Aamulehti
Turkkia ja Syyriaa koetelleissa maanjäristyksissä on kuollut yli 5 000 ihmistä ja sortunut useita tuhansia rakennuksia laajalla alueella. Miksi tuhot ovat näin valtavat? Syitä on useita, sanoo seismologi Jari Kortström Seismologian instituutista.
Ensinnäkin järistys oli erittäin voimakas, magnitudiltaan 7,8. Maanantaina Turkissa koettiin lisäksi toinen, lähes yhtä voimakas järistys ja useita pienempiä järistyksiä.
Ainakin ensimmäinen järistys tapahtui lähellä maan pintaa, noin 18–20 kilometrin syvyydessä. Kortström kertoo, että tällaiset matalat järistykset synnyttävät pinta-aaltoja, jotka ”tuhot nimenomaan aiheuttavat.” Jos sama maanjäristys olisi tapahtunut 100 kilometrin syvyydessä, olisivat tuhot pienemmät, vaikka järistyksen voimakkuus olisi sama.
Järistys tapahtui alueella, jonka ympäristössä on keskimääräistä tiheämmin asutettuja maakuntia. Tällöin tuhojakin syntyy enemmän.
Alueella sijaitsee mannerlaattojen törmäyskohta, jota kutsutaan Itä-Anatolian siirrokseksi. Tässä järistyksessä laatat eivät liikkuneet siirroksessa pystysuunnassa toisiaan vasten vaan sivusuunnassa, jolloin järistyksen vaikutusalue oli pitkänomainen ja ulottui usean sadan kilometrin alueelle.
Ydinvoimalat kestävät
The New York Times -lehden mukaan järistyksissä tuhoutuneita rakennuksia oli tiistaina jo yli 5 600. Mukana on asuinrakennuksia, hotelleja ja muita rakennuksia, kuten ostoskeskus ja sairaala. Lähellä järistyksen keskusta vaurioitui pahasti 2 000 vuotta vanha linna.
Tiistaina puoleen päivään mennessä ei ollut tietoa vaurioista sellaiselle infrastruktuurille, jonka vahingoittuminen johtaisi suuriin lisätuhoihin. A-Insinöörien rakennesuunnittelun suunnittelujohtaja Jussi Vaiste sanoo, että kaikkein riskialtteimmat rakennukset, kuten ydinvoimalat ja vesivoimalat, on Turkissakin kaikella todennäköisyydellä vahvistettu kestämään järistykset.
Vaiste on ollut mukana suunnittelemassa kolmea voimalaitosta Turkkiin. Yksi niistä on järistysalueella. A-Insinöörien maanantaina iltapäivällä saaman alustavan tiedon mukaan voimalaitos ei ollut kärsinyt vaurioita.
Riski otetaan tosissaan
Vaiste sanoo, että Turkissa rakennukset ovat tyypillisesti olleet pitkäikäisiä, vaikka maanjäristyssuunnittelun vaatimaa insinööriosaamista on maassa ollut vasta viime vuosikymmeninä. ”Nykyään turkkilaiset ottavat ihan tosissaan maanjäristysriskin. Maassa on yksi maailman tiukimmista ja edistyksellisimmistä maanjäristyssuunnittelun ohjeista.”
Vaiste kertoo, että Turkissa on uusille rakennuksille tonttikohtaiset suunnitteluvaatimukset maanjäristyksen varalta. Ainakin teollisuushankkeissa, joissa hän on ollut mukana, kaikkia vaatimuksia on noudatettu tarkasti. Paikallinen insinööritoimisto tai professori on tarkastanut, että lujuuslaskelmat ovat oikein.
Asuintalot murheenkryyni
Vanhojen rakennusten osalta tilanne ei ole yhtä hyvä. Tämä ei koske pelkästään Turkkia, vaan monia maita maanjäristyksille alttiilla alueilla. Toisin kuin kriittinen infrastruktuuri asuinkerrostalot ovat tyypillisesti sellaisia, joita ei kunnosteta etukäteen kestämään maanjäristyksiä. Se on liian kallista. ”Odotellaan, milloin tulee paha paikka.”
Maanjäristyksen voimakkuutta on mahdoton ennustaa, mutta rakennuksen käyttäytyminen maanjäristyksen aikana pystytään mallintamaan tietokoneella. Uudet rakennukset pystytäänkin suunnittelemaan niin, että järistyksen synnyttämät vauriot ovat hallittuja. Vaiste puhuu sitkeistä rakenteista ja liitoksista: rakenne venyy, mutta ei mene poikki. Lisäksi vauriot on helppo korjata maanjäristyksen mentyä ohi.
Voi tapahtua muuallakin
Jälkijäristyksiä Turkin ja Syyrian alueella on odotettavissa vielä päiviä, ehkä viikkoja. Tyypillistä on, että mitä enemmän aikaa kuluu, sitä harvemmiksi ja heikommiksi ne käyvät. Kortström sanoo, että tämän suuruusluokan maanjäristysten toistuvuus samassa siirroksessa on onneksi pitkä.
Poissuljettua ei ole, etteikö vastaavaa voisi tapahtua muualla lähialueilla. Kortströmin mukaan isoja maanjäristyksiä voi syntyä laajalla alueella Välimeren ympäristössä, missä Afrikan laatta törmää Euraasian laattaan, esimerkiksi suosituilla lomasaarilla Rhodoksella, Kreetalla ja Kyproksella.
Järistykset tapahtuvat yllättäen. Vaikka isoa järistystä ei olisi ollut 100 vuoteen, se ei tarkoita, että siirros olisi hiljentynyt. ”Huono puoli on, että alue ei tunnu vaaralliselta. Ei ole yllätys, että mannerlaattojen törmäyskohdissa tapahtuu maanjäristyksiä, mutta on mahdoton sanoa, koska se tapahtuu ja mikä on sen voimakkuus."
