Asiantuntija: Kertšin­salmen sillan räjähdyksen syynä todennäköisesti rekkapommi

Räjähteitä ei todennäköisesti sijoitettu sillan rakenteisiin tai siltakaaren alapuolelle. Tavoitteena oli mahdollisesti iskeä liikenteen solmukohtaan.

9.10. 17:50

STT

Kertšinsalmen sillan räjähdyksen aiheutti todennäköisesti rekkapommi, arvioi räjähdeasiantuntija. Räjähdyksen tarkoituksena oli mahdollisesti sulkea sekä maa-, juna- että laivaliikenne samanaikaisesti, sanoo majuri evp. Mika Tyry.

Räjähdys tapahtui lauantaiaamuna 8. lokakuuta sillalla, joka yhdistää Krimin niemimaan ja Venäjän toisiinsa. Silta rakennettiin sen jälkeen, kun Venäjä liitti Krimin itseensä vuonna 2014.

Lue lisää: Venäjä väittää Kertšinsalmen sillan tuhon syyksi rekan räjähdystä – Ukraina saattoi kuitenkin iskeä itse suoraan siltaan

Räjähdyksen tekotavasta ei ole ollut varmuutta. Rekkapommin lisäksi on arvioitu, että syynä ovat voineet olla sillan rakenteisiin tai siltakannen alapuolelle asetetut räjähteet. Tyryn arvion mukaan räjähteet oli todennäköisesti sijoitettu rekkaan ja laukaistu sillan kannen päällä. Myös Venäjän viranomaiset ovat sanoneet rekkapommin olleen iskun syy.

”Räjähdys vaikuttaa tapahtuneen sillan kannen päällä niin, että siinä on ollut vähän ilmaa räjähteiden ja kannen välillä. Esimerkiksi juuri rekan korkeuden verran.”

Asiantuntija perustaa arvionsa siihen, miten räjähdys vaikuttaa tapahtuneen kuva- ja videotodisteiden perusteella. Sillan päällä tapahtuvaa räjähdystä voi Tyryn mukaan verrata kiven pudottamiseen tyynen lampeen.

”Siitä syntyy aaltoliike, joka leviää kaikkialle. Samalla tavalla räjähdyksen vaikutukset levisivät eri puolille siltaa, mikä näkyy esimerkiksi siltakannen romahtamisena useasta eri kohdasta.”

Tyry muistuttaa, että kaikki hänen antamansa arviot perustuvat mediasta saatuihin tietoihin ja kuvatodisteisiin. Hänellä ei ole sisäpiirin lisätietoa tapahtuneesta.

Motiivina solmukohtaan iskeminen?

Rekka vaikuttaa seuranneen Tyryn mukaan junaa, joka oli matkalla Venäjältä kohti Krimin niemimaata. Juna oli saattanut kuljettaa polttoainetta. Useat junavaunut syttyivät räjähdyksessä tuleen.

Junan seuraaminen ja siihen iskeminen saattoivat olla iskun keskiössä, arvioi Tyry. ”Tavoitteena on voinut olla räjäyttää rekka ja vieressä oleva juna siinä kohtaa siltaa, josta laivaliikenne alittaa sen.”

Jos räjähdys olisi iskenyt tässä eri kulkuvälineiden solmukohdassa, olisi isku aiheuttanut merkittäviä häiriöitä sekä juna-, laiva- että maaliikenteeseen. Nyt räjähdys tapahtui kuitenkin ennen laivaliikenteen alituskohtaa, joten se häiritsi vain juna- ja maaliikennettä.

Lue lisää: Kertšinsalmen sillalla on Venäjälle niin poliittista kuin operatiivista merkitystä – Näin kaksi suomalais­­asiantuntijaa arvioi räjähdyksen syitä ja vaikutuksia

Yksi syy ennenaikaiseen räjähdykseen saattoi Tyryn mukaan olla polttoainejunan nopeuden arvioinnissa. Juna saattoi liikkua sillalla nopeammin kuin mitä oli arveltu, eikä rekka olisi ehtinyt ajaa sitä kiinni ajoissa. Siksi rekka saatettiin räjäyttää etuajassa.

”Jos räjähdyksen takana oli Ukraina, he eivät todennäköisesti aivan onnistuneet alkuperäisessä suunnitelmassaan.”

Laukaistiinko kauko-ohjattuna?

Mahdollinen rekan räjäyttäminen on voitu toteuttaa Mika Tyryn mukaan useilla eri tavoilla. Yksi todennäköisimmistä keinoista on ollut räjähteiden laukaiseminen etäyhteydellä. ”Rekoissa on seurantajärjestelmät, jotka kertovat satelliittien avulla, missä kohtaa ajoneuvo sijaitsee. On toisin sanoen voitu seurata ja paikantaa melko tarkasti, missä kohtaa räjähteet liikkuvat.”

Jos räjähdyshetki päätettiin kaukoyhteyksin, ei rekan kuljettaja välttämättä edes tiennyt, mitä lastina oli. Tyryn mukaan on kuitenkin myös mahdollista, että kuski tiesi olevansa niin sanottu itsemurhakuljettaja. Silloin hän olisi voinut päättää itse, milloin on hyvä hetki laukaista räjähteet.

Räjäytyshetken päättämiselle on kuitenkin Tyryn mukaan olemassa myös muita selityksiä. Rekan perässä on voinut esimerkiksi kulkea auto, jonka kautta on seurattu, milloin on paras hetki räjäyttää. ”Kiinni jäämisen riski olisi ollut kuitenkin korkea, joten en usko tähän mahdollisuuteen. Räjähteet laukaistiin paljon todennäköisemmin esimerkiksi puhelinyhteyden kautta.”

Tavallista parempilaatuista

Iskussa käytetyn räjähdysaineen laatua ja määrää on Tyryn mukaan vaikea arvioida pelkkien valokuvien ja videoiden perusteella. ”Karkeasti arvioiden räjähteitä on voinut olla noin yhden ja kahden tuhannen kilon välillä.”

Räjähdyksessä on hänen mukaansa kuitenkin käytetty todennäköisesti jotain erittäin hyvälaatuista räjähdysainetta. ”Kyseessä ei ollut siis mistään tavanomaisesta polttoöljyn ja ammoniumnitraatin sekoituksesta, vaan jostain paljon parempilaatuisemmasta”, Tyry arvioi.

Räjähdys oli Tyryn mukaan muutenkin epätavallinen. Siinä ei ollut vain yhtä isoa tulipalloa ja siitä syntyneiden kaasujen aiheuttamia tulipaloja. Räjähdyksen jälkeen ilmassa näkyi sen sijaan Tyryn mukaan palavia soihtuja.

”Se viittaa palavien metallien, kuten alumiinin, magnesiumin tai termiitin käyttämiseen räjähdyksen vahvistamiseksi”, Tyry sanoo. ”Palavat metallit leviävät räjähdyksessä paljon laajemmalle alueelle, kuin vain tavallinen iso tulipallo. Se selittäisi sen”, miten kymmenien metrien päässä ollut juna syttyi palamaan räjähdyksen takia.

Rekan sisällä on voinut olla Tyryn mukaan esimerkiksi venäläinen polttotaistelupommi, eli niin sanottu termiittipommi.

Satelliittikuva näyttää, miltä Kertšinsalmen sillan yllä näytti 8. lokakuuta.

Eivät varmaankaan rakenteissa

Julkisuudessa on esitetty arvailuja siitä, voiko räjähdyksen syynä olla jokin muu kuin rekka. Räjähteet olisi voitu sijoittaa esimerkiksi sillan rakenteisiin tai siltakannen alle. Tyry kuitenkin uskoo, että rekkapommi on todennäköisin syy räjähdykselle. Kuva- ja videotodisteet eivät hänen mukaansa tue muita julkisuudessa esitettyjä teorioita.

Jos räjähteet olisi sijoitettu sillan rakenteisiin, olisi räjähdyksessä syntynyt Tyryn mukaan vesipatsas. Nyt meren pinta ei edes kuplinut tapahtuman yhteydessä. Vesi liikkui Tyryn mukaan toki rauhattomasti, mutta se on tyypillistä räjähdyksissä, jotka tapahtuvat veden pinnan yläpuolella.

”Jos räjähde olisi taas asennettu sillan kannen alapuolelle, silloin räjähdyksen palojälkiä ei olisi tullut viereisen autokaistan kaiteisiin. Samoin palosoihdut olisivat lentäneet ylöspäin, eivätkä alaspäin ja sivuille, kuten nyt räjähdyksessä tapahtui”, Tyry toteaa.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut