Aamulehti
Milloin ja missä? Näihin kysymyksiin Ukrainalta odotetaan nyt vastauksia. Ukrainan on ennakoitu jo useiden viikkojen ajan käyvän vastahyökkäykseen. On puhuttu keväthyökkäyksestä, mutta hyökkäyksen alku on odotuttanut itseään.
Ilmassa on ollut yksimielisyyttä siitä, että jotakin tapahtuu ennen kesää. Näin arvioi myös erikoistutkija Pentti Forsström Maapuolustuskorkeakoulusta. Kesään mennessä Ukrainan joukkoja on koulutettu ja varustettu ja maalle toimitettu kalustoa.
Mitä siis ennen kesää voidaan nähdä?
”Se on hyvä kysymys”, Forsström sanoo. Hän pitää mahdollisena, että varsinainen vastahyökkäyksen alkaminen jää pimentoon. ”Voi käydä niin, että taistelujen intensiteetti muuttuu, ja yhtäkkiä huomataan, että ukrainalaiset ovatkin edenneet jonnekin.”
Se on varmaa, että Ukrainalla ei ole edessään helppo operaatio. Forsström korostaa, että kaiken pitää optimoitua, jotta menestystä voidaan saavuttaa. ”Tämä on tietynlaista kellosepäntyötä. Pitää tietää oma ja vastustajan tilanne sekä ympäristö- ja olosuhdetekijät.”
Nyt Ukraina etsinee sopivaa hetkeä iskeä, Forsström arvioi. Hän pitää vastahyökkäystä hyvin todennäköisenä. Jos sitä ei tule tai se epäonnistuu täysin, edessä voi olla tie pitkittyneeseen konfliktiin. Siinä pärjäämiseen taas Venäjän mahdollisuudet ovat Ukrainaa paremmat.
Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa on tällä viikolla kuultu jälleen räjähdyksiä. Eri puolilla maata on ollut myös ilmahälytyksiä. Ihmiset hakivat suojaa metroasemalta Kiovassa torstaina 4. toukokuuta.
Hyökkäys etelästä?
Viime kuukaudet sodassa on eletty asemasodan kaltaista vaihetta. Forsström puhuu ylläpidetystä taistelukosketuksesta eli siitä, miten hyökkäyksiä on tehty molemmin puolin. Taistelujen painopiste on pysynyt idässä, eikä merkittäviä muutoksia ole nähty.
Forsströmin mukaan Ukrainan vastahyökkäyksen alkaminen tuntuu nyt odottavan vielä ainakin otollisempia olosuhteita. Tiestö on tiettävästi jo kunnossa, mutta sen ulkopuolella liikkuminen raskaalla kalustolla on yhä vaikeaa.
Se, minkä verran Ukrainalla on käytettävissään vastahyökkäykseen joukkoja, on pidetty piilossa. Arvioita on kuitenkin esitetty. Esimerkiksi Pentagonista vuodettujen asiakirjojen mukaan Ukrainan vastahyökkäyksen keihäänkärki koostuisi 12 prikaatista.
Forsströmin mukaan varmaa on se, että Ukraina on perustanut ja kouluttanut joukkoja. ”Mielestäni Ukraina on voimistunut siitä, mitä se oli ja mennyt vahvempaan suuntaan.”
On pidetty todennäköisempänä, että Ukraina hyökkäisi etelässä. Hyökkäyksen mahdollisuutta Itä-Ukrainassa ei silti ole poissuljettu, eikä niin tee Forsströmkään. ”En näe suoraa hyökkäystä Donetskissa kovin todennäköisenä, ellei sieltä paljastu heikkoa kohtaa.”
Venäjä on tällä viikolla iskenyt Hersonin alueelle, ja tulituksen on sanottu osuneen muun muassa rautakauppaan ja huoltoasemaan. Iskuissa kuoli yli 20 ihmistä ja kymmeniä loukkaantui. Haavoittunutta miestä nostettiin Hersonin iskujen jälkeen junaan keskiviikkona 3. toukokuuta.
Sabotaaseja selustaan
Ukrainan tavoitteista tiedetään tämä: se haluaa saada takaisin Venäjän siltä miehittämät ja valtaamat alueet. Myös Krimin. Tavoitteet tuntuvat isoilta.
”Tässä tullaan myös kysymykseen siitä, kuinka kauan Ukrainalla riittää joukkoja”, Forsström sanoo. Hänen mukaansa kyse ei ole niinkään siitä, riittääkö sotilaita vaan siitä, miten pitkään joukkoja pystytään varustamaan. Ukraina kun on lännen tuen varassa.
Vastahyökkäyksellä Ukraina pyrkinee aiheuttamaan Venäjälle mahdollisimman paljon haittaa ja tappioita, Forsström arvioi. Tämä tarkoittaa ainakin sabotaaseja selustassa ja iskuja huoltoreitteihin. ”Pyritään siis aiheuttamaan tilanne, jossa Venäjän on pakko antautua, tuhoutua tai perääntyä.”
Viime syksynä Ukraina onnistui yllättämään Venäjän ja sen vastahyökkäys tuotti tulosta. Forsströmin mukaan Ukrainalla on nytkin käsissään yllätyksen ainekset. Yllätys olisi jopa toivottava.
Odotukset vastahyökkäykseltä ovat kuitenkin kovat. Ukrainalta odotetaan uutta voittoa. Onko kyse kuitenkaan toiveista vai odotuksista, Forsström miettii. Hän näkee mahdollisena, että Ukraina voisi saada vallattua alueita takaisin. ”Varmasti Ukraina pyrkii etenemään. Se on selvää.”
Jos vastahyökkäys onnistuu, sodankulussa voidaan nähdä merkittäväkin käänne. Forsström antaa esimerkin: jos Ukraina saisi katkaistua Venäjän huoltoyhteydet Krimille, se pakottaisi Venäjän muuttamaan toimintaansa merkittävällä tavalla.
Venäjän isku tuhosi 77-vuotiaan, paikallisen naisen kodin itäisen Ukrainan Dnipropetrovskin alueella sijaitsevassa Pavlohradin kaupungissa. Nainen pyyhki kyyneliään kotitalonsa pihamaalla, taloraunioiden keskellä maanantaina 1. toukokuuta.
Yritetäänkö harhauttaa?
Venäjän kyky vastata vastahyökkäykseen riippuu siitä, mitä lopulta tapahtuu. Forsströmin käsitys on, että Venäjällä on vielä viime syksynä mobilisoitua joukkoa, jota ei ole sidottu taisteluun. Venäjällä julistettiin syyskuussa osittainen liikekannallepano. Forsström pitää uutta liikekannallepanoa mahdollisena.
”Varmasti keskustellaan siitä, onko uusi kierros mahdollinen ja hyväksyttävä vai aiheuttaako se kuohuntaa”, hän sanoo. ”Venäjä teki viime vuonna sen virheen, ettei sillä ollut tarpeeksi reserviä ja Ukraina sai onnistumisia. Ei se enää tee samaa virhettä.”
Wagner-johtaja Jevgeni Prigožin lausui perjantaina, että palkka-armeijan joukot vetäytyvät ensi viikolla Bahmutista. Syyksi Prigožin ilmoitti ammuspulan. Sen, onko lausunto totta, näyttänee vasta aika, Forsström sanoo. Kyse voi olla informaatiovaikuttamisesta ja Ukrainan harhauttamisesta.
”Annetaan ymmärtää, että täältä Venäjä voisi vetäytyä”, Forsström sanoo. Hän pitää silti myös ammuspulaselitystä mahdollisena ja muistuttaa, että Wagner tekee korvausta vastaan työtä, mitä sille on sälytetty. ”Jos rahaa tai ampumatarvikkeita ei tule, kuten sopimus edellyttää, voi olla totta, että lähdetäänkin.”
Nyt Forsström sanoo seuraavansa mielenkiinnolla Venäjän sisäistä tilannetta. Ensi viikolla, 9. toukokuuta, juhlitaan voitonpäivää. Nähdäänkö silloin paraateja? Mitä puhuu presidentti? Vastaukset näihin voivat kuvastaa Venäjän sisäistä dynamiikkaa.
