Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan pääkysymys Suomen ja Ruotsin Nato-prosessissa ei ole, tehdäänkö ratifioinnit yhtä aikaa. Sen sijaan pääkysymys on, että molemmat ratifioidaan jäseniksi mahdollisimman nopeasti.
Stoltenberg kommentoi asiaa medialle Brysselissä tiistaina aamulla Naton puolustusministerien kokouksen alla.
Suomen ja Ruotsin jäsenyys on ratifioimatta enää Turkissa ja Unkarissa. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on kovistellut prosessin aikana etenkin Ruotsia ja jopa ilmoittanut, että Ruotsi ei voi odottaa Turkilta tukea Nato-jäsenyydelleen.
”Olen varma, että molemmista tulee jäseniä. Ja työskentelen kovasti saadakseni molemmat ratifioiduksi niin nopeasti kuin mahdollista”, Stoltenberg sanoi.
Savola: Ei yllätyksenä
Puolustusministeri Mikko Savolan (kesk.) mukaan Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kommentti Suomen ja Ruotsin Nato-ratifioinneista ei tullut hänelle yllätyksenä. Savolan mukaan on päivän selvää, että keskusteluja käydään parhaasta tavasta saada Suomi ja Ruotsi Naton jäseneksi.
”En minä sanoisi, että tämä kommentti yllätyksenä tuli. Me olemme Ruotsin kanssa käyneet joka päivä näitä keskusteluja ja meillä on hyvin vahva luottamus. Nyt tärkeintä on, että molemmat maat sinne Vilnan kokoukseen mennessä olisivat puolustusliiton jäseniä.”
Naton huippukokous järjestetään Vilnassa heinäkuussa.
Savola kertoi Naton käyvän Suomen ja Ruotsin ratifiointeihin liittyviä keskusteluja omalta osaltaan. Hänen mukaansa pääsihteeri Stoltenbergilla on niissä iso rooli.
Sitä Savola ei tiennyt, edustaako Stoltenbergin näkemys myös liittokunnan maiden kantaa. Tiistaina molemmat kokoukset keskittyivät Ukrainaan, mutta Savola uskoi asian nousevan esille keskiviikkona.
Haavisto: Huippukokous on vahva deadline
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi tiistaina eduskunnassa, että hänen tiedossaan ei ole mitään, mikä olisi muuttunut Suomen ja Ruotsin Nato-prosessissa.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta vierailee tänään Ruotsissa. Valiokunnan aikataulussa on Ruotsin parlamentin ulkoasiainvaliokunnan tapaaminen, jonka aihe on Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessi.
”Varmaan on hyvä kuulla näiden parlamentaarikkojen keskustelusta”, Haavisto sanoi.
Haavisto kertoo lukeneensa Stoltenbergin kommenttia siten, että tämä vaikuttaa näkevän tilanteen samalla tavalla kuin Suomessa on nähty. Heinäkuun Vilnan-huippukokous on vahva deadline Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle.
”Sen jälkeen ei oikeastaan selkeää virstanpylvästä ole”, Haavisto sanoi.
Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström puolestaan kommentoi Svenska Dagbladetille, että lopulta Turkki päättää ratifioinneistaan. Kunnianhimoa yhteiseen liittymiseen kyllä löytyisi hänen mukaansa yhä.
”Mutta ei pidä unohtaa, että on kansallinen päätös, miten Natoon liittyy. Emme omista tätä prosessia emmekä koko Turkin ratifiointia. Se on turkkilainen kysymys”, hän sanoi.
Pesu: Naton signaali muuttui
Johtava tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista arvioi Twitterissä yhdellä lauseella Stoltenbergin ulostuloa Suomen ja Ruotsin ratifioinneista.
”Naton signaali muuttui”, hän kirjoitti.
Pesu on aiemmin arvioinut STT:lle, että maiden yhtaikainen liittyminen on ehdottomasti ensisijainen tavoite ja järkevää sekä maiden itsensä että puolustusliiton näkökulmasta.
Kyse on toisaalta koko pohjoisen alueen puolustuksesta ja toisaalta siitä, että mahdolliset vahvistukset Suomeen sodan aikana tulisivat todennäköisesti Ruotsin kautta. Pesu on myös sanonut, että Ruotsin asema omissa neuvotteluissaan heikkenisi ”dramaattisesti”, jos Suomi päättäisi irtautua nykyisestä prosessista.
Turvallisuustilanne toinen
Stoltenberg toisti myös aiemman viestinsä siitä, että Suomi ja Ruotsi ovat jo hyvin eri tilanteessa kuin ennen liittymisprosessin aloittamista.
”Heillä on kahdenvälisiä turvallisuustakeita monilta liittokunnan jäseniltä, he integroituvat Natoon ja Nato on kasvattanut läsnäoloaan alueella”, Stoltenberg sanoi.
Hän myös totesi, että kyse on tähän mennessä Naton historian nopeimmasta etenemisestä kohti jäsenyyttä.
Savola sanoi, että hänellä ei ole tarkkaan tiedossa Stoltenbergin sanoma. Hän kuitenkin toi esiin, että molempien maiden jäsenyys on kaikkien kannalta tärkeää.
”Tärkeintä on se, että molemmat Suomi ja Ruotsi siellä Natossa ovat. Se on Naton puolustussuunnittelun kannalta tärkeää, se on Suomen turvallisuuden kannalta tärkeää ja Ruotsin kannalta tärkeää”, Savola sanoi.
Tuleeko ammuspulaan helpotusta?
Tiistain ohjelmaan ennen varsinaista puolustusministerien kokousta kuuluu kymmeneltä aamulla alkanut Ukrainan tukiryhmän koordinaatiokokous, joka tunnetaan myös niin sanottuna Ramstein-formaattina.
Eri kommenteissa on tullut esille näkemys, että Venäjän aiempaa laajempi hyökkäys Ukrainassa olisi taas joko käynnistymässä tai jo jossain määrin jo käynnistynyt. Stoltenberg totesi tiistaina aamusta Venäjän suunnittelevan uusia hyökkäyksiä Ukrainassa.
Kokouksen alla huolta on aiheuttanut ammus- ja aseteollisuuden alavireinen taso kulutukseen nähden.
Aseavusta on alkanut tihkua jo lisätietoa. Uutistoimisto AFP kertoi iltapäivällä, että Norja on lähettämässä kahdeksan Leopard 2 -taistelupanssarivaunua Ukrainaan.
Ukrainalle aseiden ja ammusten saaminen on välttämätöntä. Asetelmasta kertoo se, että Ukrainan puolustusministeri Kyrylo Budanov päätyi tiistaina nopeasti Naton päämajalle saavuttuaan esittelemään hävittäjäaiheista taskuliinaansa.
Esimerkiksi Viron puolustusministeri Hanno Pevkur toivoi yhteisiä ammushankintoja tilanteen taklaamiseksi. Hän totesi Ukrainan tarvitsevan myös hävittäjiä.
Hollannin puolustusministeri Kajsa Ollongren sanoi, että Hollanti ottaa vakavasti Ukrainan pyynnöt toimittaa yhdysvaltalaisvalmisteisia F-16-hävittäjiä. Hän kuitenkin totesi, että asiasta pitää keskustella Yhdysvaltojen kanssa ja miettiä sen toteutettavuutta.
Nihkeästi hävittäjien toimittamiseen on suhtautunut muun muassa Saksa. Puolustusministeri Boris Pistorius sanoi tiistaina aamulla, että ilmapuolustuksen ja koulutuksen on mentävä käsi kädessä ja pelkästään lentämiseen kouluttaminen vie useita kuukausia. Hänen mielestään on keskityttävä siihen, mikä nyt on puolustuksen kannalta keskiössä.
Myös Stoltenberg on sanonut, että hävittäjät eivät ole juuri nyt kaikkein kiireisintä tarvittavaa apua, koska niiden toimittaminen joka tapauksessa kestää.
