Maailman suurin timantti, lähes tuhatvuotias lusikka, kiistanalainen norsunluuvaltikka ja kierrätetty kruunu. Britanniassa kruunajaisseremonian loistoon liittyvät olennaisena osana myös kruununkalleudet.
Kuningas Charlesin ja kuningatarpuoliso Camillan kruunajaisia vietetään 6. toukokuuta.
Kruunajaisseremoniassa roolinsa on ainakin seuraavilla kalleuksilla: Pyhän Edvardin kruunu, Imperial State -kruunu, valtikka ja valtakunnanomena. Seremoniassa käytettävät kruununkalleudet symboloivat monarkin vastuuta, kuninkaallisen perheen verkkosivuilla kerrotaan.
Pyhän Edvardin kruunu
Britannian kruununkalleuksista tärkein, historiallinen Pyhän Edvardin kruunu painetaan kuningas Charles III:n päähän, kun hänet kruunataan kuninkaaksi Westminster Abbeyssa.
1600-luvulta peräisin oleva täyskultainen kruunu on koristeltu rubiineilla, ametisteilla, safiireilla, granaateilla, topaaseilla ja turmaliineilla. Joulukuussa kerrottiin, että kruunu on viety muokattavaksi kuningas Charlesia varten.
Edellisen kerran Pyhän Edvardin kruunu oli käytössä vuonna 1953 kuningatar Elisabetin kruunajaisissa. Kruunu tehtiin kuningas Kaarle II:lle vuonna 1661. Se korvasi jo Edvard Tunnustajalle (k. 1066) kuuluneen keskiaikaisen kruunun.
Pyhän Edvardin kruunu on kuninkaan päässä kuitenkin vain hetken, sillä se on hyvin painava. Se painaa edelleen yli 2 kiloa, vaikka sitä muokattiin kevyemmäksi kuningas Yrjö V:n kruunajaisia varten vuonna 1911.
Pyhän Edvardin kruunusta on tehty myös emoji kruunajaisia varten, brittilehti The Guardian kertoo.
Satojen vuosien ajan Pyhän Edvardin kruunua käytettiin vain kruunajaiskulkueissa sen painon vuoksi.
Imperial State -kruunu
Kun kuningas Charles poistuu Westminster Abbeysta kruunaamiseen jälkeen, hän käyttää kullasta, platinasta ja hopeasta tehtyä Imperial State -kruunua.
Imperial State -kruunussa on 17 safiiria, 11 smaragdia, 269 helmeä, Mustan prinssin rubiiniksi kutsuttu spinelli ja 2 868 timanttia, joukossa maailman suurimmasta timantista leikattu Cullinan II.
Imperial State -kruunu valmistettiin vuonna 1937 kuningatar Elisabetin isän, kuningas Yrjö VI:n kruunajaisiin. Kruunuun saa ainakin periaatteessa koskea vain hallitsija, Canterburyn arkkipiispa tai kuninkaallisten kruununjalokivien hoitaja.
Imperial State -kruunua käytetään myös muissa tilaisuuksissa, kuten parlamentin avajaisissa.
Monarkin valtikka
Jos Imperial State -kruunuun kuuluu maailman suurimmasta timantista leikattu Cullinan II, myös maailman suurin leikattu timantti nähdään osana seremoniaa.
Cullinan I nimittäin koristaa monarkin valtikkaa, jonka päässä on risti.
Cullinan I on lohkaistu maailman suurimmasta luonnontimantista, joka tunnetaan myös Afrikan tähtenä. Kun Cullinan kaivettiin esiin Etelä-Afrikassa yli sata vuotta sitten, se toimitettiin Britanniaan ja hiottiin valtikkaa koristavaksi Afrikan tähdeksi ja muiksi kruununjalokiviksi.
Valtikka tehtiin kuningas Charles II:n kruunajaisiin vuonna 1661, ja sitä on sen jälkeen käytetty jokaisissa Britannian kruunajaisissa. Valtikkaa piti kuitenkin vahvistaa vuonna 1911, kun Cullinan I liitettiin osaksi valtikkaa, jotta valtikka kestäisi timantin painon.
Cullinan I:n arvo on 400 miljoonan euron luokkaa, ellei jopa enemmän.
Valtakunnanomena
Valtakunnanomena eli kultainen pallon muotoinen esine symboloi kristillistä maailmaa.
Valtakunnanomena painaa 1,32 kiloa, ja siihen on kiinnitetty smaragdeja, rubiineja ja safiireja sekä helmiä.
Kruunajaisseremonian aikana hallitsija pitää valtakunnanomenaa oikeassa kädessään.
Kuningatar Maryn kruunu
Kuningatarpuoliso Camilla kruunataan kuningatar Maryn kruunulla, jossa on yli 2 000 timanttia. Kyse on lähihistoriassa ensimmäisestä kerrasta, kun hallitsijan puoliso kruunataan jo olemassa olevalla kruunulla, eikä häntä varten siis valmisteta uutta kruunua. Palatsin mukaan valinta on tehty kestävyyden takia.
Kruunu suunniteltiin kuningatar Maryn, kuningas Yrjö V:n puolison, kruunajaisiin vuonna 1911. Tuolloin kruunuun sisältyi kolme suurta timanttia: Koh-i-noor, Cullinan III ja Cullinan IV.
Tulevissa kruunajaisissa kruunussa ovat timantit Cullinan III, IV ja V. Ne kuuluivat kuningatar Elisabetin henkilökohtaiseen korukokoelmaan. Timanttivalintojen on kerrottu olevan kunnianosoitus kuningattarelle.
Sen sijaan kiistanalainen Koh-i-noor-timantti ei ole kruunussa, kertovat muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC ja The Guardian.
Iranin, Afganistanin, Intian ja Pakistanin hallitukset ovat kaikki vaatineet timanttia itselleen, sillä sen arvioidaan olevan alun perin Intiasta kotoisin. Britannian hallitus on kuitenkin katsonut timantin kuuluvan kuningashuoneelle 176 vuotta vanhan sopimuspaperin perusteella.
Suunnitelma siitä, että kuningatarpuoliso käyttäisi Koh-i-noorin koristamaa kruunua kruunajaisissa, herätti jälleen keskustelun timantista.
Esimerkiksi Intian kansanpuolue BJP (Bharatiya Janata Party) kommentoi suunnitelmia The Guardianin mukaan toteamalla, että Koh-i-noorin esiintyminen kruunajaisissa palauttaisi mieleen ”kivuliaita muistoja siirtomaahistoriasta”.
Kuningatarpuolison kyyhkysvaltikka
Kuningatarpuoliso Camilla pitää kruunajaisten aikana kädessään norsunluista valtikkaa, jonka päässä on kyyhkynen. Suunnitelmasta kertoo muun muassa brittilehti The Times.
Norsunluu on materiaalina kiistelty, ja muun muassa prinssi William on The Guardianin mukaan aiemmin vaatinut kaikkien Buckinghamin palatsin kuninkaallisen kokoelman norsunluisten esineiden tuhoamista. Samoin kuningas Charles olisi lehden mukaan aiemmin pyytänyt kaikkien norsunluisten esineiden poistamista näkyvistä Clarence Housesta ja Highgrove Housesta.
Kansainvälisen ympäristöjärjestön (WWF) mukaan Afrikassa elävistä norsuista noin 90 prosenttia on menetetty viimeisen vuosisadan aikana pääasiassa salametsästyksen ja norsunluukaupan vuoksi.
Kruunajaislusikka
Kruunajaisissa oma roolinsa on myös kultaisella kruunajaislusikalla, joka on peräisin 1 100-luvulta. Se on ainoa vuosisadalta säilynyt kuninkaallisten kultaseppien valmistama esine, ja myös selvästi vanhin kruunajaisissa käytettävä esine.
Kruunajaisseremoniassa lusikkaa käytetään monarkin voiteluun pyhällä öljyllä. Pyhä öljy säilytetään kultaisessa pullossa, joka on kotkan muotoinen.
Seremoniassa käytettävä kultalusikka on vanhin kruunajaisissa käytettävä esine. Lusikalla otetaan pyhää öljyä kotkan muotoisesta pullosta.
Sormukset ja miekkoja
Kruunajaisseremoniassa arkkipiispa pujottaa kuningas Charlesin sormeen hallitsijan sormuksen merkiksi kuninkaallisesta arvokkuudesta. 1200-luvulta alkaen sormuksen pääkivenä on ollut rubiini.
Samoin Camilla saa sormeensa kuningatarpuolison sormuksen.
Kruunajaisseremoniassa käytetään myös useita miekkoja. Yksi miekoista on 1600-luvulla valmistettu The Sword of State. Miekan terä on terästä, ristinmuotoinen kädensija on kullattua hopeaa, ja kädensuojat leijonan ja yksisarvisen muotoiset.
Kruunajaistuoli
Kruunajaistuoli ei varsinaisesti kuulu kruununkalleuksiin, mutta se on seremonian keskipisteenä. Monarkkien kruunajaisissa käytettävä kruunajaistuoli on keskiajalta. BBC kertoi keväällä, että ”erittäin haurasta” tammista tuolia konservoidaan tulevia kruunajaisia varten.
Konservoinnissa tuoli puhdistetaan ja murenevia kultauksia vahvistetaan.
Tuoli on ollut käytössä lähes kaikissa kruunajaisissa sen jälkeen, kun se tehtiin nimenomaan kruunajaisia varten yli 700 vuotta sitten.
Tuoli on kokenut kovia. Vierailijat ja koululaiset kaiversivat 1700- ja 1800-luvuilla Westminster Abbeyssa säilytettyyn tuoliin nimiään. Joku on kaivertanut tuoliin tekstin: ”P. Abbott nukkui tässä tuolissa 5.–6. heinäkuuta 1800.”
Vuonna 1914 tuoli vaurioitui pommi-iskussa.
Kruunajaistuolia on konservoitu kruunajaisia varten. Kuvassa tuoli Westminster Abbeyssa huhtikuussa.
Lähteet: Royal Collection Trust, The Royal Household, Westminster Abbey