Emerituspaavi Benedictus on kuollut

Benedictus toimi paavina vuosina 2005–2013. Hän oli paaviksi tullessaan 78-vuotias ja vanhin paaviksi noussut sitten vuoden 1730.

Emerituspaavi Benedictus on kuollut. Hänet kuvattiin Vatikaanissa joulukuussa 2005. Benedictus toimi paavina vuosina 2005–2015.

31.12.2022 11:51

Emerituspaavi Benedictus XVI on kuollut 95-vuotiaana, kertoo Vatikaani.

Keskiviikkona Vatikaani kertoi emerituspaavin terveydentilan romahtaneen. Paavi Franciscus oli vieraillut hänen luonaan keskiviikkoaamuna ja pyysi rukoilemaan emerituspaavin puolesta.

Benedictus jätti tehtävänsä helmikuun lopussa vuonna 2013. Hän oli ensimmäinen paavi kuuteen vuosisataan, joka ei jatkanut virassaan kuolemaansa saakka. Benedictus kertoi luopumisensa syyksi sen, ettei hänellä ole voimia jatkaa paavina.

Hän sanoi myös haluavansa elää ”maailmalta piilossa”.

Kuka?

Paavi Benedictus XVI

Joseph Alois Ratzinger nousi paaviksi 78-vuotiaana nimellä Benedictus XVI vuonna 2005. Omien sanojensa mukaan hän ei koskaan halunnut tehtävään.

Syntyi Saksan Baijerissa vuonna 1927 ja kuoli Vatikaanissa vuonna 2022.

Vihittiin papiksi vuonna 1952 ja valittiin Münchenin arkkipiispaksi vuonna 1977. Samana vuonna hänet nimitettiin kardinaaliksi.

Kuului toisen maailmansodan aikaan natsien nuorisojärjestöön Hitlerjugendiin, kuten suuri osa ikäisistään saksalaisista.

Sai johdettavakseen kirkon, jota ravistelivat lukuisat pedofiiliskandaalit. Arvostelijoiden mielestä hänen olisi pitänyt tehdä enemmän hyväksikäytön uhrien auttamiseksi ja syyllisten saattamiseksi oikeuden eteen. Tukijoiden mukaan hän teki uhrien hyväksi enemmän kuin yksikään edeltäjänsä.

Erosi poikkeuksellisesti paavin virasta vuonna 2013 vedoten horjuvaan terveyteensä.

Ensimmäinen moneen sataan vuoteen

Benedictus, oikealta nimeltään Joseph Ratzinger, syntyi 16. huhtikuuta 1927 Marktl am Innissä Saksassa.

Toisen maailmansodan jälkeen hän opiskeli katolista teologiaa ja filosofiaa useissa kaupungeissa, ja kesällä 1951 hänet vihittiin papiksi. Ratzinger nimitettiin Münchenin ja Freisingin piispaksi maaliskuussa 1977 ja emeritusarkki­piispaksi 1982, kertoo katolinen kirkko Suomessa. Hän toimi pitkään Saksassa teologian professorina.

Vuonna 2005 Ratzingeristä tuli katolisen kirkon 265. paavi ja ensimmäinen saksalainen paavi moneen sataan vuoteen.

Konservatiivina tunnettu Ratzinger jatkoi paavina edeltäjänsä työtä kirkon perinteisten ja tiukkojen oppien puolustajana. Jyrkän linjan ja välillä kiistanalaisten lausuntojen takia paavi Benedictus aiheutti ja kohtasi monia kohuja. Yksi koski esimerkiksi islamia: vuonna 2006 Benedictus siteerasi keskiaikaista bysanttilaista hallitsijaa, jonka mukaan islam on väkivaltainen uskonto. Puhe aiheutti mielenosoituksia useissa maissa.

Emerituspaavi Benedictus ja paavi Franciscus tapasivat elokuussa 2022. Taustalla Benedictuksen henkilökohtainen sihteeri, saksalainen prelaatti Georg Gänswein.

Pyysi anteeksi

Viimeisin hänen kaudelleen osunut tapaus koski kirkon piirissä tapahtuneita pedofilia­tapauksia, jotka alkoivat paljastua vuonna 2009. Paavi tuomitsi rikokset, mutta Vatikaani ei ottanut niistä suurempaa vastuuta.

Saksalaisen lakiyhtiön selvitys kertoi tammikuussa 2022, että arkkipiispana toimiessaan Ratzinger ei ollut puuttunut hyväksikäyttöön vuosina 1977–1982. Paavin rooli nousi kriittiseen tarkasteluun, kun lakiyritys väitti selvityksessään Benedictuksen valehdelleen hyväksikäyttöä tutkineille.

Helmikuussa Benedictus pyysi anteeksi lapsiin kohdistunutta seksuaalista hyväksikäyttöä, joka tapahtui hänen toimiessaan erilaisissa korkeissa tehtävissä katolisessa kirkossa.

Vuonna 2013, samana vuonna kun Benedictus jätti tehtävänsä, dogmatiikan dosentti Jyri Komulainen arvioi Helsingin Sanomien haastattelussa paavin olleen paitsi taipuvainen perinteisiin myös Eurooppa-keskeinen:

”Vaikka hän on matkustanut Afrikkaan ja Brasiliaan ja hoitanut globaalin kirkon johtajuutta, tärkeimmät avaukset ja linjaukset ovat kuitenkin sen näköisiä, että paavina on ollut saksalainen professori.”

Viimeiset vuotensa Benedictus asui Mater Ecclesiae -luostarissa Vatikaanissa, vain kivenheiton päässä seuraajastaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut