Sotilasprofessori kertoo Aamulehdelle, mikä ratkaisee Ukrainan sodan – vuoteen mahtuu kaksi suurta yllätystä: ”Miljardit valuivat muualle kuin piti”

Aamulehti

Sille, mikä alkoi miltei vuosi sitten, ei näy loppua. Torstaina 24. helmikuuta 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Tuhot ovat olleet valtavia. Siviiliuhreja on tuhansia ja miljoonat ovat paenneet, kun Ukraina taistelee olemassaolonsa puolesta.

”Ajatus valkoisesta rauhankyyhkystä, joka tulisi ja pelastaisi tämän, on aika kaukana”, summaa sotilasprofessori Marko Palokangas Maan­puolustus­korkeakoulusta. Hän ei usko, että ratkaisuja sodan loppumiseksi olisi nyt käsillä. Osapuolten näkemykset rauhan ehdoista ovat eri ääripäistä: Venäjä haluaa pitää miehittämänsä alueet, Ukraina saada ne takaisin.

”Tätä sotaa ei voiteta eikä hävitä taisteluissa”, Palokangas sanoo. Hänen mukaansa sodan lopputulos riippuu paljolti siitä, kumman taloudellinen sieto- ja kantokyky kestää niin pitkään, että edellytyksiä keskustelulle rauhasta tai aselevosta olisi.

Venäjällä rahaa on, vaikka sodan on laskettu maksavan sille miljardi euroa viikossa. Eri arvioiden mukaan Venäjän sotakassassa olisi yhä vajaat 100 miljardia euroa. Periaatteessa sota voisi siis Venäjän puolesta jatkua vielä pari vuotta ennen kuin kassa alkaisi huveta.

Ukrainan tilanne on aivan toinen, Palokangas huomauttaa. Maa on täysin riippuvainen lännen tuesta. ”Tämän tuen kestävyydestä ja jatkuvuudesta Ukraina on huolissaan – ja ihan syystä.”

Kevään myötä sulava maa vaikeuttaa pian taistelupanssarivaunujen liikkumista Ukrainassa. Sotilasprofessori arvioi, että taistelut voivat muuttua enemmän ohjusten käytöksi. Ukrainalaissotilas asettui kuvattavaksi lähellä Bahmutin kaupunkia 16. helmikuuta. Kuva: MARKO DJURICA / Reuters

Kaksi isoa yllätystä

Sodan vuoteen on mahtunut yllätyksiä. Niistä kahdeksi suurimmaksi Palokangas nostaa nämä: Venäjän asevoimien alennustila ja se, miten kepein perustein hyökkäykseen lähdettiin.

Venäjä aloitti asevoimiensa uudistamisen 2000-luvun alkupuoliskolla. Palokankaan mukaan vaikuttaa vahvasti siltä, että tähän laitetut sadat miljardit eurot ovat valuneet muualle kuin piti. ”Jos uudistus olisi toteutunut siinä laajuudessa, mitä pelättiin, tilanne Ukrainassa olisi tällä hetkellä varsin toinen.”

Näyttää myös siltä, että presidentti Vladimir Putinille ennen hyökkäystä annettu tilannekuva on ollut väärä. Ukrainan kuviteltiin kukistuvan parissa viikossa, pääkaupunki Kiovan päivissä. ”Oletettiin, että läntinen yhteisö ei tule puuttumaan millään tavalla. On käynyt päinvastoin”, Palokangas sanoo ja mainitsee Venäjän tavoitteen estää sotilasliitto Naton laajeneminen. Nyt Suomi ja Ruotsi ovat jo Naton eteisessä.

Kaikkiaan sodan vuotta leimaa Palokankaan mukaan vaiheistus. Venäjä aloitti hyökkäyssodalla, mutta kun se ei tuonut menestystä, se siirtyi tuhoamissotaan. Palokangas sanoo tämän selittävän, miksi viime keväästä lähtien on Venäjältä on nähty järjestelmällisiä sotarikoksia.

”Venäjä iskee siviilikohteisiin, koska sen strategia näyttää olevan pitkittää sotaa ja pyrkiä murentamaan Ukrainan kansan kriisinsietokyky”, Palokangas sanoo. ”Vaikka näyttää siltä, kaksi asevoimaa ei puhtaasti taistele keskenään. Venäjä taistelee koko Ukrainan yhteiskuntaa vastaan ja Ukrainan puolustusvoimat pyrkii taistelemaan Venäjän asevoimia vastaan.”

Aloite nyt Ukrainalla

Paikoilleen jähmettynyttä. Tällaiseksi sotilasprofessori Marko Palokangas kuvailee sodan viimeisten kuukausien taisteluja. Itä-Ukrainan Donbasin alueella rintamalinjat ovat melko vakiintuneet eikä isoja muutoksia ole tapahtunut Krimillä tai niemimaalle johtavalla maayhteydelläkään.

Jo muutamien viikkojen ajan on puhuttu Venäjän uudesta suurhyökkäyksestä. Osa on jo julistanut sen alkaneen. Palokangas näkee Venäjän hyökkäyskyvyn osin jopa tyrehtyneen. ”Kyllä se sana suur siinä edessä on liioittelua. Se tarkoittaisi, että se olisi jo tavoitteellisesti edennyt.”

Venäjä on jatkanut sotaa tuhoamis- ja kulutussodan yhdistelmänä. Aloite on Palokankaan mukaan silti nyt Ukrainalla – niin strategisella eli korkeimmalla tasolla kuin taktisella eli yksittäisten taistelujen tasolla.

”Ukrainahan johdattelee ja pitää hallussaan informaatioympäristöä”, Palokangas sanoo ja lisää presidentti Volodymyr Zelenskyin liikkuvan taitavasti ympäri maailmaa. Joulukuussa Zelenskyi vieraili Washingtonissa, viime viikolla taas Britanniassa, Ranskassa ja Brysselissä.

Operatiivisella tasolla Venäjä pyrkii saamaan aloitteen omiin käsiinsä, nimenomaan ennakoidulla suurhyökkäyksellään. Tässä se ei kuitenkaan ole onnistunut, Palokangas sanoo.

Venäjän strategiana näyttää olevan pitkittää sotaa ja pyrkiä murtamaan Ukrainan kriisinkantokyky. Venäjä on tehnyt paljon iskuja siviilikohteisiin. Paikalliset asukkaat astelivat pahoja tuhoja kärsineen asuinrakennuksen viereisellä leikkikentällä Pokrovskissa Itä-Ukrainassa 15. helmikuuta. Kuva: MARKO DJURICA / Reuters

Jatkuuko lännen tuki?

Milloin talvi taittuu kevääksi? Kuinka kauan kesän tulo kestää? Vastaus näihin kysymyksiin määrittää Palokankaan mukaan sitä, mitä tulevina viikkoina ja kuukausina tapahtuu. Taistelut voivat vaikeutua ja maaoperaatioiden luonne muuttua, kun maa kevään myötä sulaa ja muuttuu liejuksi.

”Ennen kaikkea tämä vaikuttaa paljon puhuttuun taistelupanssarivaunujen mahdolliseen merkitykseen taistelukentillä”, Palokangas sanoo. ”Taistelut voivat muuttuvat enemmän ohjusten käytöksi.”

Palokangas pitää mahdollisena, että ennen kuin maa kesäksi taas kovettuu, sodassa on keväällä edessä uusi suvantovaihe.

Kokonaisuuden kannalta aivan ratkaisevaa on sekin, riittääkö Ukrainalla aseita, varusteita ja siviileille suojaa. Jos Ukraina saa lännen avustuksella kasvatettua aseellista suorituskykyään, edellytykset kasvavat sille, että se pystyisi alkaa vapauttamaan Venäjän miehittämiä alueitaan.

Etenkin jos Ukraina saisi pyytämiään, entistä kauaskantoisempia asejärjestelmiä, Palokangas sanoo. Silloin Ukraina pystyisi iskemään sinne, missä Venäjän asejärjestelmät ovat. Lännessä suhtautuminen tällaisen suorituskyvyn antamiseen on ollut toistaiseksi nihkeää. Osa on pelännyt, että sota voisi laajentua, jos Ukraina alkaisi iskeä Venäjän rajojen sisäpuolelle.

Jos lännen tuki Ukrainalle murtuu, sen seuraukset satavat Venäjän laariin.

Sodan vuosi numeroina

Luvut Venäjän aloittaman hyökkäyssodan ensimmäiseltä vuodelta kertovat karua tarinaa. Sota on mullistanut ukrainalaisten elämän ja aiheuttanut yhteiskuntaan laajoja tuhoja. Kokosimme yhteen keskeisiä numeroita. Mahdollisuuksien mukaan poimitut tiedot ovat tuoreimpia, mitä tällä viikolla on ollut saatavilla. Osa tiedoista on vanhempia.

18 955 siviiliuhria

Sodan aikana Ukrainassa on kuollut 7 199 ja loukkaantunut 11 756 siviiliä. Kuolleista 438 ja loukkaantuneista 854 on ollut lapsia. Luvut käyvät ilmi OHCHR:n eli YK:n ihmisoikeus­asioiden korkean edustajan toimiston raportista.

OHCHR kuitenkin arvioi, että todellisuudessa siviiliuhrien määrä on huomattavasti raportoitua suurempi. Etenkin Mariupolin, Lysytšanskin ja Severodonetskin kaltaisilta alueilta, joilla on ollut kiivaita sotatoimia, tietoja saadaan hitaasti ja niille odotetaan vahvistuksia.

Yli 100 000 sotilasta

Sotilastappioista on vaikea saada puolueetonta ja varmistettua tietoa. Osapuolet ovat olleet vaitonaisia omista tappioistaan ja ulkopuolisten arvioita on niukasti.

Venäjä on menettänyt sodassa 140 460 sotilasta, Ukrainan puolustusministeriö kertoi torstaina. Ukrainan presidentin neuvonantaja puolestaan kertoi joulukuussa, että kuolleita ukrainalaisia sotilaita olisi 10 000–13 000. Venäjän puolustusministeri väitti syyskuussa, että Ukrainassa olisi kuollut vain 5 975 venäläissotilasta. Samalla hän sanoi, että ukrainalaisia sotilaita olisi kuollut yli 61 000 ja loukkaantunut noin 49 000.

Marraskuussa Yhdysvaltain asevoimien komentaja esitti arvion, jonka mukaan Venäjä on menettänyt noin 100 000 sotilasta. Tammikuussa Norjan asevoimien komentaja arvioi Venäjän menettäneen 180 000 sotilasta ja Ukrainan noin 100 000. New York Times -lehti kertoi helmikuun alussa, että sen lähteiden mukaan Ukraina olisi menettänyt noin 100 000 ja Venäjä 200 000 sotilasta.

Ukrainalaisen sotilaan ystävät halasivat toisiaan tämän hautajaisissa Letytšivin kaupungissa 1. helmikuuta. Sotilaan on kerrottu kuolleen taistelussa Venäjän joukkoja vastaan Itä-Ukrainan Bahmutin alueella. Kuva: Valentyn Ogirenko / Reuters

1 733 taistelupanssarivaunua

Venäjä on menettänyt 1 733 taistelupanssarivaunua ja kaikkiaan 9 255 ajoneuvoa, alusta tai muuta sotavälinettä, kertoo kalustomenetyksiä seuraava Oryx-sivusto torstaina. Ukrainan vastaavat kalustotappiot ovat 461 ja 2 975. Lukuihin sisältyvät tuhoutuneet, vahingoittuneet, hylätyt ja kaapatut kalustot.

Yli 8 miljoonaa paennut

Sotaa on paennut Ukrainasta 8 071 673 ihmistä, selviää YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n tiedoista. Eri puolilla Eurooppaa tilastoitujen pakolaisten määrä ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Osa sotaa paenneista on jo ainakin tilapäisesti palannut Ukrainaan.

Moni on paennut Ukrainan naapurimaihin. Esimerkiksi Puolaan on tullut yli 1,56 miljoonaa, Romaniaan noin 109 870 ja Slovakiaan liki 109 200 ukrainalais­pakolaista. Saksaan sotaa on paennut miltei 1,06 miljoonaa ukrainalaista.

Lisäksi ukrainalaisia on paennut Venäjälle. Viime syksyyn mennessä Venäjälle oli UNHCR:n mukaan saapunut yli 2,85 miljoonaa ukrainalaista. On tiedossa, että osa ukrainalaisista on jatkanut matkaansa Venäjältä muualle.

Vuoden 2022 lopulla Ukrainassa oli noin 5,4 miljoonaa maan sisäistä pakolaista, kertoo YK:n humanitaaristen asioiden koordinointi­toimisto OCHA. Se arvioi, että tänä vuonna Ukrainassa ainakin 17,6 miljoonaa ihmistä on humanitaarisen avun tarpeessa.

Venäjän aloittama hyökkäys käynnisti suurimman pakolaiskriisin Euroopassa sitten toisen maailmansodan. Valtaosa sotaa Ukrainasta paenneista on ollut naisia ja lapsia. Ukrainalainen pakolaislapsi piteli pehmoleluja sylissään Ukrainassa lähellä Puolan rajaa sijaitsevassa Šehynin kaupungissa 31. maaliskuuta 2022. Kuva: Hannah McKay / Reuters

Yli 49 000 Suomeen

Suomesta tilapäistä suojelua on hakenut 49 253 ukrainalaista, kertoo Maahan­muutto­virasto (Migri). Eniten hakemuksia, noin 14 400, tuli maaliskuussa, jolloin tilapäinen suojelu otettiin käyttöön.

Sisäministeriön kesä–heinäkuussa tekemän kyselyn mukaan 27 prosenttia tilapäistä suojelua hakeneista ukrainalaisista haluaisi jäädä Suomeen pysyvämmin. Kolmannes oli päättänyt palata Ukrainaan sodan päätyttyä tai nopeammin.

Ukrainalaiset jättivät Suomessa viime vuonna 1 805 turvapaikka­hakemusta. Suuri osa hakemuksista jätettiin ennen kuin tilapäinen suojelu tuli voimaan. Migrin mukaan sota lisäsi myös venäläisten turvapaikanhakijoiden määrää. Viime vuonna venäläiset jättivät 1 172 turvapaikka­hakemusta.

780 iskua terveydenhuoltoon

Sodan aikana Ukrainassa on tehty 780 iskua terveydenhuollon kohteita vastaan, kertoo Maailman terveysjärjestö WHO torstaina. Iskuista 693 on kohdistunut terveydenhuollon rakennuksiin, kuten sairaaloihin.

Ukrainassa 3 098 oppilaitosta on kärsinyt sodan aikana vahinkoja, kertoo Ukrainan opetusministeriö. Oppilaitoksista 438 on tuhoutunut täysin. Ukrainan sisäministeriön mukaan loppuvuoteen tultaessa Venäjä oli iskenyt noin 32 000 siviilikohteeseen. Energialaitosten kaltaiseen, kriittiseen infrastruktuuriin Venäjä oli kohdistanut yli 700 iskua.

Sodan vuoksi miljoonien ukrainalaislasten koulunkäynti on vaikeutunut. Ukrainalainen opettaja piti oppilailleen oppituntia metroasemalla pääkaupungissa Kiovassa, minne ihmiset olivat hakeutuneet suojaan ohjusiskuilta 10. helmikuuta. Kuva: Viatšeslav Ratynskyi / Reuters

Yli 30 prosentin lasku

Ukrainan bruttokansantuote laski alustavan arvion mukaan viime vuonna 30,4 prosenttia, maan talousministeri kertoi tammikuussa. Vaikka kyse on suurimmasta romahduksesta yli 30 vuoteen, pudotus jäi pienemmäksi kuin pahimmillaan arvioitiin.

Vielä viime keväänä Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos arvioi Venäjän brutto­kansan­tuotteen supistuvan kymmenesosalla vuoden 2022 aikana. Syksyllä arvio oli enää 4 prosenttia. Tänä vuonna Venäjän brutto­kansan­tuotteen odotetaan laskevan 3–4 prosenttia.

Saman suuntaista on arvioinut muun muassa Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF). Se arvioi kesällä, että Venäjän talous supistuisi noin 9 prosenttia vuonna 2022. Vuoden lopulla IMF odotti maan bruttokansantuotteen supistuvan enää 3,4 prosenttia ja tänä vuonna 2,3 prosenttia.

Oikaisu 19.2.2023 kello 12.42: Korjattu virhe. Uutisessa väitettiin aiemmin virheellisesti, että Ukrainassa on sodittu kohta vuoden ajan. Todellisuudessa Ukrainassa on sodittu vuodesta 2014 lähtien. Venäjän nykyinen laaja hyökkäys Ukrainaan täyttää pian vuoden.

Oikaisu 19.2.2023 kello 8.57: Korjattu virhe. Jutussa väitettiin aiemmin virheellisesti, että marraskuussa Yhdysvaltain asevoimien komentaja esitti arvion, jonka mukaan Venäjä on menettänyt noin miljoona sotilasta sodassa. Todellisuudessa hän arvioi Venäjän menettäneen noin 100 000 sotilasta sodassa.