Asiantuntija uskoo sodan päättyvän neuvotteluihin, eikä Ukraina välttämättä saa Krimiä takaisin

Ukrainan vaatii ehdottomasti Krimin niemimaan palauttamista hallintaansa, mutta osa liittolaisista taipuisi kompromissiin.

Venäjän presidentti Vladimir Putin (toinen vasemmalta) vieraili Krimin sillalla 5. joulukuuta.

18.12.2022 18:24

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on toistanut sen lukemattomia kertoja: rauhaa ei synny ennen kuin Venäjä vetäytyy kaikilta Ukrainan alueilta – myös vuodesta 2014 miehittämältään Krimin niemimaalta. Eetoksella on kansan vahva tuki.

Edistystä Krimin suuntaan onkin tapahtunut: lokakuussa Ukraina pommitti Venäjältä Krimille johtavaa siltaa ja marraskuussa Venäjän suurinta tukikohtaa Krimillä.

Britannian tiedustelun mukaan Venäjä olisi siirtänyt iranilaislennokkien laukaisun pääosin pois Krimin niemimaalta, mikä voi olla merkki alueen haavoittuvuudesta.

Toisaalta Ukrainan liittolaiset eivät vaikuta Krimin suhteen yhtä päättäväisiltä.

Zelenskyin vahvana tukijana tunnettu Britannian entinen pääministeri Boris Johnson kommentoi viime viikolla The Wall Street Journalissa, että rauhanneuvotteluja voitaisiin alkaa käydä, jos Venäjän joukot saataisiin puskettua takaisin niille alueille, jotka niillä oli hallussaan ennen tämän vuoden helmikuussa alkanutta hyökkäystä.

Krimin niemimaan palauttaminen Ukrainan hallintaan ei silloin olisikaan rauhan ehto.

Myös Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken sanoi The Wall Street Journalin haastattelussa, että Yhdysvaltojen tavoite on ”varmistaa, että Ukrainalla on kaikki tarvitsemansa ottaakseen takaisin alueet, jotka siltä on viety helmikuun 24. päivän jälkeen”.

Kyseessä saattoi tosin olla lipsautus, sillä Blinken on myöhemmin toistanut Yhdysvaltojen virallisen kannan, että rauhanneuvottelujen aikataulu ja sisältö on täysin Ukrainan päätettävissä.

Brittilehti The Guardianin mukaan samaa ajatusta Krimiä koskevasta kompromissista ovat kuitenkin viljelleet monet kokeneet diplomaatit yhdysvaltalaisesta Henry Kissingeristä lähtien, vaikka useimmat heistä nimettömänä tai yksityisesti aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.

Moni liittolainen tahtoisi sodan loppuvan nopeasti, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.

Pystyykö Ukraina pitämään kiinni vaatimuksestaan saada Krimin niemimaa takaisin, vai onko sen menettäminen sittenkin neuvottelupöydällä?

Ainakin neuvottelustrategiana kaikista vaatimuksista kiinni pitäminen on Ukrainalle yhä paras vaihtoehto, arvioi Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö.

Ilmari Käihkö.

”Lähtökohtaisesti Ukrainan ei kannata ottaa mitään muuta linjaa tällä hetkellä. On tyhmä strategia tehdä myönnytyksiä, jos ei saa niitä takaisin”, Käihkö sanoo.

”Sekä Ukraina että Venäjä uskovat vielä voivansa saada voittoja sotilaallisesti. Jos Ukraina nyt rupeaa tekemään myönnytyksiä, niin Venäjä vaatii niitä vain lisää.”

Tilanne voi toki muuttua moneen suuntaan. Jos rintamalinjat esimerkiksi keväällä jämähtävät ja voiton mahdollisuudet katoavat, neuvottelut alkavat näyttää houkuttelevammilta.

Käihkö muistuttaa, että vielä sodan alussa presidentti Zelenskyi sanoi olevansa valmis kompromisseihin Krimin suhteen. Ennen Venäjän hyökkäystä hän väläytti myös neuvotteluja ja kansanäänestystä separatistialueiden tulevaisuudesta.

”En sulje kokonaan pois kansanäänestystä Donbasista. Se saattaisi koskea Donbasia tai Krimiä”, hän sanoi American Conservative -lehden mukaan joulukuussa 2021.

Se, että Ukraina ja sen liittolaiset puhuvat julkisuudessa ristiriitaisesti, kertoo Käihkön mukaan siitä, että niiden tavoitteet ovat osittain erilaiset. Ukraina on jo sodassa, ja se haluaa muilta tukea. Muut taas eivät halua virallisesti osallisiksi sotaan.

Tämä ero tuli Käihkön mukaan esiin erityisen selvästi marraskuussa, kun ohjus iskeytyi Nato-maa Puolan puolelle rajaa. Ukraina syytti Venäjää, mutta Nato-liittolaiset olivat varovaisempia. Liittolaisille olisi ollut erittäin epäedullista, jos ohjus olisi ollut Venäjän.

”Ukrainan intressi oli eskaloida tilannetta, länsimaiden ei”, Käihkö sanoo.

Boris Johnsonin kompromissipuheet hän näkee merkkinä pinnan alla kytevästä pelosta, että jossain vaiheessa lännessä loppuu poliittinen tahto tai taloudellinen kyky tukea Ukrainaa kalliissa sodassa.

Moni liittolainen tahtoisi sodan loppuvan nopeasti, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.

”Kyllähän neuvottelurauhasta on ollut yhä enemmän keskustelua. Enimmäkseen tosin yksityisesti, koska tällä hetkellä poliitikko voi vain hävitä puhumalla asiasta julkisuudessa.”

Krimin tavoittelu aiheuttaa Käihkön mukaan erityisen paljon eripuraa, sillä Putinin on arveltu taistelevan niemimaasta viimeiseen asti, jopa ydinaseilla.

”Krimin sanotaan olevan se punainen linja ja kruununjalokivi Putinille. Sen menettäminen olisi suuri henkilökohtainen tappio. Ja onko Venäjän mahdollista päästää alueesta irti, kun ovat sillä retoriikalla aloittaneet sodan, että näitä ihmisiä alistetaan?”

”Jos Ukraina valloittaa alueen, mitä he tekevät venäjämielisille ihmisille? Se on iso poliittinen ongelma.”

Kuinka realistinen suunnitelma Krimin valtaaminen takaisin konkreettisesti on? Käihkön mielestä sitä on vaikea arvioida ulkopuolelta. Ainakin niemimaalle on vielä fyysisesti matkaa.

”Krim on vielä kaukana. Ukrainan pitäisi saada ensin haltuunsa iso pala Etelä-Ukrainaa”, hän sanoo.

Jotain voi yrittää päätellä siitä, että liittolaisten puheet suosivat yhä useammin kompromissia.

”Voi kysyä, onko heillä tiedossa jotain, mitä me emme vielä ymmärrä”, Käihkö sanoo.

Etenemismahdollisuudet riippuvat Ukrainan joukkojen tilasta, josta Ukraina ei voi kertoa läpinäkyvästi. Maan johto yrittää yhtäältä valaa toivoa omiin joukkoihinsa juhlimalla niiden menestystä ja toisaalta haalia liittolaisilta lisää resursseja korostamalla puutteita.

”Sodassa kenelläkään ei ole intressiä kertoa kaikkea avoimesti”, Käihkö sanoo.

”Voiko Ukraina vapauttaa edes tänä vuonna vallatut alueet saati muut, sitä ei tiedetä. Taistelukenttä yhä ratkaisee näitä asioita.”

Käihkö muistuttaa, että Venäjä on Ukrainaa voimakkaampi, eikä vähiten siksi, että sota tuhoaa vain Ukrainaa. Rintamalle on myös pian saapumassa suuri joukko Venäjän reserviläisiä.

”Kyllähän Ukraina siinä alakynnessä on ilman ulkopuolista tukea.”

Vaikka Ukraina onnistuisi valtaamaan Krimin takaisin, ongelmat eivät lopu siihen. Alueella oli jo vuonna 2014 Venäjän valtauksen aikaan paljon venäjämielistä väestöä, ja kahdeksan vuoden miehitys lienee kipannut vaa’an vielä vahvemmin Venäjän puolelle.

”Jos Ukraina valloittaa alueen, mitä he tekevät venäjämielisille ihmisille? Se on iso poliittinen ongelma.”

Lopulta kestävä rauha vaatii käytännön syistä, että sekä Ukraina että Venäjä ovat siinä mukana.

”Kyllähän tämäkin sota viime kädessä loppuu jonkinlaiseen neuvotteluratkaisuun. Eihän kukaan lähde jälleenrakentamaan ja investoimaan, jos sellaista ei ole.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut