Unkarin presidentti: Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon on perusteltua

Haavisto: Unkarin delegaatio saapuu Suomeen alustavien tietojen mukaan 9. maaliskuuta.

Unkarin parlamentti aloitti keskiviikkona keskustelun Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioimisesta. Kuva on otettu parlamentin täysistuntosalista.

1.3. 18:11

Helsinki

Unkarin parlamentti aloitti keskiviikkona keskustelun Suomen ja Ruotsin jäsenyydestä sotilasliitto Natossa.

Unkarin presidentti Katalin Novák kertoi asiasta Twitterissä. Asian käsittelyä on siirretty useita kertoja viime syksystä lähtien.

Novákin mielestä Suomen ja Ruotsin liittyminen sotilasliitto Natoon on nykytilanteessa perusteltua. Presidentti kertoi oman kantansa asiaan olevan selvä ja luottavansa siihen, että parlamentti tekee viisaan päätöksen mahdollisimman pian.

Novákin mukaan päätös on monimutkainen ja -tahoinen ja sillä on vakavia ja merkittäviä seurauksia.

On edelleen epäselvää, milloin parlamentti päättää ratifioinneista, mutta äänestystä on Politico-lehden mukaan uumoiltu maaliskuun loppupuolelle.

Unkari ja Turkki ovat ainoat Nato-maat jotka eivät vielä ole hyväksyneet Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä.

Unkari on aikaisemmin ilmoittanut lähettävänsä delegaation Suomeen ja Ruotsiin keskustelemaan aiheista, joihin se haluaisi muutoksia.

"Ei mitään perustavanlaatuista"

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoi, että Unkarin delegaatio saapuu Suomeen alustavien tietojen mukaan 9. maaliskuuta. Tätä ei hänen tietojensa mukaan ole kuitenkaan vielä vahvistettu. Hän sanoi pitävänsä myönteisenä signaalina sitä, että Unkarin parlamentti on aloittanut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien käsittelyn.

Haavisto kertoi Unkarin ulkoministerin käyneen maanantaina Ruotsissa ja siellä oli selvitelty tiettyjä Ruotsin EU-kantoja suhteessa Unkariin. Haavisto oli keskustellut asiasta tiistaina Ruotsin ulkoministeri Tobias Billströmin kanssa.

”Ymmärsin, että mitään perustavanlaatuista ei ole Suomen tai Ruotsin Nato-jäsenyyttä vastaan”, hän kommentoi toimittajille eduskunnassa.

Unkaria hiertävät asiat saattavat Haaviston mukaan liittyä oikeusvaltiokysymyksiin. Unkari on lisäksi esittänyt erilaisia huolia muun muassa unkarinkielisten vähemmistöjen tilanteesta Ukrainan rajan läheisyydessä Ukrainan puolella.

”Varmasti näitä asioita Unkari nostaa esille meitä tavatessaan. En usko, että ne liittyvät suoraan Nato-jäsenyyteen, mutta kuuntelemme Unkaria ja katsomme, onko jotain yhteisiä asioita, joita voidaan edesauttaa.”

Haavisto toivotti unkarilaiset delegaatiot ja parlamentaarikot tervetulleiksi. ”Järjestämme asianmukaista ohjelmaa ja olemme valmiit käymään keskustelun Nato-jäsenyydestä.”

Suomen eduskunta jää vaalitauolle tämän viikon perjantaina, mutta Haaviston mukaan unkarilaisille yritetään järjestää mahdollisimman korkeatasoiset tapaamiset muun muassa kansanedustajien kanssa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut