Viron ulkoministeri: kaasua ja öljyä ostanut Eurooppa on antanut ”yhden euron Ukrainalle ja kaksi Venäjälle – Vaatii tuen lisäämistä Ukrainalle

Urmas Reinsalun mukaan lännen pitää lisätä huomattavasti tukeaan Ukrainalle. Sodan nopeampi päättyminen olisi sekä humanitaarisesti että taloudellisesti perusteltua, ulkoministeri sanoo.

Ulkoministerit Urmas Reinsalu ja Pekka Haavisto (vihr.) tapasivat keskiviikkona Viron ja Suomen yhteistyötä käsittelevässä kutsuseminaarissa Säätytalolla Helsingissä.

16.11. 10:16

Viron ulkoministeri Urmas Reinsalun mukaan lännen pitää lisätä huomattavasti tukeaan Ukrainalle. Hänen mukaansa koko lähestymistavan Ukrainan auttamiseen on syytä muuttua, jos kerran pidetään kiinni länsimaiden julkilausutusta strategisesta tavoitteesta eli Ukrainan voitosta sodassa.

”Sodan jatkuessa yhdeksättä kuukautta meidän on myönnettävä, että se tapa, jolla olemme tukeneet Ukrainaa, on ollut liian vähittäinen. Olemme tavallaan reagoineet siihen, mitä (Venäjän presidentti Vladimir) Putin tekee”, Reinsalu sanoo.

Vaikka apua on virrannut Ukrainaan runsaasti, se on Reinsalun mukaan hyvä asettaa oikeisiin mittasuhteisiin. EU-alueen yhteenlaskettu bruttokansantuote on hänen mukaansa noin 16 biljoonaa euroa, sotaa käyvän Ukrainan ehkä noin yksi prosentti tästä summasta. EU:n ja sen jäsenmaiden Ukrainalle antama 30 miljardin euron apu vastaa siis noin 0,2:ta prosenttia EU-alueen bruttokansantuotteesta.

”Olen ehdottanut, että määrä nostettaisiin yhteen prosenttiin. Pelkästään se merkitsisi nykyisen avun viisinkertaistamista”, Reinsalu huomauttaa.

Hän esittää myös toisen vertauskohdan: Euroopan maat ovat ostaneet sodan aikana Venäjältä öljyä ja kaasua jo 60 miljardilla eurolla.

”Eli olemme antaneet yhden euron Ukrainalle ja kaksi Venäjälle”, Reinsalu tiivistää.

Myös pitkän kantaman aseita annettava

Reinsalu myöntää pitävänsä numeroista, joten vielä yksi vertaus – nyt sotilaallisesta avusta: Yhdysvallat on aseistanut Ukrainaa 18 miljardin euron arvosta, Eurooppa 8 miljardin. Parin vuosikymmen sotiminen Afganistanissa taas maksoi yksinomaan Yhdysvalloille noin 100 miljardia vuodessa.

”Eli meidän on katsottava peiliin, koska näissä luvuissa ei kaikki ole kunnossa”, Reinsalu sanoo.

Viron ulkoministeri kertoi vieneensä viestiään myös maanantaina koolla olleille EU:n ulkoministereille.

Löytyikö Brysselistä vastakaikua?

”Puheiden tasolla kukaan ei vastusta ajatuksiani, mutta luulen, että meidän täytyy ryhdistäytyä ja olla aloitteellisempia sekä investoida enemmän siihen, että saadaan sota loppumaan nopeammin”, Reinsalu sanoi tiistaina Helsingissä Viron suurlähetystössä.

Hänen mukaansa sodan nopeampi päättyminen ei ole perusteltua vain humanitaarisesti eli ihmishenkien säästymisen kannalta. Taisteluiden taukoamisessa on järkeä myös taloudellisesti, ensi sijassa ukrainalaisten mutta myös länsimaiden kannalta, Reinsalu sanoo.

Hänen mukaansa lännen pitäisi myös lopettaa turha varovaisuus sotilaallisen avun suhteen ja muun muassa antaa Ukrainan asevoimille sen toivomia pitkän kantaman aseita.

Ei löysiä puheita rauhanneuvotteluista

Reinsalu sanoo allekirjoittavansa havainnon, jonka mukaan mitä etäämmäksi Venäjän rajalta länteen siirrytään, sitä herkemmin puhutaan neuvotteluiden ja rauhansopimuksen mahdollisuudesta Ukrainassa. Tämä on ansa, johon länsimaat jo viime keväänä lankesivat ja johon ei Reinsalun mukaan pidä astua uudelleen.

”Kaikki Venäjän puheet, että he ovat valmiita istumaan neuvottelupöytään, ovat pelkkää savuverhoa”, hän sanoo.

Länsimaat ovat todenneet, että mahdollisiin rauhanneuvotteluihin pitäisi mennä vain ukrainalaisten ehdoilla. Reinsalun mukaan tällaisten puheenvuorojen yhteydessä olisi syytä selkeyden vuoksi aina myös toistaa, mitkä nuo ehdot ovat: koko Ukrainan alueen vapauttaminen, korvaukset aiheutetuista tuhoista sekä hyökkäykseen ja sotarikoksiin syyllistyneiden rankaiseminen. Näin varmistettaisiin se, ettei synny vaikutelmaa Ukrainan painostamisesta neuvottelupöytään.

Sodan lähiaikojen kehitystä Reinsalu ei suuremmin halua ennustaa. Hän ei täysin usko arvioihin, että Ukrainan eteneminen väistämättä pysähtyisi etelässä Dneprjokeen tai että taistelut automaattisesti hyytyisivät talven tultua. Yksi asia on kuitenkin Reinsalun mukaan varmaa.

”Paljon riippuu lähikuukausina lännen päättäväisyydestä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut