Tällainen on Puolaan osunut S-300-ilmatorjuntaohjus

Puolaan osunut ohjus oli Ukrainan laukaisema ilmatorjuntaohjus. S-300-ohjus on vuosikymmeniä ollut monien Itä-Euroopan maiden peruskalustoa.

Kuvassa on venäläisiä S-300-ohjusalustoja.

16.11. 15:46

Puolalaisella maatilalla kaksi ihmistä tiistai-iltana tappanut ohjus oli Ukrainan laukaisema ilmatorjuntaohjus S-300. Sen tarkoitus ilmeisesti oli torjua Venäjän ampumaa valtavaa risteilyohjus­aaltoa.

Ohjuksen alkuperän vahvistivat keskiviikkona Nato-lähteet uutistoimisto Reutersille.

Toistaiseksi ei ole kuultu Puolan ilmatilaa valvovan Naton tai Ukrainan itsensä selitystä, mikä oli ohjuksen lentorata, kohde, mahdollinen osuma siihen ja miksi ohjus tai osia siitä päätyi iskeytymään maatilalle.

S-300-ohjuksen taistelukärjen koko on mallista riippuen noin 130 kiloa. Saattaa siis olla, että Puolaan satoi osia ilmassa räjähtäneestä ohjuksesta.

Lue lisää: Puolan kuvatussa osumakohdassa ei näy räjähdyksen tai tulipalon merkkejä, arvioi suomalainen asiantuntija – katso kuva tästä

Kyse on alun perin neuvostoliittolaisesta S-300-ilmatorjunta­ohjuksesta, joka on jo vuosikymmeniä ollut monien Itä-Euroopan maiden peruskalustoa. Sen ensimmäiset versiot tulivat käyttöön jo kylmän sodan aikaan 70-luvun lopulla, minkä jälkeen Venäjä on esitellyt siitä aina uusia, parannettuja versioita.

Se on ollut tuttu näky varsinkin Venäjän voitonpäivän­paraateissa jo vuosia. Myös esimerkiksi Kiina on hankkinut niitä suuret määrät.

Vuosituhannen vaihteessa siitä kehitettiin vielä kykenevämpi versio S-400, joka lienee nyt parasta, mitä Venäjällä on ilmatorjunnassa tarjota.

Suomessa S-300-ohjusta ei ole ollut, sillä Suomi valitsi 90-luvulla toisen venäläismallin eli BUK-ilmatorjuntajärjestelmän, jolle annettiin varusmieskoulutusta vielä 2000-luvun alussa. Sen korvasi sittemmin norjalais-amerikkalainen NASAMS-järjestelmä.

Ukraina sen sijaan on ollut yksi S-300-ohjusten isoimmista käyttäjistä. Tosin nyttemmin se on alkanut saada myös nykyaikaisempaa ja tehokkaampaa länsimaista ilmatorjuntakalustoa, kuten saksalaisen IRIS-T-järjestelmän.

Sodan alettua Ukrainalla oli Forbesin mukaan käytössään noin sata S-300-patteria, joissa oli noin 300 laukaisulavettia. Lavetit olivat peruja Neuvostoliiton ajoilta. Varsinaisten ohjusten ja sen eri versioiden nykyisestä määrästä ei ole tietoa.

Ukraina on sittemmin menettänyt lavetteja ainakin runsaat 30, kertoo tappioita listaavassa kirjanpidossaan hollantilainen sodankäynnin tutkimusryhmä Oryx. Pahimmillaan niitä tuhoutui seitsemän kerralla.

S-300-ohjuksen tarkoitus on tuhota lentokoneita ja varsinkin risteilyohjuksia. Mitä ilmeisimmin se oli tässä käytössä myös tiistaina, kun Venäjä laukoi kymmenittäin ohjuksia kohteisiin eri puolilla Ukrainaa, myös Ukrainan läntisessä osassa, lähellä Puolaa.

Ohjuksen myöhempiä malleja on kehitetty tuhoamaan myös vaativampia kohteita. Venäjä on käyttänyt samaa ohjusta Ukrainassa esimerkiksi maamaaleja kohtaan, mikä voi läntisten arvioiden mukaan kertoa ohjuspulasta.

Kantama uudemmilla S-300-ohjuksilla 200 kilometriä tai enemmänkin, mutta Ukrainalla on ilmeisesti lähinnä vanhempia malleja, joissa kantama on vain 75 kilometriä.

Ukraina pyysi jo keväällä lisää S-300-järjestelmiä auttajamailtaan ja myös sai niitä ainakin Slovakiasta.

Lue lisää: Sodan ei uskota laajenevan Puolan ohjusjupakan vuoksi nopeasti – Venäjä-asiantuntijat kertovat, miksi näin on

Lue lisää: Naton pääsihteerin Jens Stoltenberg: Ei todisteita suorasta hyökkäyksestä Naton alueelle

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut