Montrealin luontokokous on viimeinen tilaisuus pelastaa maapallon lajikirjo

Ihminen on levittäytynyt kaikkialle niin nopeasti, että muut lajit ja ekosysteemit eivät ole pysyneet valtaisan muutoksen perässä.

Ympäristöjärjestö WWF:n mielenosoittajien kylteissä Montrealin luontokokouksessa vaadittiin kunnioittamaan luonnon monimuotoisuutta.

16.12.2022 20:21

Aamulehti

Lähes 200 maailman maata on jo reilun viikon ajan istunut Montrealissa Kanadassa kokouksessa, jolla on iso merkitys siihen, kuinka elinkelpoisessa maailmassa me, lapsemme ja heidän jälkeläisensä tulevaisuudessa elävät. YK:n luontokokouksessa on tarkoitus sopia toimista, joilla luotokato maailmassa pysäytetään vuoteen 2030 mennessä.

Tehtävä ei ole helppo semminkin, kun tällä hetkellä on paljon muuta ajateltavaa maailman kulkiessa kriisistä toiseen. Ensin tuli koronapandemia. Sen jälkeen Venäjän hyökkäys Ukrainaan laukaisi energiakriisin. Samaan aikaan korot ovat nousseet, inflaatio kiihtynyt ja maailmantalous ajautunut taantuman partaalle.

Moni pohtii varmasti myös sitä, mikä kriisi meitä kohtaa seuraavaksi. Luontokato se ei ole. Se on jo todellisuutta. Ihmisen toimillaan aiheuttama kuudes sukupuutto on jo hyvässä vauhdissa. Se alkoi, kun ihmislaji levittäytyi yhä laajemmille alueille eri puolilla maapalloa.

Viime vuonna julkaistun raportin mukaan jopa kolmasosaa maapallon puulajeista uhkaa sukupuutto. Useista puulajeista on jäljellä vain muutamia kymmeniä yksilöitä. Puut ovat maapallon ekosysteemien keskeisiä ylläpitäjiä.

YK:n biodiversiteettisopimus solmittiin 1992 Brasiliassa Rio de Janeirossa järjestetyssä kokouksessa. Silloin sovitut tavoiteaikataulut ovat siirtyneet kerta toisensa jälkeen. Nyt tavoitteeksi on asetettu 2030. Siihen mennessä luontokato pitäisi pysäyttää.

Lue lisää: Pirkanmaalla elää jo satoja uhanalaisia lajeja – Näin luontokato näkyy maakunnassa, mutta toivoa vielä on

Nopea muutos

Biodiversiteetillä eli elonkirjolla tarkoitetaan monimuotoista luontoa, missä kaikki lajit, kuten eläimet, kasvit ja mikrobit, ovat tavalla tai toisella yhteydessä toisiinsa valtaisan erilaisista ekosysteemeistä koostuvan verkoston kautta. Tuon verkoston ansiosta ihmisillä on puhdasta vettä, ruokaa, lääkkeitä ja erilaisia materiaaleja.

Luontokato tarkoittaa, että ekosysteemit heikkenevät, kun ravinto- ja muista tärkeistä ketjuista katoaa osia. Se heikentää jäljelle jääviä lajeja ja vaikuttaa ekosysteemien toimintaan. Ihmisen on usein vaikea muistaa, että pienikin hyönteinen tai neulanen on osa jotakin tärkeää ketjua.

Samalla kun ihmislaji on levittäytynyt yhä laajemmalle maapallolla, se on pirstonut muiden elonkirjon lajien elintilaa. Näin yhä useampi laji on saarrettu suppeampaan elämänpiiriin kuin ennen, kun ne vielä pystyivät liikkumaan paikasta toiseen yhtenäisillä elinalueilla.

Ihmisen toiminnan vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen on tutkittu muun muassa Brasilian sademetsissä vuosikymmeniä. Siellä on nähty, että pirstaloituneessa elinympäristössä lajien monimuotoisuus vähenee tasaisesti ja nopeasti.

Samaan aikaan ihminen on romuttanut lajien perinteiset levinneisyyden periaatteet, kun vieraslajit ovat loikkineen mantereelta toiselle laivoissa, lentokoneissa ja ihmisten matkatavaroissa.

Ihmisen aiheuttama muutos on ollut niin nopea, että eliöt ja ekosysteemit eivät yksinkertaisesti ole pysyneet muutoksen perässä. Muutoksen nopeuden myötä osa maapallon lajien evoluutiohistoriasta on menettänyt merkityksensä. Poikkeusoloissa ominaisuudet, jotka ovat vuosimiljoonien kehityksen myötä olleet hyödyllisiä, ovatkin yhtäkkiä muuttuneet hyödyttömiksi ja tappaviksi.

Viime vuosina olemme saaneet lukea muun muassa pölyttäjistä, joiden määrä on uhkaavasti vähentynyt. Ilman pölyttäjiä olisimme pulassa, sillä iso osa viljelykasveista on riippuvaisia hyönteispölytyksestä.

Lue lisää: Lisää viherkattoja, lahopuita ja yksi luontopolku joka vuosi – Tässä on Tampereen kaupungin suunnitelma luonto­kadon ehkäisemiseksi

Suojeluun 30 prosenttia

Ensimmäisen viikon ajan Montrealin kokouksessa on ratkaistu pienempiä osa-alueita ja erilaisia teknisiä kysymyksiä. Torstain hypättiin ylemmälle tasolle, jolla pitäisi ratkaista isot kysymykset, kun ministeritason edustajat matkustivat Montrealiin.

Yksi isoista tehtävistä on päätös suojella 30 prosenttia maailman maa- ja merialueista. Lisäksi pitäisi sopia muun muassa siitä, kuinka iso osa ihmisen muokkaamasta ympäristöstä pitäisi ennallistaa eli palauttaa luonnontilaan.

Ennallistaminen on ollut paljon esillä Suomessa viime kuukausina, ja keskustelu EU:n komission ennallistamissäädöksistä ja vaikutuksista varsinkin metsätalouteen on käynyt välillä varsin kiivaana. On ilmeistä, että ennallistamisesta käydään tiukkasanaista sananvaihtoa myös Montrealissa.

Tampereella tärkeää työtä on viime aikoina tehty esimerkiksi Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualueella, missä on ennallistettu soita.

Lue lisää: Kohtasimme suositulla retkeilyalueella yllättävän näyn – Tällaista jälkeä syntyi, kun vanha suo päätettiin palauttaa ennalleen Tampereella

Viimeinen mahdollisuus

Montrealin luontokokouksen on sanottu olevan viimeinen mahdollisuus pelastaa edes osa vielä jäljellä olevasta luonnon monimuotoisuudesta. Kokouksesta on toivottu läpimurtoa, jonka avulla maapallon lajikirjo käännetään toipumisen tielle.

Isoista kysymyksistä sopiminen on monen mutkan tapana. Esimerkiksi keskiviikkona kokouksessa nähtiin usean maan ulosmarssi köyhien maiden suojelutoimien edistämiseksi toivotusta rahastosta käytyjen kiistojen takia.

Egyptissä marraskuussa pidetty suuri kansainvälinen ilmastokokous oli kaatua kokonaan, kun kiisteltiin päiväkausia rahastosta, jonka kautta enemmän saastuttavat rikkaat maat maksavat köyhille maille korvauksia sään ääri-ilmiöiden aiheuttamista tuhoista. Riitelyn takia moni muu tärkeä päätös jäi tekemättä.

Toivotaan, että sama ei toistu Montrealissa. Siihen meillä ei ole varaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut