Sotilasasiantuntija pitää Venäjän vetäytymispuheita uskottavina, mutta Hersonin hallinta ei siirry ilman taisteluja – ”Venäjä pystyy tekemään vielä paljon tuhoa”

Jos Venäjä vetäytyy Hersonissa joen itäpuolelle, se menettää jatkoasetelmansa laajemmalle hyökkäykselle etelärannikolla, sanoo everstiluutnantti evp. Juhani Pihlajamaa.

Ukrainalaiset tulittivat venäläisten asemia keskiviikkona Hersonin rintamalla.

10.11. 16:07

Helsinki

Katseet kohdistuvat Ukrainassa nyt Hersonin kaupunkiin, josta Venäjä sanoo aloittaneensa suunnitellun vetäytymisen Dneprjoen itäpuolelle. Everstiluutnantti evp. Juhani Pihlajamaa pitää Venäjän vetäytymispuheita uskottavina.

”Venäjän operaation johtajan ja puolustusministerin keskustelu oli sen verran poikkeuksellinen, että kyllä se indikoi sitä, että Venäjä on vetäytymässä alueelta”, Pihlajamaa sanoo.

Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu sanoi keskiviikkona hyväksyneensä Venäjän Ukrainan-joukkojen komentaja Sergei Surovikinin ehdotuksen vetäytymisestä puolustusasemiin Dneprjoen itärannalle.

Pihlajamaa arvioi suunnitellun, järjestelmällisen vetäytymisen olevan Venäjälle sotilaallisesti järkevää, sillä Ukrainan joukot lähestyvät kaupunkia ja vetäytyminen myöhemmin tiukemmassa tilanteessa olisi vaikeampaa muun muassa alueella räjäytettyjen siltojen vuoksi.

Hersonia ei anneta ilmaiseksi

Venäjä on voinut ottaa opikseen aiemmista perääntymisistä Harkovan alueella, jossa sen joukot ovat joutuneet lähtemään hätäisesti ja Ukrainan haltuun on jäänyt kalustoa.

Hersonia ei anneta ilmaiseksi, vaan Ukraina joutuu taistelemaan siitä ja Venäjä pystyy hidastamaan Ukrainan etenemistä, Pihlajamaa sanoo.

”Venäjä pystyy tekemään vielä hyvin paljon tuhoa.”

Ukrainan joukot joutuvat varautumaan esimerkiksi miinoihin, ja Venäjä pystyy myös ampumaan itärannalta tykistötulta joen yli. Ukrainan eteneminen tulee olemaan varovaista ja työlästä, Pihlajamaa arvioi.

Ukrainan presidentin neuvonantaja Myhailo Podoljak syytti Twitterissä Venäjän haluavan tehdä Hersonista ”kuoleman kaupungin”.

”Venäjän armeija miinoittaa kaiken mahdollisen: asunnot, viemärit. Vasemman rannan tykistöllä aiotaan muuttaa kaupunki raunioiksi”, Podoljak tviittasi aiemmin tänään.

Pihlajamaan mukaan kestää parista viikosta kuukauteen, jotta nähdään, mitä Hersonissa tosiasiassa tapahtuu.

”Selvää on tässä asiassa tällä hetkellä vain se, että tilanne on epäselvä. Mitään varmaa ei voida sanoa.”

Ukraina voi yrittää hyökkäystä pohjoisesta

Herson on ainoa alueellinen pääkaupunki, jonka Venäjä on onnistunut helmikuussa alkaneessa hyökkäyksessään valloittamaan. Sen vapauttamisella olisi ukrainalaisille erittäin suuri motivaatiomerkitys, Pihlajamaa sanoo.

”Jos Ukrainan lippu päästään nostamaan Hersonissa taas salkoon, niin kyllähän tämä Ukrainan taistelumotivaatiolle ja koko kansan sisäiselle tunteelle on merkittävä voitto”, Pihlajamaa luonnehtii.

Jos Venäjä vetäytyy joen itäpuolelle, Pihlajamaa pitää lähes varmana, ettei Ukraina lähde yrittämään perässä Dneprjoen yli. Joki on Hersonin kohdalla leveydeltään noin puolesta yhteen kilometriä. Rintamalinja muodostuisi siis Hersonin alueella jokeen.

Sen sijaan Ukraina voi jossain vaiheessa hyökätä pohjoisesta Zaporizhzhjan suunnalta, jossa sen joukot ovat jo valmiiksi Dneprjoen itäpuolella, Pihlajamaa arvioi.

Kaupungin hallinnan siirtymisellä olisi kuitenkin Pihlajamaan mukaan siinä mielessä strateginen merkitys, että Venäjä menettäisi sen myötä jatkomahdollisuutensa laajemmasta hyökkäyksestä etelärannikolla.

”Venäjä menettää sillanpääaseman, josta se olisi voinut jatkaa Mykolajevin ja Odessan suuntaan. Jos Venäjä aikoisi hyökätä laajemmin eteläisellä ranta-alueella, sen pitäisi ylittää taas joki, mitä en pidä millään lailla mahdollisena”, Pihlajamaa sanoo.

Keväällä Venäjä tuli Hersonin alueelle ehjiä siltoja pitkin ja käytännössä ilman vastarintaa, Pihlajamaa huomauttaa. Nyt tilanne olisi täysin toinen.

Padon räjäyttäminen toisi tulvan itäpuolelle

Venäjä ja Ukraina ovat syyttäneet toisiaan suunnitelmista räjäyttää Kahovkan vesivoimalaitoksen pato, joka sijaitsee Dneprjoen yläjuoksulla. Venäjä on myös syyttänyt Ukrainan vahingoittaneen patoa raketti-iskulla.

Pihlajamaa ei näe padon räjäyttämisessä juuri järkeä kummankaan osapuolen näkökulmasta. Jos Venäjä räjäyttäisi padon, sen omat joukot olisivat joen alavammalla puolella.

”Tulva kohdistuisi juuri sille alueelle, johon venäläiset ovat nyt siirtymässä”, Pihlajamaa sanoo.

Ukraina puolestaan voisi räjäyttää padon aiheuttaakseen haittaa Venäjän joukoille, mutta Pihlajamaa ei pidä sitä Ukrainan kannalta järkevänä. Venäjä on viime aikoina tuhonnut iskuillaan merkittävän osan Ukrainan voimalaitoksista, ja maa kärsii energiapulasta.

Ainoa syy Venäjälle räjäyttää pato olisi Pihlajamaan mukaan aiheuttaa haittaa Ukrainan infrastruktuurille, ja se voisi silti syyttää iskusta Ukrainaa. Sitä ennen Venäjän pitäisi kuitenkin vetää joukkonsa kauemmasta joesta ja tulva-alueesta.

Miten käy Hersonin asukkaiden?

Venäjän on nähty valmistelevan Hersonista vetäytymistä muun muassa siirtämällä kaupungin asukkaita muualle.

Ennen sotaa Hersonin kaupungissa oli vajaat 300 000 asukasta. Venäläiskomentaja Surovikinin mukaan Venäjä olisi siirtänyt sieltä pois 115 000 siviiliä.

Alkuvaiheessa Venäjän hyökkäys eteni niin nopeasti, ettei kaupungista ehtinyt välttämättä lähteä pakoon kovin paljon asukkaita ennen miehitystä, Pihlajamaa huomauttaa. Kaupungissa saattaa siis olla vielä kymmeniätuhansia siviilejä.

Jos Venäjä lähtee Hersonista hallitusti ja vapaaehtoisesti, siviilien tilanne ei ole helppo, mutta ei myöskään pahin mahdollinen, Pihlajamaa arvioi.

Lue lisää: Venäjän puolustusministeriö vahvisti joukkojen aloittaneen vetäytymisen Hersonista

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut