Serbian joukot määrättiin taas hälytystilaan Kosovon rajalla

Tilanne Kosovon ja Serbian rajalla kiristyy entisestään.

27.12.2022 6:24 | Päivitetty 27.12.2022 14:27

Belgrad

Tilanne Serbian ja Kosovon rajalla Balkanilla on jatkunut tiistaina kireänä sen jälkeen kun Serbian presidentti Aleksandar Vucic määräsi maan asevoimat jälleen hälytystilaan maanantaina.

Puolustusministerin mukaan presidentti oli lisäksi määrännyt erikoisjoukkojen vahvuuden nostettavaksi 1 500:sta 5 000 sotilaaseen. Serbian mukaan syynä ovat väitteet aseellisesta välikohtauksesta, jossa kukaan ei kuitenkaan tietojen mukaan haavoittunut.

Serbian mukaan asehyökkäys olisi kohdistunut Kosovon serbiväestöä vastaan, minkä Kosovo on kuitenkin BBC:n mukaan kiistänyt. Serbia on kuitenkin näyttänyt käyttävän väitteitä syynä joukkojen lisäämiseksi rajalle.

Serbian mediassa on levinnyt BBC:n mukaan myös väitteitä, joiden mukaan Kosovo "valmistelisi iskua" serbienemmistöisille alueille Kosovossa.

Kosovo on taas syyttänyt Serbian tukeneen "puolisotilaallisia joukkoja", jotka asettivat tiesulkuja Pohjois-Kosovossa aiemmin tässä kuussa.

Kosovon serbit ovat viime aikoina toistuvasti ottaneet yhteen kosovolaisviranomaisten kanssa. Aikaisemmin kuluvan kuun aikana Pohjois-Kosovon serbit pystyttivät tiesulkuja protestoidakseen entisen serbipoliisin pidätystä. Viranomaisten mukaan poliisin epäillään osallistuneen hyökkäyksiin albaanipoliiseja vastaan.

Tiesulkujen vuoksi liikenne kahdella rajanylityspaikalla tyrehtyi.

Serbian puolustusvoimien komentaja Milan Mojsilovic komennettiin jo sunnuntaina seuraamaan tilannetta rajalle. Edellisen kerran asevoimat komennettiin hälytystilaan viime kuussa, kun Serbian viranomaiset väittivät useiden kauko-ohjattujen lennokkien loukanneen Serbian ilmatilaa Kosovon rajalla.

"Vielä pitkä matka sotaan"

Toistaiseksi uhittelu maiden välillä on jäänyt kuitenkin sanalliseksi.

Kriisin taustalla on pitkäaikaisia kiistoja, joiden perussyynä on se, ettei Serbia tunnusta Kosovon itsenäisyyttä. Kosovo julistautui itsenäiseksi Serbiasta vuonna 2008.

Pohjois-Kosovossa on myös serbivähemmistö, jota Serbia tukee. Pohjois-Kosovon serbien mukaan heidän edustuksensa albaanienemmistöisen Kosovon hallinnossa on olematon. Yli 90 prosenttia Kosovon asukkaista on albaaneja.

Maita on myös hiertänyt muun muassa kiista rekisterikilvistä. Serbiassa Kosovon myöntämät rekisterikilvet on täytynyt vaihtaa serbialaisiin rekisterikilpiin. Kosovo puolestaan otti käytännön käyttöön omalla puolellaan ja vaati maan serbivähemmistöjä vaihtamaan Serbiasta saadut rekisterikilvet kosovolaisiin, mikä hermostutti serbit.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Emma Hakala sanoi aikaisemmin tässä kuussa STT:n haastattelussa, että kiristyneestä tilanteesta huolimatta sota ei ole kummankaan maan intresseissä.

”Levottomuuksista on vielä pitkä matka siihen, että tulisi valtiotason sotaa”, Hakala sanoi.

Päivitys 27.12. kello 09.20: Täydennetty kauttaaltaan tuoreilla tiedoilla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut