Amnesty vaatii: Venäjän pakkosiirrot Ukrainassa on tutkittava rikoksena ihmisyyttä vastaan

Venäjän joukot ovat kiduttaneet osaa ihmisiä siirtojen aikana. Pakkosiirretyissä on vanhuksia, lapsia ja vammaisia

Hersonista saapuneet ihmiset odottavat evakuointia Venäjälle Krimillä 21. lokakuuta. Moskovan Ukrainan Hersonin alueelle asettamat viranomaiset kertoivat 20. lokakuuta, että noin 15 000 ihmistä on siirretty alueelta, jotka Venäjä väittää liittäneensä Ukrainaan.

10.11. 2:01

Venäjän joukot ovat pakkosiirtäneet ukrainalaisia siviilejä miehitetyiltä alueilta toisille sekä edelleen Venäjälle, kertoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International tuoreessa raportissaan. Pakkosiirrot ovat olleet niin systemaattisia ja laajoja, että kyseessä on Amnestyn mukaan todennäköisesti rikos ihmisyyttä vastaan.

Osa siviileistä on joutunut pakkosiirtojen yhteydessä suodatusprosessiin, jonka aikana Venäjän joukot ovat kiduttaneet heitä.

Venäjän joukot ovat myös pakkosiirtäneet lapsia, vanhuksia ja vammaisia ihmisiä, jotka ovat paenneet kodeistaan Venäjän miehityksen edetessä. Yksin liikkuneita lapsia on otettu kiinni Venäjän armeijan tarkastuspisteillä ja siirretty Venäjän viranomaisten huostaan Donetskiin.

Amnestyn tutkijat haastattelivat muun muassa 11-vuotiasta poikaa, joka erotettiin äidistään. Äiti ja poika otettiin kiinni Mariupolin terästehtaan alueelta huhtikuussa.

”He veivät äitini toiseen telttaan. Häntä kuulusteltiin. Minulle sanottiin, että minut viedään pois äitini luota. He eivät kertoneet, minne äiti viedään. En ole kuullut hänestä sen jälkeen”, poika kertoi.

Amnestyn raportissa kuvaillaan myös, kuinka Venäjän joukot pakkosiirsivät iäkkäiden ja vammaisten ihmisten palvelutalon kaikki 92 asukasta Mariupolista Donetskiin. Sodan jaloista paenneita vanhuksia on myös siirretty Venäjällä tai Venäjän miehittämillä alueilla sijaitseviin palvelutaloihin.

Venäjän kansalaisuuden hakemiseen painostettiin

Moni Amnestyn haastattelemista ihmisistä sanoi, että he kokivat painetta hakea Venäjän kansalaisuutta. Venäjän kansalaisuuden hakemista on helpotettu esimerkiksi orvoksi väitettyjen ukrainalaisten lapsien sekä joidenkin vammaisten kohdalla. Käytännön on ollut tarkoitus helpottaa näiden lasten adoptiota venäläisiin perheisiin.

”Nämä Venäjän viranomaisten käytännöt ovat jatke kansainvälisen oikeuden vastaisille pakkosiirroille ja karkotuksille. Sotarikosten lisäksi Venäjä syyllistyy todennäköisesti rikoksiin ihmisyyttä vastaan”, sanoi Amnestyn Suomen-osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson järjestön tiedotteessa.

Amnesty haastatteli raporttiin 88 ihmistä, joista 87 oli haastattelujen aikana Ukrainan hallussa olevilla alueilla tai turvallisessa kolmannessa maassa Euroopassa. Suurin osa Amnestyn haastattelemista ihmisistä oli kotoisin Mariupolista, mutta joukossa oli myös Harkovan, Luhanskin, Hersonin ja Zaporizhzhjan asukkaita.

Erityisesti Mariupolista kotoisin olevat kuvailivat Venäjän joukkojen luomia olosuhteita sellaisiksi, ettei heillä ollut muuta vaihtoehtoa kuin lähteä muille Venäjän miehittämille alueille tai Venäjälle.

Amnesty vaatii, että YK tutkii Venäjän joukkojen tekemiä pakkosiirtoja rikoksena ihmisyyttä vastaan.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut