Sodan ei uskota laajenevan Puolan ohjusjupakan vuoksi nopeasti – Venäjä-asiantuntijat kertovat, miksi näin on

Hersonin vapautumisessa on Venäjällä riittävästi selitettävää, eivätkä resurssit riitä. Vastuu Puolaan pudonneesta ohjuksesta on lopulta Venäjällä, sanovat asiantuntijat.

Venäjä-asiantuntijat Sirke Mäkinen ja Pami Aalto

16.11. 14:50 | Päivitetty 16.11. 20:30

Aamulehti

Asiantuntijat pitävät Puolan tiistaista ohjusvälikohtausta pistemäisenä tapahtumana, eikä nopea tilanteen eskaloituminen ole mahdollinen.

”Kohteessa ei ole strategista infrastruktuuria”, muistuttaa Venäjä-asiantuntija Pami Aalto. Hän on Jean Monnet -professori ja Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori.

Jean Monnet -professori Pami Aalto on erikoistunut energiapolitiikan kysymyksiin etenkin EU:n ja Venäjän suhteissa.

Aalto vertaa ohjusvälikohtausta syyskuun lopulla tapahtuneeseen Nord Stream -räjäytykseen. ”Nord Stream -räjähdyksellä oli ihan suoranaiset vaikutukset energiahuollolle. Tässä ei ole oikein sellaista suoraa yhteyttä, tämä on toistaiseksi pistemäinen tapahtuma, onnettomuustyyppinen.”

Tapauksessa on hänen mukaansa enemmänkin kyse konfliktin läikkymisestä yli rajojen.

”Ilmapuolustus tarvitsee tukea”

Toistaiseksi Puolaan pudonneen ohjuksen epäillään olevan ukrainalaisten omaan puolustukseensa käyttämä ilmatorjuntaohjus. Aalto luottaisi varmaksi kerrottuun tiedustelutietoon tai sotilasviranomaisen tietoon ampujasta.

”Jos todetaan, että Ukraina on ohjuksen ampuja, sen täytyy tietenkin pyytää anteeksi”, Aalto sanoo.

Aalto ei usko, että tapaus tulee kuitenkaan vaikuttamaan Ukrainan ja Puolan suhteisiin, sillä maat ovat vahvoja liittolaisia.

Sen sijaan tarkan ilmapuolustuksen rooli Ukrainalle kasvaa, samoin tarve poliittisen tuen saamiseen siihen. Myös varovaisuus saattaa Aallon mukaan kasvaa liian nopeiden johtopäätösten tekemisessä.

Tapauksesta herää myös kysymys siitä, miten tieto liikkuu Ukrainan ja sen liittolaisten välillä sekä siitä, voidaanko tiedosta olla samaa mieltä.

Kansainvälisen yhteisön reaktiossa heijastuu Aallon mukaan se, että sotapropagandassa ollaan etenkin Venäjän osalta todella syvällä, eikä diplomaattisille tunnusteluille ole juuri tilaa.

”Varmistettua tietoa ei välttämättä jäädä odottamaan, koska sitä ei välttämättä ole saatavilla.”

”Suurvallalla laajempi vastuu”

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi keskiviikkona, että ei ole todisteita, että ohjus olisi Venäjän laukaisema ja että ohjus on todennäköisesti ukrainalainen ilmatorjuntaohjus. Hän sanoo, että ei ole todisteita siitä, että kyseessä olisi suora hyökkäys Nato-alueelle. Hän kuitenkin muistutti, että tapahtunut ei ole ukrainalaisten syy, vaan seurausta Venäjän laittomasta hyökkäyksestä Ukrainaan.

Hän muistutti, että Nato on vahvistanut jo läsnäoloaan liittokunnan itäisissä osissa. Stoltenbergin mukaan ohjuksen iskeytymistä Puolaan ei voi myöskään pitää Naton epäonnistumisena, mikäli kyseessä ei ollut hyökkäys, joita vastaan Nato on varautunut puolustautumaan.

Jo aiemmin muun muassa Puolan presidentti Andrzej Duda kertoi medialle, että maahan iskeytynyt ohjus ei luultavasti ollut hyökkäys Puolaa vastaan. Dudan mukaan se oli "hyvin todennäköisesti" Ukrainan käyttämä S300-ilmapuolustusohjus.

Lue lisää: Tällainen on Puolaan osunut S-300-ilmatorjuntaohjus

Myös Yhdysvaltain puolustusministerin Lloyd Austinin mukaan lopullinen vastuu tiistaina Puolaan osuneesta ohjuksesta kuuluu Venäjälle, joka jatkaa Ukrainan siviili-infrastruktuurin tuhoamista.

Samoilla linjoilla on Aalto. ”Jos olet suurvalta, suurvallalla on yleensä pikkuisen laajempi vastuu kansainvälisestä turvallisuudesta ja järjestyksestä. Jos Venäjä ajattelee sellainen olevansa, näin voisi kuvitella vastuun olevan myös tässä tapauksessa.”

”Jos Venäjä ei reagoi, on se sen naapureille sellainen viesti, ettei Venäjä pysty, halua tai voi asettua alueellisesti vastuullisen suurvallan rooliin.”

Mikä voi olla pistemäisen tapahtuman merkitys?

”Se tuo sodan tietysti lähemmäs, se konkretisoi sotaa. Toiseksi se korostaa eskalaation riskiä. Kolmas on se, että se muistuttaa, että juuri tämänkaltaisia provokaatioita ei voi sulkea pois myöskään Venäjän puolelta, jos tämä olisikin sen provokaatio.”

”On ikävä todellisuus, että tämäntyyppisten tapahtumien todennäköisyys on noussut ja siksi moni vaistomaisesti alkoi heti epäillä, että tämä tuli varmaan Venäjältä. Todellisuus on, että Venäjä voi eri syistä kokeilla Nato-maiden rajoja. Sen verran hankalassa tilanteessa Venäjä on.”

Kuinka todennäköistä on tilanteen eskaloituminen?

”Venäjällä ei ole mitään resursseja eikä mahdollisuuksia aloittaa sotaa minkään muun kanssa. Se on ihan selvää.”

”Toisaalta kyllä Venäjää saattaa kiinnostaa, mikä on Naton reagointikyky rajoillaan ja miten se reagoi keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä.”

Aalto arvioi, että keskipitkä tai pitkä aikaväli on 2–5 vuotta. ”Ukraina pitää hoitaa ensin alta pois, tavalla tai toisella. Sodan pitää päättyä ensin.”

”Tahallisuuteen ei syytä”

Venäjä-asiantuntija Sirke Mäkinen ei näe syytä, miksi Venäjä olisi nyt tahallisesti kohdistanut iskuja Puolan puolelle. ”Kun miettii, millä tavalla sota on edennyt, tuskin halutaan, että Nato tulisi osalliseksi tähän.”

Sirke Mäkinen on Venäjän ja Euraasian tutkimuksen yliopistonlehtori Aleksanteri-instituutissa Helsingin yliopistossa ja valtio-opin dosentti Turun yliopistossa.

Mäkinen on Venäjän ja Euraasian tutkimuksen yliopistonlehtori Aleksanteri-instituutissa Helsingin yliopistossa ja valtio-opin dosentti Turun yliopistossa.

”Alusta pitäen tietenkin Venäjältä kovasti vakuutettiin, että tämä on provokaatio, eikä heillä ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa, mutta ainakin suurimman osan lännen toimijoiden näkökulmasta, mitä Moskovasta sanotaan, ei välttämättä ole kovin luotettavaa.”

Hersonissa selitettävää

Mäkinen sanoo, että on vaikea ymmärtää mitään syytä, minkä takia Venäjä haluaisi nyt Naton sotatilanteeseen tiiviimmin mukaan. ”Vaikka totta kai tämä noudattelee narratiivia lännestä ja erityisesti Natosta Venäjän vastaisena, mutta silti.”

”Totta kai sellainen vaara on, että tämä eskaloituu, vaikka sellaista tarkoitusta ei ole ollutkaan. Jos kuitenkin miettii Venäjää sisäpoliittisesti esimerkiksi, kyllähän Hersonista vetäytyminen on ollut erittäin merkittävä, eli millä tavalla omalle kansalle selitetään se, että nyt ei ollakaan ikuisesti siellä kuten oli aikomus.”

Mäkinen sanoo, että Venäjän johdon on oltava huolissaan kansan lisäksi myös siitä, mitä poliittisen eliitin sisällä tapahtuu. ”Esimerkiksi poliittinen analyytikko Kirill Rogov Moskovasta on todennut, että Venäjän poliittisessa eliitissä yhä useampi jättää tietyllä tavalla Putinin määräyksiä toteuttamatta, ei toimi kuten on yhteisesti sovittu. Tällaista vastarintaa esiintyy.”

Vastuu Puolaan pudonneesta ohjuksesta on myös Mäkisen mukaan sodan aloittaneella Venäjällä, vaikka tapaus sattuikin todennäköisesti Ukrainan puolustuksellisista toimista.

”Venäjä on kohdistanut Ukrainaan jatkuvasti ohjusiskuja, ja totta kai Ukrainan pitää puolustautua.”

Juttua päivitetty kello 19.09: Lisätty päivitetyt tiedot Puolaan pudonneen ohjuksen alkuperästä sekä Pami Aallon ja Sirke Mäkisen kommentit päivitetyn tiedon pohjalta.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut