Helsinki
Mitä Venäjä aikoo nyt ja myöhemmin? Näitä kysymyksiä Nato-maiden puolustusministerit joutuivat pohtimaan liittokunnan päämajassa Brysselissä, jossa keskiviikkona oli siirrytty Ukraina-aiheista Naton puolustuksen ja pelotteen käsittelemiseen.
Kokouksen jälkeen medialle puhunut puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) sanoi Venäjän sotatoimien Ukrainassa vaikuttavan Naton puolustukseen ja pelotteeseen siten, että puolustusta Euroopassa on vahvistettava. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg toi esille kokouksen alla, että Ukrainassa kuluu ammuksia enemmän kuin tuotanto pystyy kattamaan.
Savolan mukaan Venäjän aiheuttama muutos ympäristössä kytkeytyy myös määräraha- ja huoltovarmuuskysymyksiin. Hän sanoi, että Suomenkin täytyy tulevina vuosina pystyä pitämään kiinni kahden prosentin tavoitteesta, jonka Nato-maiden puolustusmenojen pitäisi kattaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.
”Tässä on havaittavissa kaksi kulmaa. Osa maista toi (esiin) sen, että kaksi prosenttia pitää olla lattia eli vähintään kaksi prosenttia. Ja huomasi, että useilla mailla menee aikaa, että ne pääsevät edes sinne kahden prosentin tasoon”, Savola kommentoi kokouksen jälkeen.
Savola totesi Suomen laivuehankkeen ja F-35-hävittäjähankintojen pitävän puolustusmenot lähiaikoina yli vaaditun tason.
”Seuraavan hallituksen on tehtävä päätös siitä, että tässä kahden prosentin tasossa tullaan pysymään myös jatkossa.”
Seuraava kunnostettava asia Suomessa on Maavoimat, Savola arvioi.
Tuleeko Ukrainan uhka taivaalta?
Stoltenberg kertoi, että Venäjä valmistelee tällä hetkellä uusia hyökkäyksiä Ukrainassa.
Yksi kokouksesta tihkuneista ristiriitaisuuksista oli se, valmisteleeko Venäjä myös jonkinlaista suurta ilmahyökkäystä maajoukkojensa tueksi hävittäjien avulla vai ei. Tiistaina Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austin painotti valmistautumista Venäjän ilmavoimien hyökkäystoimintaan, vaikka sellaista ei ollut hänen mukaansa nyt nähtävillä.
Financial Times puolestaan välitti kuvan, että kokousseinien sisällä asiasta olisi käyty tätä synkempää keskustelua.
Savola ei suoraan ottanut kantaa siihen, mitä kaavailuja Venjällä voi olla.
”Varmasti seuraavat kuukaudet tulevat olemaan aika merkittäviä ja kriittisiäkin, ja siksi Ukraina tarvitsee kaiken mahdollisen tuen.”
Stoltenbergilta ratifiointipohdintoja
Stoltenbergin ratifiointipohdinnat nousivat puolustusministerien kokouksessa uutiseksi ohi virallisen asialistan. Stoltenberg kertoi keskiviikkona kiirehtineensä Turkkia ja Unkaria ratifioimaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet yhdessä jo viime syksynä.
”Olen kiirehtinyt niitä useita kuukausia ratifioimaan molemmat yhtäaikaisesti. Ja kantani ei ole koskaan muuttunut”, hän sanoi.
Pääsihteerin mukaan on kuitenkin Turkin asia päättää, miten se käsittelee kahta sillä olevaa erillistä dokumenttia. Turkin käsissä on toisin sanoen se, ratifioiko se molemmat jäsenyydet Stoltenbergin suosituksen mukaisesti vaiko vain toisen niistä.
Stoltenbergin aiemmat puheet nousivat tiistaina isoiksi uutisiksi Suomessa ja Ruotsissa. Hän sanoi, että pääkysymys Suomen ja Ruotsin Nato-prosessissa ei ole, tehdäänkö ratifioinnit yhtä aikaa. Pääkysymys on hänen mukaansa, että molemmat ratifioidaan jäseniksi mahdollisimman nopeasti.
Viestin katsottiin tiistaina muuttuneen aiemmasta yhtaikaista etenemistä korostavasta linjasta.
Stoltenbergin on määrä matkustaa Turkkiin vielä tällä viikolla.
