Yhdysvaltojen välivaalit muistetaan kolmesta asiasta – ja Trumpista floridalaislavalla

Jopa poikkeuksellisen täpäräksi muodostunut Yhdysvaltojen välivaali ennustaa, jos ei muuta, niin myrskyjä seuraaville vuosille.

Yksi Yhdysvaltojen välivaalien suurimmista yllätyksistä oli, kun demokraatti John Fetterman voitti senaattipaikan perinteisesti republikaanialuetta olevassa Pennsylvaniassa. Fettermanin voitto voi olla jopa ratkaiseva tekijä siinä, miten senaatti lopulta jakautuu puolueiden kesken.

9.11. 11:39 | Päivitetty 9.11. 17:25

Aamulehti

Yhdysvaltojen välivaalien lopputuloksen julistamisessa kestää, sillä kilpailu varsinkin senaatin paikoista on äärimmäisen tiukka monessa osavaltiossa. Tätä osattiin odottaa.

Jo nyt on kuitenkin mahdollista tehdä muutamia johtopäätöksiä siitä, mitä äärimmäisen tärkeistä vaaleista jäi käteen.

Esiin nousee kolme seikkaa, enemmän ja vähemmän yllättäviä.

Ensinnäkään niin kutsuttua punaista aaltoa ei Yhdysvalloissa nähty. Punaisella aallolla tarkoitetaan tilannetta, jossa republikaanipuolueen ehdokkaat olisivat vieneet demokraateilta paikkoja näytösmäiseen tyyliin niin kongressissa kuin muissa tärkeissä osavaltiotason viroissa ja johtopaikoissa. Edustajainhuoneen eli kongressin alahuoneen siirtyminen demokraattijohdosta republikaaneille oli toki jo ennusteissa todennäköisin vaihtoehto, mutta kilpailu paikoista on huomattavasti tiukempaa kuin ennalta osattiin arvata.

Tästä päästään toiseen kohtaan: demokraattien jopa yllättävän onnistuneeseen tulokseen. Tulos yllätti edustajainhuoneen tämänhetkisen enemmistöjohtajan, demokraattien Nancy Pelosin niin, että hän kehui ehdokkaiden ympäri maan lyöneen ennakko-odotukset. Kommentti on sikäli merkityksellinen, että demokraattijohdossa selvästi odotettiin, että takkiin tulee ja rajusti.

Demokraateilla on ollut Yhdysvaltojen johdossa niin kutsuttu värisuora, eli niin presidenttinä kuin kongressin kummankin huoneen johdossa ovat olleet demokraatit. Perinteisesti vallassa oleva puolue häviää välivaaleissa. Niin kävi nytkin, mutta senaatin paikoista käydään aivan marginaaleissa laskettava taisto. Sitä voi pitää suurena voittona istuvalle presidentille Joe Bidenille.

Vaikuttaa siltä, että kongressista tulee seuraavaksi kahdeksi vuodeksi kahtia jakautunut, aivan kuten koko kansa muutenkin hyvin korostetusti on. Se aiheuttaa joka tapauksessa vaikeuksia päätöksentekoon.

Ennen vaaleja spekuloitiin sillä, nouseeko kongressiin tai muihin merkittäviin osavaltiovirkoihin niin sanottuja vaalikieltäjiä eli henkilöitä, jotka eivät tunnusta viime presidentinvaalien demokraattista tulosta. Koska tulokset eivät ole vielä täysin selvillä, heidän lukumääräänsä ei tiedetä. Yhdysvaltalaiskanavien mukaan he eivät saaneet voittoja ainakaan siinä määrin, mitä odotettiin.

Kolmas huomio liittyy edelliseen. Näistä vaaleista puhuttiin jopa Yhdysvaltojen demokratian kohtalonhetkenä. Vuoden 2020 presidentinvaaleissa republikaanien trumpilaissiipi kylvi vaalien ylle vilpin ja epäilyksen siemenen. Maassa pelättiin sitä, miten hyvin tuo siemen on ehtinyt kahdessa vuodessa itää.

Ilmeisesti, ja toivottavasti, ei kovinkaan paljoa. Jos esimerkiksi osavaltioiden vaalitoimitsijavirkoihin olisi valittu roppakaupalla henkilöitä, jotka eivät tunnusta edellisten vaalien tuloksia, se herättäisi valtavasti kysymyksiä tulevien presidentinvaalien ympärille, ja vaalijärjestelmää kohtaan ylipäätään. Yhdysvaltojen vaalilainsäädäntöä ollaan parhaillaan muuttamassa yksiselitteisemmäksi kuin mitä se nyt on.

Yleisesti välivaalit osoittivat, että Yhdysvallat on jakautunut, jos nyt ei ihan veitsellä leikaten, niin lähelle sitä. Äänestysprosenttia ei vielä tiedetä eikä äänestäjien ikä- tai valtakunnallista jakaumaa ole heti saatavilla. Mielenkiintoista on toki se, ketkä uurnille lähtivät, missä ja miksi. Se osoittaa suuntaviivat seuraaville presidentinvaaleille, jolloin toki äänestetään jälleen myös kongressin kokoonpanosta.

Mutta miksi entinen presidentti Donald Trump piti kannattajilleen puheen vaali-iltana Floridassa? Hänhän ei ollut ehdolla mihinkään asemaan tai virkaan. Kello aamuviideltä Suomen aikaa pitämässään puheessa Trump villitsi yleisöä ja hehkutti, että republikaanit ottivat suuren voiton. Retoriikka toki pitää osittain paikkansa. Merkille pantavaa on se, missä nimenomaan Trump puheensa piti.

Floridan kuvernööri Ron DeSantis valittiin murskalukemin jatkokaudelle tiistai-iltana. 44-vuotiasta DeSantisia pidetään mahdollisena republikaanien ehdokkaana tuleviin presidentinvaaleihin. Vain muutamaa päivää aiemmin Trump ehti ilmoittaa, että hän aikoo kertoa jotain suurta ensi viikolla Floridassa. Yleisenä ajatuksena on, että Trump ilmoittautuu ehdolle presidentinvaaleihin.

DeSantis nauttii suurta kannatusta republikaanipuolueessa, joka on osittain kyllästynyt Trumpiin, vaikka kiistanalaisen ex-presidentin kannatus on siltikin hyvin korkealla. Kysymys kuuluu, millaisilla keinoilla Trump pyrkii varmistamaan, ettei DeSantis lähde kisaamaan ehdokkuudesta vai onko Trumpilla siihen edes tarvetta. Trump kertoi nyt äänestäneensä DeSantisia, tosin sellaisilla saatesanoilla, ettei DeSantisin olisi järkevää kilpailla ehdokkuudesta.

Trump ei siis ole vielä virallisesti ilmoittanut halukkuudestaan ehdokkuuteen, mutta tiistai-illan esiintyminen antoi rutkasti lisää vettä myllyyn. Samaan aikaan CNN:n teettämässä äänestyspaikkakyselyssä suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, etteivät he kannata Joe Bidenin asettumista uudelleen ehdolle. Ja mitä tämä tarkoittaa pian käynnistyvälle presidenttipelille?

Sen vain aika näyttää, mutta edessä on myrskyä.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut