Käytettyjä maastureita rintamalle korjaava puuhamies Fedir Ruban, 48, on yksi Ukrainan sotaponnistuksen väsymättömistä tukipilareista

Ruban ei aio jättää venäläisten moukaroimaa Mykolajivia, vaikka kotikatu onkin tyhjentynyt naapureista.

48-vuotias Fedir Ruban korjaa käytettyjä maastureita rintamalle.

22.10. 10:09

Mykolajiv

Sodassa jokainen rintamalla taisteleva sotilas tarvitsee taaksensa monen aseettoman ihmisen tuen. Sotilas ei taistele ilman ruokaa, vaatteita, lääkkeitä ja varusteita, ja jonkun on ne valmistettava, hankittava ja toimitettava rintamalle.

Joskus yksi ihminen tekee kymmenen työt kotirintamalla. Ukrainan sodassa yksi tällaisista väsymättömistä puuhamiehistä on rintamakaupunki Mykolajivissa asuva Fedir Ruban, 48, jolle moni ukrainalaissotilas on syystäkin kiitollinen.

Ruban toimittaa vapaaehtoistyöntekijänä kaikkea mahdollista sotilaiden tarvitsemaa tavaraa Hersonin alueen rintamalle omalla autollaan. Arvokkaimman työnsä hän tekee kotipihallaan, jossa hän kunnostaa siviiliautoja rintamakuntoon sotilaita varten.

Hyökkäystoiminnassa Ukrainan puolustajat tarvitsevat panssaroituja sotilasajoneuvoja, mutta muuhun liikkumiseen riittävät luotettavat ja kestävät siviiliajoneuvot, joita Rubanin kaltaiset vapaaehtoiset sotilaille hankkivat.

”Sodan aikana jokaisen pitää tehdä sitä työtä, mitä osaa tehdä hyvin. Sotimisen ohella on paljon muutakin tärkeää työtä, jota tehdä”, Ruban sanoo.

Ruban ajelee pitkin Ukrainaa etsimässä käytettyjä autoja ja varaosia. Hän pitää Lada Nivan vanhempia malleja erityisen suuressa arvossa.

Rubanin erikoisalaa ovat Lada Niva -maasturit

Ukrainan rintamalle Ruban toimittaa erityisesti entisen Neuvostoliiton alueella tunnettuja nelivetoisia Lada Niva -maastoautoja.

”Tällaisia autoja on hyvin vähän jäljellä. Etsimme ympäri Ukrainan näitä autoja, mutta niitä on vähemmän ja vähemmän jäljellä. Olen erikoistunut näihin ja osaan niitä korjata”, sanoo Ruban Odessasta hankkimaansa Nivaa STT:lle esitellessään.

Ruban suhaa ympäri Ukrainaa etsimässä käytettyjä autoja ja varaosia. Erityisen suuressa arvossa hän pitää Lada Nivan vanhempia malleja.

”Vanhempi on kestävämpi. Uudempi kestää ehkä sen kymmenen vuotta. Tämä vanhempi on jo 30 vuotta vanha, mutta korjaukseni jälkeen se voi kestää vielä toiset 30 vuotta. Vanhassa mallissa metallin paksuus on kaksi millimetriä, uudessa se on vain puoli millimetriä, se on kuin säilykepurkki. Siitä tulee ero kestävyydessä.”

Korjaustöissä Ruban muun muassa vaihtaa autojen akseleita ja moottoreita sekä maalaa ne oliivinvihreiksi. Hän näyttää kännykästään STT:lle videoviestin, jossa ukrainalaissotilas kiittää Rubania aiemmin lähetetystä maasturista.

Ruban on korjannut autoja harrastuksenaan koko ikänsä. Ammatiltaan ukrainalaismies on hitsaaja, mutta vanhan tehtaan työt ovat loppuneet. Autonkorjaustoimintaansa hän rahoittaa lahjoitusten avulla.

Autojen lisäksi vapaaehtoismies toimittaa sotilaille muun muassa sadetakkeja ja muita vaatteita, generaattoreita ja varavirtalähteitä.

”Sotilaskomentajat soittavat meidän järjestöllemme, ja me tuomme sotilaille tarvittavia tavaroita. Kaikkea, mitä tarvitaan heti, kun ollaan rintamalla korsuissa kaukana sivistyksestä”, Ruban sanoo.

Rubanin ja hänen puolisonsa seurana ovat lähinnä pariskunnan vuohet ja koirat. Rubanin 91-vuotias isä asuu naapurikylässä.

Isä ei halua lähteä kotikylästään taistelujen alta

Ruban ja tämän puoliso ovat ainoita kotikadullaan näkyviä ihmisiä Mykolajivissa Etelä-Bug-joen länsirannalla. Seurana ovat lähinnä pariskunnan vuohet ja koirat.

”Tällä kadulla kaikki muut ovat muuttaneet pois, lähteneet evakkoon ulkomaille. Kaupunkia pommitettiin todella pahasti. Koulut eivät enää toimi, siksi nuoret ja lapsiperheet ovat lähteneet joko Länsi-Ukrainaan tai Eurooppaan. Meidän tyttäremme on lähtenyt Länsi-Ukrainaan”, Ruban kertoo.

Ruban itse ei aio lähteä Mykolajivista mihinkään. Hän on paennut venäläismiehittäjiä jo kerran perheen toisesta talosta miehitetyllä alueella moottoriveneellä, koska teitä pitkin ei päässyt. Taakse jäi yksi Rubanin korjaama Lada Niva, joka nyt lienee venäläisten käytössä, automies harmittelee.

Mykolajivista lähtöä estää muun muassa naapurikylässä asuva Rubanin 91-vuotias isä, jota hän ei ole saanut maaniteltua muuttamaan lähemmäs kaupunkia. Isän kotikylä oli lokakuun alussa niin kutsutulla harmaalla alueella, joka oli vain heikosti ukrainalaisjoukkojen hallussa ja taistelujen alueella.

”Halusin tuoda hänet tänne, mutta isä ei halunnut lähteä. Vanhuksen mieltä ei voi muuttaa. Sanoin, että meillä on tilaa täällä talossa, mutta hän ei halua lähteä”, Ruban kertoo.

”Sodan aikana jokaisen pitää tehdä sitä työtä, mitä osaa tehdä hyvin. Sotimisen ohella on paljon muutakin tärkeää työtä, jota tehdä”, Ruban sanoo.

Mykolajivin naapurikaupunki Herson halutaan vapauttaa

Ruban on isänsä ainoa poika, jonka siskot ovat jo paenneet sotaa toisaalle. Ruban on myös rekisteröitynyt aluepuolustukseen ja on valmis tarttumaan aseeseen, jos velvollisuus kutsuu.

Näillä näkymin tämä tuskin tulee tarpeeseen, sillä Hersonin rintamalta on viime viikkoina kuultu hyviä uutisia Ukrainan joukkojen edetessä pikku hiljaa kohti Hersonin kaupunkia.

Miehittäjät näyttävät pelkäävän Venäjään valeäänestyksellä liitetyn kaupungin menettämistä, sillä Venäjä kertoo pystyttämänsä nukkehallinnon pyynnöstä kehottaneensa kaupunkilaisia evakkoon. Asiasta kertoo muun muassa uutiskanava al-Jazeera.

Hersonin alueen vapautus on kohtalonkysymys myös Mykolajiville. Kaupunki on pitänyt pintansa venäläisiä vastaan, mutta kärsii vakavasta vesikriisistä venäläisten katkaistua makean veden putken Hersonista.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut