Aamulehti
Venäjän ympärillä tapahtuu taas paljon. Pelkästään tällä viikolla se on kertonut väitetyistä rautateiden sabotaasiyrityksistä, lähettänyt Suomelle nootin Ahvenanmaan-konsulaatin ilkivallan vuoksi ja väittänyt, että presidentti Vladimir Putinin yritettiin salamurhata lennokki-iskulla Kremliin.
Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella?
”Ainakin melkein kaikki, mitä Venäjä sanoo, pitää lukea mahdollisena harhautuksena”, sanoo Pami Aalto Aamulehdelle. Hän on Jean Monnet -professori ja Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori.
Venäjä pyrkii nyt ylläpitämään uhkakuvia ja luomaan hätätilaa julistamatta sotaa, Aalto arvioi. Tällaisen kriisitilanteen ilmapiirin rakentaminen mahdollistaa sen, että isoja päätöksiä voidaan toistuvasti tehdä kuuntelematta kansalaisia.
Lisäksi Venäjä pyrkii esittämään itsensä uhrina ja hyökkäyksen kohteena. Sille sopii, että rikolliselta näyttää mieluummin Ukraina kuin se itse.
Etenkin kun samalla viikolla Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vierailee Haagin kansainvälisessä rikostuomioistuimessa ICC:ssä ja puhuu Venäjän tekemistä sotarikoksista. ICC antoi maaliskuussa Putinista kansainvälisen pidätysmääräyksen.
”Tässä on helppo nähdä harhautustyyppinen operaatio.”
Venäjä kertoi 3. toukokuuta, että Moskovan Kremliin kohdistui lennokki-isku. Venäjä väitti tuoreeltaan, että iskun tavoitteena olisi ollut salamurhata presidentti Vladimir Putin. Kuvakaappaus videolta näyttää väitetyn räjähdyksen.
”Se on se hetki”
Venäjä kertoi salamurhayrityksestä ja Kremlin lennokki-iskusta samaan aikaan, kun Zelenskyi vieraili Helsingissä ja tapasi niin Suomen kuin muidenkin Pohjoismaiden johtajia.
Aalto näkee, että Zelenskyin yllätysvierailua selittää ainakin se, että pitkällä ja keskipitkällä tähtäimellä Ukrainalla ja Suomella on paljonkin keskusteltavaa. Yksi näistä aiheista on Ukrainan mahdollinen Nato-jäsenyys.
Ukraina ilmoitti viime syksynä hakevansa nopeutettua Nato-jäsenyyttä. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg taas sanoi Kiovan-vierailullaan huhtikuussa, että Ukrainan paikka on Natossa. Venäjä vastasi tähän väittämällä Ukrainan mahdollista jäsenyyttä turvallisuusuhaksi Venäjälle.
Aalto näkee, että Ukrainan hetki aktivoitua jäsenyysasiassa olisi silloin, kun Venäjän yli vuosi sitten aloittama hyökkäyssota loppuu.
”Se on se hetki, koska Venäjä tulee todennäköisesti hyökkäämään uudestaan, jos sota loppuu tulitaukotyyppisesti, eikä sopimukseen”, Aalto sanoo. ”Ukraina haluaa tietää, mikä on Suomen kokemus näistä Nato-jäsenyysneuvotteluista.”
Aalto myös muistuttaa, että sodankäymisen lisäksi Ukraina kehittää koko ajan armeijaansa. ”Voisiko armeijaa kehittää niin, että siitä tulee Nato-yhteensopivampi? Suomihan on tätä jo tehnyt pitkän aikaa.”
Lisää luvassa
Vaikka Venäjä on väittänyt Kremlin lennokki-iskua salamurhayritykseksi, muualla iskua on jo ehditty arvioida lavastukseksi. Keskiviikkona Venäjä syytti iskusta Ukrainaa, torstaina se syytti siitä Yhdysvaltoja. Ukraina on kiistänyt olleensa hyökkäyksen takana.
Pami Aalto ei pidä väitettä Ukrainan tekemästä salamurhayrityksestä uskottavana. Ainakaan sellaista, joka olisi syntynyt Ukrainan valtionjohdon aloitteesta. ”Siinä ei olisi järkeä”, Aalto sanoo. ”Jos Putin kaatuu, on iso riski, että tilalle tulee Ukrainan näkökulmasta vielä heikompi vaihtoehto.”
Lisää uhkakuvien maalailua lienee luvassa ensi viikolla. Venäjä juhlii 9. toukokuuta perinteistä voitonpäivää, jota vietetään natsi-Saksasta toisessa maailmansodassa saavutetun voiton kunniaksi.
Venäjä on itse puhunut hyökkäyssodastaan erityisoperaationa. Kertomus on kuitenkin sodan venyessä muuttunut. Aalto sanoo, että puhe on kääntynyt kirurgisen tarkasta operaatiosta siihen, miten koko länsi uhkaa Venäjää Ukrainan kautta.
”Kirurginen toimenpide ei ole sellainen, mistä tulee kymmeniätuhansia ruumiita”, Aalto sanoo ja lisää, että tästä syystä Venäjä yrittänee voitonpäivänä pyrkiä vahvistamaan kuvaa uhkaavasta lännestä. ”Muita järkeviä tarinoita sillä ei enää ole kerrottavana.”
Kreml väitti huhtikuussa presidentti Vladimir Putinin vierailleen Ukrainassa miehitetyillä Hersonin ja Luhanskin alueilla. Kuvakaappaus Kremlin julkaisemasta videosta väittää, että Putinin olisi vieraillut ainakin kansalliskaartin päämajassa Luhanskissa 18. huhtikuuta.
Rahahanat kiinni
Sillä, ettei hyökkäyssota Ukrainassa ole sujunut Venäjän odottamalla tavalla, on ollut vaikutusta myös Putinin asemaan, Aalto arvioi. Hän sanoo, että aiempaa useampi miettii, mitä tapahtuu sodan jälkeen. Lisäksi Putin on menettänyt tukijoitaan.
”Jos johtoa voisi vaihtaa nappia painamalla, moni varmaan vaihtaisi.”
Etenkin sopimus globaalista öljyn hintakatosta nakertaa Putinia. Samaan aikaan kun venäläisen kaasun myynti on vähentynyt, öljystä on tullut sille yhä merkittävämpi tulonlähde. Hintakaton vuoksi voitot kuitenkin kutistuvat. Putinin taktiikka kerätä tuloja ulkomailta ja jakaa niitä sitten Moskovasta ei enää onnistu.
”Keino lopettaa sota olisi globaali venäläisen öljyn ostosulku”, Aalto sanoo. ”Rahahanojen sulku olisi erittäin tehokas keino, joka purisi ennemmin tai myöhemmin. Silti puhuttaisiin kuukausista.”
Silti Aalto arvioi Putinin pysyvän vallankahvassa. Hän sanoo, että sota on mennyt niin huonosti, että vallasta luopuminen menestyksekkäästi on Putinille mahdotonta. Sisäinen vallankaappaus taas olisi uhkarohkea teko ja vaikea toteuttaa. Lisäksi Aalto pitää epätodennäköisenä, että Putin lähtisi maanpakoon.
”Ei hän varmasti lähde kuin saappaat jalassa”, Aalto sanoo. ”Varmaan pitää odottaa, että hän kuolee – tavalla tai toisella.”
