Suomalaistutkijat: Pahinta USA:n kannalta olisivat liian heppoiset syytteet ja Trumpin vapautuminen niistä tuomioistuimessa

Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Maria Lindénin mukaan edustajainhuoneen tutkintakomitealla riitti loppuun saakka ”draaman tajua”. Aseellista hyökkäystä Capitolille on vaikea sivuuttaa syytteittä, epäilee tutkija Jani Kokko Jyväskylän yliopistosta.

Edustajain huoneen komitea suositteli syytteiden nostamista Yhdysvaltain entistä presidenttiä Donald Trumpia vastaan Capitolin hyökkäyksen vuoksi. Komitean suosituksesta uutisoitiin maanantaina 19. joulukuuta 2022.

20.12.2022 17:16

Edustajainhuoneen komitean suositus syytteiden nostamisesta entistä presidenttiä Donald Trumpia vastaan on kiistatta historiallista. Yhdysvaltoihin perehtyneet suomalaistutkijat eivät ole vielä valmiita julistamaan Trumpin poliittista uraa kuolleeksi, mutta selvästi aiempaa ahtaammalla hän nyt on.

Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Maria Lindénin mukaan tutkintakomitealla oli loppuun asti ”draaman tajua”, kun he viime töikseen vielä alleviivasivat viestiään syytteiden suosittamisella.

”Komitea on tehnyt tästä dramaattista ja kiinnostavaa parhaan katseluajan televisiota, jota monet amerikkalaiset – vaikkakaan eivät kaikki – ovat mielenkiinnolla seuranneet”, Lindén kuvailee.

Lue lisää: Listalla neljä kohtaa: Komitea suosittelee syytteen nostamista Trumpia vastaan Capitolin tapahtumista

Hänen mukaansa katseet kohdistuvat nyt oikeusministeriön erikoissyyttäjään Jack Smithiin, jonka päätösvallassa syytteiden nostaminen lopulta on. Toisin kuin edustajainhuoneen komitea, jonka suosituksilla ei ole lainvoimaa, Smith joutuu puntaroimaan perusteellisesti sitä, riittäkö näyttö Trumpia vastaan paitsi syytteisiin myös tuomioon.

”Tilanne, jossa Smith nostaisi syytteet ja Trump saisi sitten vapauttavan tuomion, olisi koko kansakunnalle melkoinen trauma ja vaarallinen tilanne Yhdysvaltain demokratian kannalta”, Lindén sanoo.

”Ennen kuin syytettä ryhdytään nostamaan, pitää arvion olla sellainen, että on lähes varmaa, että tuomio tulee”, hän jatkaa.

Väitöskirjatutkija Jani Kokon mukaan Yhdysvaltain oikeusministeriö on toiminut perinteisesti aika riippumattomasti suhteessa poliittiseen järjestelmään, ja niin hän ennustaa tapahtuvan tälläkin kertaa. Kokko sanoo pitävänsä syytteiden nostamista Capitolin tapahtumista todennäköisenä.

”Aseistautuneen joukon hyökkäystä Capitolille ensi kertaa sitten vuoden 1812 sodan ei voi katsoa läpi sormien, varsinkin kun tuomiota siellä olleille henkilöille on jo tullut”, Kokko Jyväskylän yliopistosta perustelee.

”Aikaikkuna syytteiden nostamiselle ensi vuonna”

Lindén pitää myös syytteiden nostamista mahdollisena, mutta ei välttämättä loppiaispäivän 2021 tapahtumista Washingtonissa vaan myöhemmästä vyyhdistä, jossa Trumpin todettiin vieneen virkakautensa jälkeen hallinnon salaisia asiakirjoja mukanaan kotiinsa Floridaan.

”Se on monella tapaa paljon helpompi tapaus (kuin hyökkäys Capitolille)”, Lindén arvioi.

Molemmat tapaukset ovat olleet jo jonkin aikaa erikoissyyttäjän tutkinnassa. Vaikka ne ovat muodollisesti erillisiä, poliittisten seurauksien kannalta niin ei ole: Trump tukijoineen tulee pitämään mitä tahansa syytteitä poliittisena ajojahtina, ja tuomio kummassa tahansa tapauksessa merkinnee kuoliniskua hänen presidenttihaaveilleen.

Lindénin ja Kokon mukaan olisi poliittisesti selkeintä, että mahdollinen päätös syytteistä –  suuntaan tai toiseen –  tulisi mahdollisimman nopeasti. Presidentinvaaleja edeltävät puolueiden esivaalit käydään vuoden 2024 keväällä ja puoluekokoukset nimittävät ehdokkaat virallisesti seuraavana kesänä ennen marraskuun varsinaista vaalia.

”Mitä lähemmäs vaalit tulevat, sitä sotkuisemmaksi tämä alkaa mennä”, Kokko kuvailee.

Hänen mukaansa todennäköisesti ensi kesän lopulla presidenttikisaan ilmoittautuvien muiden ehdokkaiden kannalta olisi selkeämpää, jos prosessi Trumpia vastaan olisi siihen mennessä jo edistynyt. Lindénin mukaan olisi tärkeää, että syyteprosessi vaikuttaisi mahdollisimman vähän Trumpin toistelemalta ”poliittiselta ajojahdilta”.

”Aikaikkuna on kalenterivuoden 2023 aikana, jottei näyttäisi räikeästi siltä, että siinä yritetään pelata demokraateille vaalivoittoa. Käsittääkseni tuon aikataulun pitäisi olla ihan realistinenkin”, Lindén sanoo.

Ratkaisevatko Trumpin kohtalon lopulta rahoittajat?

Kukaan republikaani ei ole toistaiseksi ilmoittautunut haastamaan Trumpia puolueen presidenttiehdokkuudesta. Kokon mukaan monilla republikaaneilla voi olla syytä salaa toivoa, että Trump saisi syytteet niskaansa, koska se parantaisi muiden paremmat menestymisen mahdollisuudet omaavien ehdokkaiden asemaa.

”Puolueen johto on jo ottanut etäisyyttä Trumpiin, joten on vaikea nähdä, että he ryhtyisivät kovinkaan vahvaan kampanjaan Trumpin puolesta syytteitä vastaan”, Kokko arvioi.

Lindénin mukaan mahdollisen republikaanihaastajan täytyy kuitenkin tasapainoilla kannanotoissaan, koska ensi sijassa Trumpille ja vasta sen jälkeen puolueelle uskollisia äänestäjiä on yksinkertaisesti liikaa, että heidän voisi kokonaan sivuuttaa.

Tilanne on republikaaneille joka tapauksessa hankala, koska myös Trump on osoittanut ajavansa ensin omaa ja vasta sitten puoleensa etua.

Linden kuvailee, että vaikka Trumpille ylipäätään tulee joku varteenotettava haastaja esivaaleihin, niin on vaara, että Trump tekee siitä republikaanien sisällissodan.

”Mitä loukatummaksi hän itsensä kokee, sitä rumempaa peliä hän pelaa”, Lindén kuvailee.

Siksi rikossyyte voisi hänen mukaansa selkeyttää republikaanien ehdokaskuvioita.

Lopulta Trumpin tie voi kuitenkin nousta pystyyn paljon vähemmän dramaattisesti kuin esimerkiksi vankeustuomion saamisen kautta. Lindénin mukaan yksi merkittävä republikaanirahoittaja on jo ilmoittanut, ettei aio tukea Trumpia. Jos moni muukin päätyy samaan ja raha alkaa virrata muualle kuin Trumpille, niin sitä ei puoleen johtokaan voi Lindénin mukaan sivuuttaa.

”Rahoittajien ei tarvitse pelätä Trumpin suututtamista, koska heitä äänestäjät eivät pysty suoraan rankaisemaan”, hän sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut