Aamulehti
Ruokaa, vaatteita, käteisapua ja liikkuvia terveysyksiköitä. Lasten perusrokotusohjelmien jatkamista, mielenterveystukea ja koulunkäynnin mahdollistamista. Muun muassa tällaista apua ihmiset Ukrainassa tarvitsevat nyt, kun Venäjän hyökkäyssota on jatkunut kohta vuoden.
Tilanne Ukrainassa on kaksijakoinen, avustusjärjestöistä kuvaillaan. Eri puolilla maata on osin tarvetta erilaiselle avulle. Idässä on vielä paljon alueita tulituksen alla, mutta osassa maata aktiivista sodankäyntiä ei ole ollut enää pitkään aikaan. ”Vieläkin on jatkuvia ilmahälytyksiä, ja satunnaisestihan on isketty myös kaukana rintamasta. On siis hiukan eri todellisuuksia, mutta kyllähän sota koskettaa kaikkien arkea”, sanoo viestintäpäällikkö Erik Nyström Kirkon ulkomaanavusta.
Esimerkiksi YK:n lastenjärjestö Unicefin avustustyöstä noin 70 prosenttia kohdistuu yhä taistelujen lähialueille ja on luonteeltaan hätäapua, kertoo erityisasiantuntija Tarmo Heikkilä Suomen Unicefistä. ”Tällaiset elämää ylläpitävät, äkillisiin terveyshaasteisiin tai talvivarusteisiin, puhtaaseen veteen liittyvät tarpeet ovat valitettavasti yhä agendalla.”
Maan länsi- ja keskiosissa moni yrittää päästä kiinni tavalliseen arkeen. Osa sotaa ulkomaille paenneista on ainakin toistaiseksi palannut Ukrainaan. Maan sisäisiä pakolaisia on useampi miljoona. ”Ongelma on ollut se, että kun ihmisillä ei ole työtä, ei ole rahaa. Hinnat ovat kuitenkin nousseet. Ihmiset tarvitsevat nyt ihan rahallista tukea”, sanoo kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Marko Korhonen Suomen Punaisesta Rististä (SPR).
Mitä?
Suomen tuki Ukrainalle
Vuonna 2022 Suomi tuki Ukrainaa liki 300 miljoonalla eurolla. Tästä miltei 100 miljoonaa euroa oli humanitaarista apua ja kehitysyhteistyötukea, loput puolustustarvikkeita ja muuta materiaalitukea.
Ensimmäinen kokonaisuus materiaalitukea lähetettiin maaliskuussa. Ukrainaan on toimitettu muun muassa ambulansseja, lääkkeitä, säteilymittareita ja varavirtalähteitä.
Puolustustarvikeavun paketteja on toimitettu 12. Ensimmäinen niistä sisälsi rynnäkkökiväärejä, patruunoita, kertasinkoja ja taistelumuonapakkauksia.
Tuoreimmasta yli 400 miljoonan euron puolustustarvikeavusta ilmoitettiin 20. tammikuuta. Paketin myötä Suomen Ukrainaan toimittamien aseapupakettien arvo on 590 miljoonaa euroa.
Päätös toimittaa Ukrainaan aseapua on ollut Suomelta historiallinen. Aiemmin on linjattu, että Suomi ei vie aseita sotaa käyviin maihin.
Lähteet: ulkoministeriö, sisäministeriö ja puolustusministeriö.
Tukea mielenterveyteen
Talvi toi Ukrainaan omat juonteensa. Korhonen kertoo, että tarve lämmittimille ja generaattoreille oli suuri, mutta niiden hankkiminen oli vaikeaa. Hinnat olivat kovia ja toimitusajat pitkiä. Siitä huolimatta SPR sai toimitettua Ukrainaan muun muassa sairaaloissa käytettäviä generaattoreita. ”Muuten avun tarve on viime kuukaudet pysynyt tietyllä tavalla samana. Mitään sellaista äkillistä ei ole tapahtunut”, Korhonen arvioi. ”En odota mitään merkittävää muutosta. Uskon, että ihmiset ovat yhä ylimääräisen sosiaaliturvan tarpeessa.”
Unicef varautuu jatkamaan avustustyötään tänä vuonna suurin piirtein samalla laajuudella kuin viime vuonna. Heikkilän mukaan mielenterveystyön odotetaan nyt nousevan. Unicef arvioi, että noin 1,5 miljoonaa ukrainalaislasta on erilaisen mielenterveystuen tarpeessa.
Unicefin tapaan myös Kirkon ulkomaanapu tukee nyt Ukrainassa lasten koulunkäyntiä. Opettajia koulutetaan tarjoamaan lapsille ja nuorille psykososiaalista tukea. Lisäksi muun muassa avustetaan koulujen korjausurakoita, jotta lähiopetus voisi jatkua.
”Arjen järjestäminen, normaalit rutiinit ja lasten koulunkäynti ovat juuri nyt niitä asioita, joista perheet Ukrainassa puhuvat”, sanoo Nyström, joka on itsekin käynyt Ukrainassa sodan aikana. Hän kuvailee monen lapsen aikuistuneen sodan aikana. Monella on keskittymishäiriöitä ja vaikeuksia nukkua.
Ihmiset hakivat suojaa metroasemalta Kiovassa 10. helmikuuta. Ukrainan ilmavoimat kertoi tuolloin pudottaneensa yli 60 Venäjän Ukrainaan päivän aikana ampumaa ohjusta. Kiovan pormestarin mukaan 10 ohjusta ammuttiin alas Kiovassa.
Koskettanut suomalaisia
Suomalaisia ukrainalaisten hätä on koskettanut. Järjestöistä kuvaillaan, että ihmisten ja yritysten lahjoitusinto on ollut poikkeuksellisen tai jopa ennätyksellisen suurta. Isoin lahjoituspiikki nähtiin vuosi sitten. Vaikka tilanne on tasaantunut, lahjoituksia tehdään yhä merkittävästi. ”Alkuun tuen määrä oli uskomaton. Oikeastaan missään muussa ei ole nähty vastaavaa”, sanoo SPR:n Korhonen ja lisää, että lähin vertailukohde lienee vuoden 2004 tsunami Intian valtamerellä. ”Yleensä tulee jokin uusi kriisi tai asia unohtuu, mutta Ukraina ei ole unohtunut suomalaisilta.”
Yksi syy tähän voi olla se, että nyt sotaa käydään Euroopassa ja hyvin lähellä Suomea. Karkeasti katsottunahan Kiova on Helsingistä yhtä kaukana kuin Utsjoki. Toisaalta aihe on pysynyt esillä, kun sodan käänteitä ja sen vaikutuksia on seurattu tiiviisti mediassa.
Tähän mennessä Kirkon ulkomaanapu on kerännyt Suomesta lahjoituksina Ukrainaan yli 11 miljoonaa euroa, Unicef reilut 24 miljoonaa ja SPR noin 39 miljoonaa euroa. Kaikki kolme järjestöä varautuvat siihen, että työ Ukrainassa jatkuu pitkään. ”Niin kauan kuin meitä tarvitaan”, summaa Kirkon ulkomaanavun Nyström. Hän arvioi, että ulkopuolisen avun tarve Ukrainassa kasvaa sodan pitkittyessä. ”Yhteisöissä on ollut omiakin varoja, mutta nämä säästöt ja hätävarat hupenevat koko ajan.”
