Niinistö Kiovassa: ”Kylmän sodan aikana suurvallat pystyivät sopimaan edes joistain asioista” – katso tallenteet

Niinistö kehotti pitämään pään kylmänä Nato-hakemuksen kanssa.

24.1. 15:08 | Päivitetty 24.1. 21:15

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vierailee tiistaina Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa.

Presidentit pitivät aiemmin tiistaina yhteisen tiedotustilaisuuden. Sen jälkeen Niinistö tapasi vielä erikseen yksin suomalaista mediaa.

Niinistö vertasi tiistaina Ukrainan-vierailullaan maailman tilaa kylmään sotaan ja totesi, että ainakin yhdessä suhteessa nykyinen tilanne on vielä tuotakin aikaa vaikeampi.

”Moni muistelee kylmän sodan aikaa kovana aikana”, hän sanoi.

”Täytyy kuitenkin muistaa, että kylmän sodan aikana Etykistä lähtien kyettiin tekemään Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain välillä myös sopimuksia siitä, miten käyttäydytään tietyissä perustavaa laatua olevissa kysymyksissä. Sellaista sopimuspohjaa nyt ei ole olemassa”, hän sanoi.

Tämän vuoksi hänestä suurvaltojen keskustelulla on merkitystä. Hän nosti Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin ja Kiinan presidentin Xi Jinpingin syksyisen tapaamisen esiin positiivisena merkkinä.

NIINISTÖ tapasi vierailullaan muun muassa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin.

Niinistön mukaan Zelenskyi oli korostanut tarvetta konferenssille, jossa olisi mukana laajalti maailman maita tai ainakin Yhdysvallat, Intia ja Kiina. Siinä keskusteltaisiin, voidaanko maailmaan saada mitään pysyvämpää rauhan takaamisjärjestelmää.

Tällä hetkellä sen virkaa pyrkii toimittamaan YK, mutta sotia käydään silti.

”Ne ovat vaikeita kysymyksiä. Voi olla, että siinä ei kovin pikaisesti eteenpäin pääse. Mutta sellaista keskustelua maailma muutenkin kaipaisi, että pystyttäisiin saman pöydän ääressä miettimään laajemmin asioita”, Niinistö sanoi.

NIINISTÖ kertoi keskustelleensa Zelenskyin kanssa myös tämän laatimasta kymmenkohtaisesta rauhansuunnitelmasta.

”Niin kipeästi kaivattua asiaa kuin rauha ei täällä olekaan. Mutta siitä ei ole kovin paljon viitteitä tällä hetkellä”, Niinistö sanoi.

”Ikävä kyllä tilanne eskaloituu päinvastaiseen suuntaan, sota sen kuin kiihtyy.”

Katso tiedotustilaisuuden tallenne tästä jutusta.

Niinistö keskusteli iltapäivällä Zelenskyin kanssa myös Suomen tuesta Ukrainalle. Presidentit kertoivat tapaamisesta yhteisessä tiedotustilaisuudessa päivällä.

Zelenskyi kiitteli Suomea tuesta ja varsinkin ukrainalaisten pakolaisten toivottamisesta tervetulleiksi.

”Olemme kiitollisia Suomen tuesta”, Zelenskyi sanoi. ”On väistämätöntä, että Venäjä häviää, ja keskustelimme, mitä se vaatii.”

Zelenskyin mukaan on ilmiselvää, että taistelukentillä tappioita kokenut Venäjä valmistelee revanssia ja että se pitää torjua. Hänen mukaansa se, että Ukraina kestää, on ehto koko muun Euroopan turvallisuudelle.

”Ukrainan voitto tulee olemaan jokaisen rauhaa vaalivan maan voitto”, Zelenskyi sanoi.

Uusista asetoimituksista ei kuultu, vaikka Zelenskyi mainitsi presidenttien puhuneen panssariajoneuvojen toimituksista.

Niinistö kertasi, että viime viikolla Suomi ilmoitti 12. ja tähän asti suurimmasta aseapupaketistaan, jonka myötä Suomen aseapu nousee noin 600 miljoonaan dollariin.

Ukrainalaistoimittaja kysyi, onko Suomi toimittamassa Leopard 2 -taistelupanssarivaunuja.

”On muistettava, että niistä Euroopan maista, joilla on Leopard-panssarivaunuja, Suomi on ainoa, joka ei kuulu sotilasliitto Natoon. Meillä on lisäksi pitkä raja Venäjän kanssa, itse asiassa toiseksi pisin Ukrainan jälkeen”, Niinistö vastasi

Presidentti Sauli Niinistö (vas.) tapasi Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin Mariinskin palatsissa Kiovan keskustassa tiistaina.

Niinistö kommentoi tilaisuudessa myös Suomessa noussutta keskustelua siitä, onko Suomen ryhdyttävä hakemaan Nato-jäsenyyttä tarvittaessa ilman Ruotsia.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoǧan sanoi tiistaina, että Ruotsi ei voi enää odottaa saavansa Turkin tukea Nato-jäsenyyteensä.

”Mukailen oman ulkoministerimme Pekka Haaviston lausuntoa: on pidettävä katse pallossa ja huolehdittava, ettei itse päädy pelivälineeksi. Meidän on pidettävä pää kylmänä ja odotettava Turkin vaaleja”, Niinistö sanoi.

Niinistö aloitti vierailun aamulla tutustumalla viime kevään taisteluiden ja Venäjän ohjusiskujen tuhoihin Borodjankassa noin 40 kilometrin päässä Kiovasta.

Borodjankassa vajaa vuosi sitten noin kuukauden kestänyt venäläismiehitys näkyi edelleen rikkiammuttuina kerrostaloina, joiden lopullista kohtaloa pohditaan yhä.

Jopa Borodjankan keskustassa oleva Taras Shevtshenkoa kuvaava patsas oli saanut osansa. Kansallisrunoilijan silmäkulmassa oli pieni luodin sisäänmenoaukko. Takaraivo oli revennyt melkein kokonaan.

Patsaan juurella Niinistö tapasi Kiovan lähialueen taisteluihin osallistuneita Ukrainan aluepuolustusjoukkojen sotilaita. He lahjoittivat Suomen presidentille venäläisen ammuslaatikon puisesta kannesta tehdyn ikonin, joka symboloi sodan sijaan ”rauhaa, rakkautta ja Jumalaa”.

Niinistö sai myös kiinnittää suojaliiviinsä sotilaiden joukko-osaston tunnuksen eli Kiovan suojelupyhimyksen arkkienkeli Mikaelin kuvan.

Borodjankassa presidentti Sauli Niinistö keskusteli muun muassa aluepuolustusjoukkojen sotilaiden Nazarii Nazarovin (vasemmalla) ja Ihor Nazarovin kanssa.

Yksi sotilaista osoittautui varsinaiseksi panssarikauhuksi: Ihor Nazarov, kutsumanimi ”Käärme”, oli taistelutovereidensa mukaan tuhonnut henkilökohtaisesti singolla kaksi venäläisten panssarivaunua ja kolme panssaroitua miehistönkuljetusajoneuvoa.

Ennen sotaa opiskeluille omistautuneen pojan vieressä seisoi tämän isä Nazarii Nazarov, siviilissä eläinlääkäri mutta nyt taistelija kutsumanimellä ”Lohikäärme”. Isä ja poika olivat tarttuneet aseisiin vain kaksi viikkoa ennen venäläisten laajamittaisen hyökkäyksen alkua.

Lyhyt tapaaminen oli tehnyt Niinistöön ilmeisen vaikutuksen, sillä hän palasi siihen vielä myöhemmin lehdistötilaisuudessa.

”Oli hyvin vaikuttavaa nähdä Ukrainan kansakunnan voiman ja päättäväisyyden puolustaa maataan yhdistyvän isässä ja pojassa”, Niinistö sanoi.

Sotilaiden prikaatin tiedotusupseeri Dmytro Kulibab, ”Saarni”, nauratti Niinistöä tiedolla, että Suomen presidentti on kotoisin Salosta. Niinistö itsekin kertoi jo havainneensa, että ”salo” on ukrainalaisittain suosittu ruokalaji – suolattu sianihra – jota hänen mukaansa pitäisi päästä maistamaan.

Suomen ja Ukrainan yhtäläisyyksiä kerrannut Kulibab myös tiesi Suomen menettäneen aikanaan Neuvostoliitolle suhteessa osapuilleen samansuuruisen osan alueestaan kuin mitä Venäjä nyt miehittää Ukrainassa.

”Toivon, että saatte nuo alueet takaisin”, Kulibab sanoi.

”Meillä ei ole tällä hetkellä sellaista ajatusta”, Niinistö vastasi tähän.

Suorapuheinen ukrainalaisupseeri tarttui heti presidentin ehdolliseen muotoiluun, joten Niinistö tarkensi vielä, ettei alueiden palauttamista Suomelle tavoitella ollenkaan.

Kulibab ehti myös livauttaa presidentille toiveen Leopard-panssareiden saamisesta Suomesta Ukrainaan.

Niinistö vieraili myös Butšassa, missä Venäjän joukot syyllistyivät keväällä raakoihin siviilien murhiin ja raiskauksiin.

”Olemme nähneet hyökkääjien julmuuden ja siviilien kärsimyksen. Se ei kuitenkaan kertonut minulle uutta Venäjästä”, Niinistö sanoi tiedotustilaisuudessa.

Kyseessä on Niinistön ensimmäinen vierailu Ukrainaan Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Niinistö on aiemmin tavannut Zelenskyin Kiovassa elokuussa 2019.

Oikaisu 24.1. kello 21.15: Jutussa on korjattu isä Nazarovin etunimi Nazariiksi ja poika Nazarovin etunimi Ihoriksi. Aikaisemmin etunimet olivat tekstissä toisinpäin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut