Haavisto painottaa Suomen ja Ruotsin yhteisen Nato-tien tärkeyttä – ”On vain suunnitelma A”

Ulkoministeri Pekka Haavisto vierailee keskiviikon aikana sekä Tallinnassa että Riiassa.

Ulkoministeri Pekka Haavisto vierailee keskiviikkona Virossa ja Latviassa.

25.1. 10:59 | Päivitetty 25.1. 18:15

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ei halua spekuloida tulevaisuudella tai sillä, millaisia vaikeuksia Suomen ja Ruotsin Nato-tiellä voi olla. Haavistolta kysyttiin keskiviikkona Viron-vierailulla, voisiko Suomi jatkaa Natoon pyrkimistä ilman Ruotsia, jos Turkki päätyisi asettumaan Ruotsin Nato-toiveiden tielle.

”Kun katsomme turvallisuustilannetta Itämerellä ja meidän läheisyydessämme, meille on hyvin tärkeää, että Suomi ja Ruotsi tulevat yhdessä Nato-jäseniksi”, Haavisto sanoi virolaiskollegansa kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa.

Haavistolta kysyttiin kuitenkin, miten Suomi toimisi, jos Turkki ratifioisi Suomen Nato-jäsenyyden, mutta ei Ruotsin jäsenyyttä. Tämänkaltaiseen tilanteeseen liittyvästä varasuunnitelmasta kysyttäessä Haavisto painotti, ettei suunnitelma B:tä ole, on vain suunnitelma A.

”Tietysti tavoitteenamme on, että voimme tulla Nato-jäseniksi samaan aikaan”, Haavisto sanoi.

Viro toivoo pikaista ratkaisua Nato-jumiin

Tiistaina kerrottiin, että Turkki on perunut toistaiseksi neuvottelut Suomen ja Ruotsin kanssa maiden Nato-jäsenyyksien ratifioimisesta.

Maiden oli määrä jatkaa kolmenvälisiä neuvottelujaan helmikuussa. Turkki on kuitenkin reagoinut suuttumuksella muun muassa viikonloppuna Tukholmassa pidettyyn mielenosoitukseen, jossa äärioikeistolainen poliitikko poltti Koraanin lähellä Turkin suurlähetystöä.

Keskiviikkona Haavisto kuitenkin ilmaisi vielä löytyvän optimismia sen osalta, että Suomen ja Ruotsin jäsenyydet ratifioitaisiin Vilnan heinäkuiseen Nato-kokoukseen mennessä.

Haavisto vieraili keskiviikkona Virossa ja Latviassa, joissa hän kävi keskusteluja Suomen Nato-prosessista ja Venäjän käymästä hyökkäyssodasta Ukrainassa. Virossa Haavisto tapasi presidentti Alar Karisin ja ulkoministeri Urmas Reinsalun.

Reinsalulta kysyttiin keskiviikkoisessa tiedotustilaisuudessa Nato-jäsenen näkemystä Turkin käytökseen ja tilanteeseen Ruotsissa. Hän kertoi toivovansa, että tilanteeseen löytyisi ratkaisu ystävällismielisen vuoropuhelun kautta ja mieluiten pikaisesti.

Suomen roolista Leopard-avussa päätetään myöhemmin

Haavistolta kysyttiin Viron-tiedotustilaisuudessa myös siitä, aikooko Suomi lähettää nykyaikaisia Leopard 2 -taistelupanssarivaunuja Ukrainan avuksi nyt, kun Saksa on antanut luvan vaunujen lähettämiseen.

Suomen roolista Leopard-avussa ei ole Haaviston mukaan tällä hetkellä tarkkaa tietoa. Hän kertoi, että asiasta päätetään vähän myöhemmin. Hän ei kuitenkaan kerro päätöksenteon tarkempaa aikataulua.

”Tämä on keskustelu, joka meidän pitää käydä Saksan ja muiden kanssa, jotka toimittavat panssarivaunuja ja muita niihin liittyviä palveluita”, Haavisto sanoi.

Puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) sanoi aiemmin keskiviikkona, että Suomi on yhteistyössä mukana Leopard 2 -taistelupanssarivaunujen lähettämisessä Ukrainaan. Hän ei kuitenkaan mennyt yksityiskohtiin siitä, lähettääkö Suomi omia Leopard-vaunujaan vai osallistutaanko vaunujen lähettämistoimintaan muilla tavoin.

Lue lisää: Puolustusministeri Savola Leopard-vaunujen lähettämisestä: Suomi on yhteistyössä mukana, panos ei voi olla kovin mittava

Suomi harkitsee parasta tapaa osallistua

Haavisto kävi aiemmin keskiviikkona Riiassa keskusteluja Latvian presidentti Egils Levitsin ja ulkoministeri Edgars Rinkēvičsin kanssa. Haaviston ja Rinkēvičsin tiedotustilaisuudessa Haavistolta kysyttiin, aikooko Suomi lähettää Ukrainalle Leopard 2 -taistelu­panssari­vaunuja. Haavisto toisti jo aiemmin kertomansa.

”Meillä on Leopardeja Suomessakin, ja olemme todenneet, että jos on yhteinen paketti – nyt toivottavasti Saksasta tulee osa sitä pakettia – olemme valmiita osallistumaan tavalla tai toisella”, Haavisto sanoi.

Leopardien vieminen merkitsisi myös tarvetta esimerkiksi kouluttamiselle. Haaviston mukaan Suomi tulee harkitsemaan, mikä on paras tapa osallistua, kun pakettiratkaisu on valmis.

Saksalainen Der Spiegel -lehti kertoi tiistaina, että maan liittokansleri Olaf Scholz on hyväksynyt Leopard 2 -taistelu­panssari­vaunujen lähettämisen Ukrainaan ja antaa myös muille maille luvan Leopardien toimittamiseen. Saksan hallitus vahvisti tiedot keskiviikkona.

Haavisto korosti, että Suomi lisäsi viime viikolla antamaansa aseapua Ukrainaan tuntuvasti. Puolustusministeriö ilmoitti kahdennentoista puolustustarvikepaketin arvon olevan yli 400 miljoonaa euroa.

Haavisto totesi, että Suomi ei turvallisuussyistä avaa pakettien sisältöä tarkemmin. ”Mutta voin sanoa, että se oli Ukrainan toiveisiin perustuvaa raskasta aseistusta.”

Ajatushautomo Kiel Institute for the World Economyn mukaan Viro ja Latvia ovat bruttokansantuotteeseen suhteutettuna suurimpia avunantajia Ukrainalle.

Selvitettävä, kuka Ruotsin tapahtumien takana

Rinkēvičs ja Haavisto keskustelivat Ukrainan tilanteen lisäksi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemusten tilanteesta.

Latvian ulkoministeri Rinkēvičs korosti, että Ruotsin tapahtumista täytyy selvittää, kuka tai ketkä ovat niiden takana. Hän nosti esiin mahdollisuuden tahallisesta Naton laajentumisen vastustamisesta.

”Ovatko ne vain joitakin yksityishenkilöitä vai ehkä kolmansia maita, jotka toimivat Naton laajentumista vastaan? Aika näyttää”, Rinkēvičs sanoi.

Haavisto toisti keskiviikon tilaisuudessa aiemman arvionsa siitä, että Ruotsin tapahtumien johdosta Nato-prosessiin on nyt tullut vähintäänkin muutamien viikkojen lykkäys, eikä jäsenyys toteudu ainakaan ennen Turkin toukokuun puolivälin vaaleja.

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut