Poika on lähdössä evakuointibussilla Ukrainan Hersonista 24. marraskuuta, jolloin Venäjän hyökkäyssota on jatkunut tasan yhdeksän kuukautta.

Ukrainan julmat kuukaudet

Tässä jutussa näytämme kuvin ja videoin, mitä Venäjän hyökkäyssota on tarkoittanut ukrainalaisille.


25.11. 11:58

Aamulehti

Ukrainan sodan alkamisesta tuli torstaina kuluneeksi yhdeksän kuukautta. Venäjä ilmoitti 24. helmikuuta 2022 noin kello viisi aamulla aloittaneensa Ukrainassa sotilasoperaation.

Tässä jutussa käymme läpi sodan yhdeksän kuukautta.

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta, ja räjähdyksiä kuultiin ympäri maata. Kuva on Mariupolista sodan ensimmäisen päivän aamuna.

Helmikuu

Jännitteet kasvoivat Ukrainan sodan alla selvästi ja kiristyvää tilannetta seurattiin huolestuneena. Venäjä oli siirtänyt jo jonkin aikaa joukkoja Ukrainan alueiden läheisyyteen. Muutama päivä ennen hyökkäystä Venäjä kertoi tunnustaneensa Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin separatistialueet.

Varsinainen hyökkäys alkoi 24. helmikuuta noin viideltä aamulla. Venäjä iski lukuisiin kaupunkeihin ohjuksin ja hyökkäsi Ukrainan rajan yli pohjoisesta, etelästä ja idästä.

Maailmalla Venäjän hyökkäys tuomittiin jyrkästi ja maailmanpoliittiset jännitteet kiristyivät äärimmilleen.

“Presidentti Putinin päätös hyökätä Ukrainaan on vakava strateginen virhe, josta Venäjä tulee maksamaan kovan hinnan sekä taloudellisesti että poliittisesti vuosien ajan”, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg totesi tiedotustilaisuudessa 25. helmikuuta.

Ihmiset kokoontuivat kaduille osoittamaan mieltä rauhan puolesta ja Venäjää vastaan ympäri maailmaa. Pakotteet Venäjää vastaan kiristyivät ja Ukrainalle alkoi virrata apua muualta maailmasta.

Mielenosoittajan kyltissä vedotaan, ettei historian pitäisi antaa toistaa itseään. Mielenosoitus kuvattiin Barcelonassa 24. helmikuuta.

Useita rakennuksia valaistiin Ukrainan värein muun muassa Ulkoministeriön Merikasarmi Helsingissä.

Tampereella valaistiin Tammerkoski sodan ensimmäisenä päivänä.

Helmikuun loppuun mennessä Venäjä oli vallannut alueita Itä-Ukrainassa. Hyökkäykset Kiovaan ja Harkovaan kiihtyivät. Neuvottelut Venäjän ja Ukrainan välillä aloitettiin 28. helmikuuta.

Maaliskuu

Taistelut kiihtyivät ja sodan edetessä kävi yhä ilmeisemmäksi, ettei Venäjä kaihda iskuja siviilikohteisiin ja että sen tähtäimessä on yhteiskunnalle tärkeä infrastruktuuri.

Venäläiset valtasivat Zaporižžjan ydinvoimalan 4. maaliskuuta.

Ukrainalaiset alkoivat paeta maasta jo sodan alkupäivinä. 4.3 kerrottiin, että sodan ensimmäisen viikon aikana jo noin 1,2 miljoonaa ukrainalaista on jättänyt maan. Maaliskuun puolivälissä luku ylitti jo kolme miljoonaa.

Maaliskuun lopulla kerrottiin, että sodassa on kuollut noin tuhat ihmistä ja lähes 2 000 haavoittunut.

Ukrainailaisista pakolaisista suurin osa pyrki puolaan. Lapsi kuvattiin Slovakian rajalla 3. maaliskuuta.

Ukrainassa yritettiin evakuoida ihmisiä Itä-Ukrainan kaupungeista, mutta esimerkiksi maaliskuun alusta asti piiritettynä olleen Mariupolin evakuointi epäonnistui useaan kertaan.

Mariupol oli ensimmäisiä kaupunkeja joihin Venäjä hyökkäsi. Kuva on 17.maaliskuuta Mariupolista.

Huhtikuu

Venäjä joutui huhtikuussa vetäytymään ja epäonnistui Kiovan valtaamisessa.Ukraina valtasi alueita takaisin esimerkiksi Kiovan ympäristössä. Venäjän vetäydyttyä alkoivat raakuudet paljastua. Useat mediat kertoivat, että Butšasta on löytynyt siviiliasuisia ruumiita ja joukkohauta.

Jo parin ensimmäisen kuukauden aikana kävi selväksi, että Venäjä oli epäonnistunut tavoitteissaan vallata Ukraina nopeasti. Kevättä kohti sodassa alkoi vaihe, jossa rintamat vakiintuivat.

Ukrainan sotilaat vartiovat joukkohaudasta löydettyjä ruumiita Shymalissa Butšassa.

Mariupolin tilanne vaikeutui entisestään, sillä kaupunki oli yhä piiritetty. Selvää oli, että kaupungissa olisi pian valtava humanitaarinen katastrofi.

Huhtikuussa Ukraina kertoi osuneensa Moskva-laivaan, jossa syttyi ensin tulipalo. Venäjän puolustusministeriö tiedotti 15.4., että laiva on uponnut. Laivan uppoaminen oli symbolinen tappio Venäjälle, sillä se oli Mustanmeren laivaston lippulaiva.

Lue lisää: Venäläisen lippulaiva Moskvan mukana meren­­pohjaan meni valtava määrä aseistusta – ”Vertaus­kuvallista koko Venäjän kaoottiselle sotilasoperaatiolle”

Venäjän Mustanmeren laivaston Moskva-risteilijä upposi 15.huhtikuuta. Se oli Mustanmeren laivaston lippulaiva, jossa oli yli 500 henkilön miehistö. Kuvassa Moskva Istanbulissa heinäkuussa 2021.

Ukrainan presidentin Voldomyr Zelenskyin esiintymiset nousivat yhdeksi sodan symboleiksi. Zelenskyi puhui etäyhteyksin maailman johtajille eri maissa. Suomen eduskunnalle hän puhui 8. huhtikuuta.

Toukokuu

Mariupolin Azovstalin terästehtaan alue oli toukokuussa ollut piiritettynä jo viikkoja. Siviilit saatiin turvaan vasta huhtikuun lopulla sen jälkeen kun humanitaarisen käytävän avaamisesta saatiin sovittua. Tehdasta puolustaneet sotilaat jouduttiin luovuttamaan sotavangeiksi.

Azovstalin tehtaan evakuoitu työntekijä Maxim halasi veljeään Matveytä, joka oli lähtenyt kaupungista aiemmin sukulaisten kanssa.

Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) vieraili Ukrainassa Butšassa 26. toukokuuta ja tapasi presidentti Zelenskyin.

Pääministeri Sanna Marin vieraili muun muassa Irpinin kaupungissa.

Ukrainan sodan uhreista liikkui hyvin ristiriitaista tietoa. Selvää oli, että tiedot olivat hyvin puutteellisia. Toukokuussa YK ilmoitti virallisten kuolonuhrien määrän olevan hieman alle 3 400, mutta Ukrainan ihmisoikeustarkkailuoperaation johtaja Matilda Bogner kertoi, että luku on tuhansia korkeampi kuin mitä on toistaiseksi kerrottu.

Kesäkuu

Sodan pitkittyminen alkoi olla selvää. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg arvioi, että sota voi kestää jopa vuosia.

Venäjä jatkoi ohjushyökkäyksiä useisiin kaupunkeihin.

Etelä-Ukrainassa sijaitsevaan Mykolajiviin moukaroitiin ohjuksin. Kuva on otettu yhdeksäs kesäkuuta.

Kesäkuun lopulla uutisoitiin, että Venäjä oli tehnyt ohjusiskun Krementshukin ostoskeskuksen. Iskussa kuoli kymmeniä ihmisiä.

Pelastustyöntekijöitä Kremantshukin ostoskeskuksessa 27. kesäkuuta.

Heinäkuu

Piiritettyjen alueiden ahdinko syveni. Mariupolin pormestari kertoi, että vain noin viidellä prosentilla on pääsy puhtaan veden äärelle.

Heinäkuun 4. päivä Valko-Venäjän itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukašenka ilmoitti, että Valko-Venäjä seisoo täysin Venäjän takana sen hyökkäyksessä Ukrainaa vastaan, ja että se on tukenut Venäjän hyökkäystä Ukrainaan hyökkäyksen ensi päivistä lähtien.

Harkovan alue oli yksi rajujen pommitusten alueista. Raisa Shapoval, 83, kuvattiin 16. heinäkuuta ohjusiskun jälkeen Chuhuivin kylässä, joka sijatsi noin kuusi kilometriä etulinjasta.

Harkovan kasvatustieteellisen yliopiston päärakennus tuhoutui pommituksissa 6. heinäkuuta.

Elokuu

Ukraina vietti itsenäisyyspäiväänsä 24. elokuuta. Samana päivänä hyökkäyksen alusta oli kulunut puoli vuotta.

Poika heilutti Ukrainan lippua tuhotun venäläisen panssariajoneuvon päällä itsenäisyyspäivänä Kiovassa.

Sodan kuluessa Ukrainasta oli lähtenyt 6,6 miljoonaa pakolaista ja Unicefin mukaan kaksi kolmesta ukrainalaislapsesta oli joutunut jättämään kotinsa.

Lue lisää: Ukrainasta Tampereelle paennut Kiril, 4, säikähtää yhä, kun yli lentää lentokone: ”Äiti, onko se venäläinen?” – Tällaista on Kaupin vastaanottokeskuksessa asuvan Katrenkon perheen arki nyt

Lapsi istuu leikkikentän reunalla Kramatorskissa 12. elokuuta.

Venäjä jatkoi tuhoisia pommituksiaan. Ukraina julkaisi videon Mykolajivin kaupungin tuhoista 7. elokuuta.

Syyskuu

Syyskuussa sodassa tapahtui käänne, kun Ukrainan vastahyökkäykset onnistuivat, ja se alkoi vallata nopeasti takaisin alueita Itä-Ukrainassa. Eteneminen oli paikoin hyvin nopeaa, ja Ukrainan arvioitiin valloittaneen viidessä päivässä takaisin alueita enemmän kuin Venäjä oli onnistunut etenemään sitten huhtikuun.

Takaisinvallattujen alueiden ihmislle päästiin viemään apua. Kuva Balaklian kaupungista Harkovan alueelta 13. syyskuuta.

Sitä mukaa kun Ukraina eteni paljastui sodan julmuuksia. Syyskuussa Iziumin alueelta löydettiin yli 400 hautaa, joissa arvioitiin olevan jopa tuhat ruumista. Amnesty Internationalin Suomen toiminnanjohtaja Frank Johansson kertoi Aamulehdelle, että myös Iziumista oli löytynyt uhreja, joissa oli kidutuksen jälkiä.

iziujmin joukkohautoja tutkivat oikeuslääketieteen asiantuntija. Joukkohaudoista piti kerätä talteen kaikki mahdollinen todistusaineisto.

Syyskuussa 21. päivä Venäjä julisti osittaisen liikekannallepanon, jolla se kertoi keräävänsä 300 000 sotilasta rintamalle. Sen analysoitiin kertovan Venäjän epätoivosta, valtavista tappioista ja heikosta sotamenestyksestä. Venäjältä kerrottiin syyskuun lopussa poistuneen lähes 300 000 värväysikäistä liikekannallepanon vuoksi.

Upseeri piti kädessään sotilaspasseja reserviläisten värväystilaisuudessa Volgorodissa 28. syyskuuta.

Lokakuu

Ukrainan menestys rintamalla jatkui. Lokakuun puoleen väliin mennessä se oli onnistunut valtaamaan takaisin laajoja alueita Itä-Ukrainassa.

Sotilas kävelee tuhotun koulun rauniolla Ukrainan vapauttamassa Lymanissa .

Venäjän mittavat iskut Ukrainan infrastruktuuria jatkuivat. Presidentti Zelenskyi arvioi puolivälissä lokakuuta, että kolmannes maan voimalaitoksista on tuhottu.

Pelastaja sammuttaa voimalaitoksen tulipaloa Zytomyrissä Venäjän ohjusiskun jälkeen.

Marraskuu

Marraskuussa miljoonat ihmiset olivat vailla sähköä, kun Venäjä iski ohjuksilla eri puolille maata.

Lue lisää: Venäjän armottomat ohjusiskut eivät tuo sotaan käännettä, sanoo professori Pami Aalto – ”Ukraina ei kaadu, mutta kärsimys vain kasvaa”

Myös Lvivissä oltiin ilman sähköä 23. marraskuuta.

Ukraina saavutti voittoja, kun se onnistui valtaamaan takaisin Hersonin kaupungin.

Ihmiset ottivat selfieitä Kiovassa rautatieasemalla, kun ensimmäinen juna sitten Hersonin piirityksen alun lähti Hersoniin.

Yhdeksän kuukautta Venäjän hyökkäyksen jälkeen näyttää siltä, että loppua ei ole näkyvissä. Venäjä on marraskuussa tehnyt useita rajuja ohjusiskuja ympäri Kiovaa. Se on tuhonnut laajasti matkapuhelinverkkoja, voimalinjoja ja voimaloita.

Maailman terveysjärjestö WHO on varoittanut, että Ukrainaa uhkaa humanitaarinen katastrofi Venäjän infrastruktuuriin kohdistuneiden iskujen vuoksi. Esimerkiksi 23. marraskuuta kerrottiin, että 80 prosenttia Kiovasta on ilman vettä ja sähköä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut