmien takia. Hallitus kuitenkin pelasti tilanteen pienin toimin, tutkija sanoo.
Ennen vaaleja AKP on myös kuluttanut paljon rahaa kannatuksen nostamiseksi inflaation aikana. Turkissa käytössä olevaa minimipalkkaa, valtion virkahenkilöiden palkkoja sekä kansaneläkkeitä on nostettu ja monille tahoille on jaettu erilaisia tukia ennen vaaleja.
Maanjäristysalueella hallintoa on arvosteltu hitaasta toiminnasta ja olemattomasta valmistautumisesta tuhojen estämiseksi, mutta se ei ole hetkauttanut kaikkia. Presidentti Erdoğan on luvannut rakentaa upouusia asuinrakennuksia pikavauhtia.
”Esimerkiksi maanjäristyksen runtelemassa Kahramanmarasin kaupungissa presidentin kannattajat ovat sanoneet meille, että maanjäristys oli Jumalan tuottama ja niin voimakas, ettei kukaan olisi voinut tehdä mitään tuhojen estämiseksi”, tutkija Erdoğan kertoo.
Vahvasta vastakkainasettelusta johtuen vaaliaikaa leimaa pelko väkivaltaisuuksista. Näin voi käydä erityisesti silloin, jos äänestäjät epäilevät vaalivilppiä tai jos aletaan levittää väärää tietoa vaalien rehellisyyteen liittyen.
”Jos ihmiset epäilevät, että äänien laskemisessa tapahtuu väärinkäytöksiä, ihmiset voivat mennä kaduille. Tämän takia vaaleissa on oltava hyvin varovainen”, tutkija sanoo.
