Koillis-Afrikan Sudanissa viikonloppuna puhjenneissa taisteluissa maan armeijan ja puolisotilaallisten RSF-joukkojen välillä on kuollut ainakin 97 siviiliä, kertoo sudanilainen lääkäriryhmä.
Lääkäriryhmän mukaan taisteluissa on lisäksi haavoittunut lukuisia ihmisiä. Aiemmin ryhmä on puhunut noin kuudestasadasta haavoittuneesta.
Ryhmän mukaan uhrien määrä on todennäköisesti suurempi, sillä kaikki eivät pääse omin avuin sairaalaan hoitoon.
YK:n alainen Maailman terveysjärjestö WHO on varoittanut Sudania uhkaavasta veripulasta. WHO:n mukaan Sudanin pääkaupunki Khartumisssa useita loukkaantuneita siviilejä hoitavilta sairaaloilta ovat loppuneet veri, verensiirtolaitteet, suonensisäiset nesteytysaineet ja muut elintärkeät välineet.
YK:n ruokaohjelma WFP puolestaan on ilmoittanut keskeyttävänsä toimintansa Koillis-Afrikan valtiossa sen jälkeen, kun kolme sen työntekijää sai surmansa väkivaltaisuuksissa. YK:n mukaan kolmannes Sudanin 50 miljoonan asukkaasta on humanitaarisen avun tarpeessa.
Viikonloppuna puhjenneet taistelut ovat johtaneet myös siihen, että Sudanin rajat on suljettu sen naapurimaihin Egyptiin ja Tšadiin. Egypti on Sudanin merkittävä liittolainen. Tšadin ja Sudanin raja-alueeseen kuuluu esimerkiksi Darfurin alue, jossa WFP:n työntekijät saivat surmansa.
Sotilaita ja sotilasajoneuvoja näkyi Khartumin kaduilla lauantaina.
Toiveet siviilihallinnosta vaarassa
Taisteluiden pelätään syöksevän Sudanin syvempään kaaokseen, mikä vaikeuttaisi entisestään maan siirtymistä takaisin siviilijohtoon.
Viikonloppuna puhjenneita taisteluita edelsi viikkoja jatkunut valtataistelu armeijan komentajan Abdel Fattah al-Burhanin ja hänen varamiehensä Mohamed Hamdan Daglon välillä. Daglo komentaa RSF-joukkoja.
Al-Burhania ja Dagloa on vaadittu neuvottelemaan keskenään, mutta sitä tuskin tapahtuu ihan heti, sillä kenraalit ovat kutsuneet toisiaan rikollisiksi.
RSF-joukot on perustettu vuonna 2013. Ryhmä nousi janjaweed-taistelijoiden keskuudesta. Sudanin vuonna 2019 syrjäytetyn presidentin Omar al-Bashirin alaisuudessa aikoinaan toimineet janjaweed-taistelijat olivat surmanneet Darfurin alueella kymmeniätuhansia ihmisiä, ja al-Bashiria itseään on syytetty kansanmurhasta, sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Sudanin ilmavoimien hävittäjä lensi Khartumin yllä lauantaina.
Vallankaappausten arkkitehtejä
Al-Burhan ja Daglo junailivat Sudanin viimeisen vallankaappauksen vuoden 2021 lokakuussa, mikä aiheutti leikkauksia kansainvälisiin avustuksiin ja johti mielenosoituksiin.
Al-Burhan palveli aikanaan kolme vuosikymmentä 2019 syrjäytetyn al-Bashirin alaisuudessa. Hän on sanonut, että viimeisin vuoden 2021 vallankaappaus oli välttämätön.
Daglo on sittemmin kutsunut vuoden 2021 vallankaappausta virheeksi. Hänen mukaansa se ei onnistunut saamaan aikaan muutosta ja on elvyttänyt al-Bashirin hallinnon jäänteitä. Armeija syrjäytti al-Bashirin vuonna 2019 mielenosoitusten jälkeen. Tuolloin valta siirrettiin siviilihallinnolle, jolta se kaapattiin 2021.
Sudan on Afrikan kolmanneksi suurin valtio pinta-alaltaan Algerian ja Kongon demokraattisen tasavallan jälkeen. Se oli vielä vuoden 2011 alkupuolella Afrikan suurin valtio, mutta Etelä-Sudanin itsenäistyttyä kesäkuussa 2011 se menetti noin kolmanneksen pinta-alastaan.
Sudanin asevoimien komentaja kenraali Abdel Fattah al-Burhan laskeutui Etelä-Sudanin Jubaan tammikuussa.
Suvereenin neuvoston apulaisjohtaja ja RSF-joukkojen komentaja Mohamed Hamdan Dagalo puhui helmikuussa Khartumissa.
