Mitä tekee Valko-Venäjä? Sitä tietää tuskin edes Lukašenka itse – Tarjolla on vain huonoja vaihtoehtoja

Valko-Venäjän epäsuosittu yksinvaltias Aljaksandr Lukašenka ei voi olla varma siitä, mihin suuntaan omat joukot aseidensa piiput kääntävät, jos hän antaa sotilaille käskyn hyökätä Ukrainaan venäläisten sotilaiden rinnalla.

Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka (vas.) ja Venäjän presidentti Vladimir Putin seurasivat Moskovassa ballististen ohjusten laukaisuharjoituksia 19. helmikuuta. Viisi päivää myöhemmin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

27.10. 6:30

Aamulehti

Venäjän hyökkäystä Ukrainaan on jatkunut jo yli kahdeksan kuukautta, eikä loppua ole näkyvissä. Ukrainan vallatessa takaisin Venäjän miehittämiä alueita Venäjä on vastannut huonoon menestykseen rintamilla raukkamaisilla iskuilla Ukrainan energialaitoksiin ja muihin tärkeisiin yhteiskuntaa ylläpitäviin siviilikohteisiin.

Ukraina on vallannut laajoja alueita takaisin muun muassa maan koillisosassa Harkovassa. Katseet ovat kuitenkin kohdistuneet etelään Hersoniin, missä Ukraina on edennyt laajoilla alueilla Dneprjoen länsi- ja pohjoispuolella. Parhaillaan valmistaudutaan ratkaisevaan taisteluun alueen pääkaupungista Hersonista. Jos Ukraina saa kaupungin haltuunsa, olisi voitto iso.

Hersonin alue on strategisesti erittäin tärkeä. Pitämällä sitä hallussaan Venäjä on luonut painetta Ukrainan eteläisiin osiin ja Odessan kaupunkiin. Hersonin kautta on maayhteys Krimin niemimaalle. Maayhteyden saaminen Krimille oli yksi Venäjän keskeisistä tavoitteista.

Venäjä värvää lisää

Ukrainan energiainfrastruktuuriin kohdistettujen iskujen ohella Venäjä on jatkanut uusien joukkojen värväämistä. Kun Putin julisti reilu kuukausi sitten osittaisen liikekannallepanon, sotilaita kerrottiin värvättävän 300 000. Ilmeisesti määrä on paljon suurempi.

Liettuassa toimiva venäläinen uutissivusto Mediazona kertoi maanantaina, että Venäjä olisi kutsunut aseisiin lähes puoli miljoonaa reserviläistä. Laskelmansa Mediazona perusti aluehallintojen tilastoihin pika-avioliittojen määrästä.

Alkuperäistä suurempaan värvättävien määrään uskoo myös Venäjän sodankäyntiin perehtynyt Oleksandr Daniljuk, jonka kirjoitus julkaistiin brittiläisen RUSI-ajatushautomon sivustolla viime perjantaina. Ukrainalaisiin tiedustelulähteisiin viitannut Daniljuk kirjoittaa, että Venäjän tavoite saattaa olla jopa yli miljoonan sotilaan lisääminen vahvuuteen.

Daniljuk on toiminut muun muassa Ukrainan puolustusministeriön ja ulkomaantiedustelun neuvonantajana sekä asevoimien johdon avustajana.

Daniljukin mukaan Venäjä laskee sen varaan, että riittävän miesylivoiman avulla se pystyisi pitämään paremmin hallussaan jo miehitettyjä alueita sekä myös käynnistämään hyökkäyksiä. Eri asia on, kuinka hyvin Venäjä pystyy näin suuren sotajoukon kouluttamaan ja varustamaan.

Ukraina tarvitsee aseita

Jos tieto Venäjän sotajoukkojen pääluvun kasvusta pitää paikkansa, myös Ukraina tarvitsee lisää sotilaita rintamalle.

Sotilaiden lukumäärässä Ukraina ei kuitenkaan pysty Venäjän kanssa kilpailemaan. Sotilaiden laadussa, taidossa ja taistelutahdossa sillä on kuitenkin etu puolellaan.

Myös taktiikassa ja kohteiden valinnassa puntteja voi tasata. Venäjän sotajoukkojen logistiikkaan, johtamisen ja elektronisen sodankäynnin järjestelmiin iskemällä voidaan saavuttaa paljon.

Jotta Ukraina pystyisi Venäjän voittamaan, se tarvitsee riittävän paljon sellaisia asejärjestelmiä, jotka antavat sille teknologisen edun taistelukentällä. Siksi lännen apu Ukrainalle ei saa hiipua. Ukraina tarvitsee myös tehokasta ilmatorjuntakalustoa, jonka avulla ilmasta tulevat uhat pystytään eliminoimaan.

Mitä tekee Valko-Venäjä?

On selvää, että sota Ukrainassa voi kestää hyvin pitkään. Kumpikaan ei aio antaa periksi. Mitä pitempään sota jatkuu, sitä suuremmaksi kasvaa riski sodan laajenemisesta.

Käytännössä sotaa käydään jo Venäjän puolella ainakin Ukrainan rajan lähellä sijaitsevassa Belgorodissa. Belgorodin alueella on yhteistä rajaa Ukrainan takaisin valtaaman Harkovan alueen kanssa.

Iskuja on tehty muun muassa öljysäiliöihin, asevarastoihin ja Venäjälle tärkeisiin rautatieyhteyksiin Valko-Venäjälle. Kaupunkiin kerrotaan ammutun myös tykistöllä.

Äskettäin kerrottiin, että Valko-Venäjän johtaja Aljaksandr Lukašenka ja Venäjän presidentti Vladimir Putin ovat sopineet maiden ottavan käyttöön yhteiset alueelliset joukot Valko-Venäjän länsirajoilla.

Vielä ei tiedetä, mikä on suunnitelma. Onko joukkoja tarkoitus käyttää mahdolliseen tunkeutumiseen Ukrainaan ja luoda näin uusi rintama Ukrainan joukkoja sitomaan vai onko kyseessä bluffi, jolla halutaan luoda painetta Ukrainan johtoa vastaan. On myös arveltu, että venäläissotilaat ovat Valko-Venäjällä kouluttautumassa.

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa, osa Venäjän joukoista tunkeutui maahan Valko-Venäjän kautta. Sieltä ammutaan yhä ohjuksia Ukrainaan.

Lukašenka on Vladimir Putinille kiitollisuudenvelassa, sillä hän on pysynyt vallassa Putinin tuella. Kansalaisten kapinat on lopetettu kovin ottein. Kuinka pitkälle Lukašenkan kiitollisuudenvelka Valko-Venäjän sodan syövereihin ajaa, on vielä arvoitus.

Tuskin Lukašenka itsekään haluaa lähettää valkovenäläisiä Ukrainaan sotimaan venäläisten rinnalla. Se olisi iso riski myös Lukašenkalle itselleen, sillä iso osa kansasta haluaa päästä hänestä eroon. Lukašenka voi vain arvailla, kuinka moni sotilas lähtisi sotimaan ukrainalaisia vastaan ja kuinka moni kääntäisi aseensa Lukašenkaa itseään vastaan.

Valko-Venäjän vetäminen mukaan täysimittaiseen sotaan olisi riski myös Putinille, sillä voittoa se ei suinkaan takaisi. Voisi käydä jopa niin, että Ukrainan lisäksi Putin menettäisi myös Valko-Venäjän.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut