Vladimir Putinin puhe sodasta Ukrainassa kovenee ja ajatus rauhasta karkaa yhä kauemmas – Etenkin yksi asia voisi silti avata tien kohti sodan päättymistä

Venäjän puheet sodasta Ukrainassa kovenevat. Samaan aikaan maa yrittää laajentaa konfliktia sota-alueen ulkopuolelle. Asiantuntijan mukaan käsillä on käännekohta. Ulospääsy sodasta ei ole lähellä, eikä isoille rauhan­neuvotteluille vaikuta olevan mahdollisuutta. Etenkin yksi asia voisi silti avata tietä kohti sodan päättymistä.

Venäjän presidentti Vladimir Putin (keskellä) allekirjoitti perjantaina 30. syyskuuta sopimukset Ukrainalta miehitettyjen alueiden ”liittämiseksi” osaksi Venäjää. Putin ja Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan nukkehallintojen edustajat huudattivat lopuksi yleisöä Kremlin suuressa Yrjönsalissa.

1.10. 6:30

Aamulehti

Osittaisen liikekannallepanon julistus, valekansanäänestykset ja Ukrainan alueiden pakkoliittäminen Venäjään. Kaasuputkivuodot Itämeressä ja koveneva puhe ydinaseista.

Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan on tapahtunut viime viikkoina paljon. Samalla tuntuu, että ulospääsy sodasta olisi entistä kauempana kuin aiemmin. Onko näin?

”Ei se ainakaan lähempänä ole”, sanoo tutkimusjohtaja Marko Lehti Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktin­tutkimus­keskuksesta. ”Ei ole ollut tilannetta, missä olisimme nähneet, että edes sen polun aloittaminen olisi kovin todennäköistä.”

Lehden mukaan Venäjä pyrkii nyt laajentamaan konfliktia sota-alueen ulkopuolelle. Eli siis luomaan jännitettä ja epämääräistä pelotetta, joiden tarkoituksena on hajottaa eurooppalaista rintamaa. Tästä kielivät Lehden mukaan niin Nord Stream -kaasuputkivuodot kuin muutos siinä, miten Venäjä oikeuttaa sotaansa.

Lue lisää: Mitä ydinaseuhkailu, liikekannallepano, Putinin tuleva puhe ja Ukrainan eteneminen itäosissa kertovat?

Aiemmin hyökkäyssotaa on nimitetty ”erikoisoperaatioksi”, mutta viimeksi perjantaina maan presidentti Vladimir Putin on puhunut sodasta ”suuren ja historiallisen” Venäjän puolesta koko ”läntistä ylivaltaa” vastaan.

”Olemme selkeässä käännekohdassa”, Lehti sanoo ja lisää, että Venäjällä ei näytä olevan halua ratkaisun etsimiseen. Putin tarjosi Ukrainalle perjantaina mahdollisuutta rauhanneuvotteluihin, kunhan maa hyväksyisi neljän alueensa pakkoliitokset Venäjään. Tämä oli Lehden mukaan irvokasta. ”Käytännössä rauhantunnustelut ovat nyt entistä kauempana.”

Uutiskertaus

Kaasuputkivuodot

Kuluvalla viikolla Nord Streamin kaasuputkissa 1 ja 2 on havaittu yhteensä neljä vuotoa. Putket kulkevat Itämeren pohjassa Venäjältä Saksaan.

Useat eurooppalaiset johtajat ovat sanoneet, että vuodot on aiheutettu tahallisesti. Taustalla on epäilty olleen valtiollinen toimija. Moni taho on syyttänyt vuodoista Venäjää.

Venäjä on kiistänyt osallisuutensa. Presidentti Vladimir Putin syytti tapahtuneesta perjantaina Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia.

Kaasuputkien on arvioitu vuotavan sunnuntaihin saakka.

Ei sijaa diplomatialle

Vielä alkukeväästä Ukraina ja Venäjä istuivat useampaan otteeseen yhteiseen neuvottelupöytään. Maiden edustajistot tapasivat ainakin Valko-Venäjän rajalla ja Turkissa. Tällaisia neuvotteluja ei kuitenkaan ole nähty enää pitkään aikaan.

Oliko näillä neuvotteluilla silloin mitään merkitystä ja onko niille enää nyt mitään mahdollisuuksia?

”Ehkä siinä tilanteessa oli jotain pieniä, mitättömiä mahdollisuuksia”, Lehti arvioi. Hän pitää myönteisenä sitä, että keskustelua edes käytiin. ”Siinä mielessä tilanne on muuttunut huonompaan, näköalattomampaan suuntaan.”

Ukrainan ja Venäjän edustajat neuvottelivat Valko-Venäjällä 3. maaliskuuta. Suoraa ulospääsyä sodasta ei saatu aikaiseksi. Valko-Venäjän valtiollisen uutistoimiston välittämän kuvan perusteella toisen kierroksen neuvotteluissa käteltiin.

Maiden delegaatioiden neuvottelut jatkuivat maaliskuun lopulla Turkin pääkaupungissa Istanbulissa. Ukrainan ja Venäjän edustajat istuivat pitkän pöydän ääreen 29. maaliskuuta. Maaliskuun neuvotteluissa esiin nousi muun muassa siviilien evakuointien varmistaminen. Venäjä ajoin myöntyi evakuointikäytävien avaamiseen, mutta jatkoi silti kuitenkin tulitusta.

Lehti ei näe, että isoille neuvotteluille tai vaikkapa presidenttien tapaamiselle olisi nyt mahdollisuutta. Putin ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi eivät ole tavanneet kertaakaan sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssotansa. Sota alkoi 24. helmikuuta.

Jokin ulkovalta, kuten Turkki, voisi silti saada aikaan pieniä tunnusteluja esimerkiksi keskustelun avaamiseksi vankienvaihdosta. Sivutuotteena voisi sitten syntyä jotain konkreettisempaankin.

”En näe, että tässä tällä hetkellä on tilaa perinteiselle diplomatialle, ja Saksan ja Ranskan johtajien toistuvat yhteydenpidot ruokkivat vääränlaista kuvaa. Ratkaisun, mikä se onkaan, on oltava ukrainalaisten hyväksymä.”

Uutiskertaus

Valekansanäänestykset

Venäjä järjesti syyskuun lopulla valekansanäänestykset sen miehittämillä Luhanskin, Donetskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueilla Ukrainassa.

Venäjä on väittänyt, että yli 90 prosenttia alueiden ”äänestäjistä” olisi kannattanut Ukrainan jättämistä.

Ukraina ja länsimaat ovat painottaneet, etteivät ne tunnusta valekansan­äänestyksiä tai alueliitoksia.

Alueiden pakkoliitokset

Venäjällä allekirjoitettiin perjantaina sopimukset, jotka ”liittävät” neljä Ukrainan aluetta Venäjään. Sopimuksilla ei ole kansainvälistä pätevyyttä.

Presidentti Vladimir Putinin mukaan Venäjän ”uusien alueiden” asukkaat ovat ”ikuisesti Venäjän kansalaisia”. Samalla hän kehotti Ukrainaa lopettamaan sodan ja väitti Venäjän olevan valmis neuvotteluihin.

Kremlin tiedottajan mukaan hyökkäys Ukrainasta Venäjään ”liitetyille” alueille olisi hyökkäys Venäjää vastaan.

Muun muassa Suomi on tuominnut liittämiset laittomina.

Hiipuu ennen kuin päättyy

Syyskuun alkupuolella Ukraina saavutti merkittävän voiton, kun sen vastahyökkäys yllätti Venäjän. Ukraina onnistui nopeasti valtaamaan takaisin Venäjän joukkojen miehittämiä alueita Harkovan seudulta.

Pian tämän jälkeen Putin julisti Venäjälle osittaisen liikekannallepanon, joka ei ole kuitenkaan sujunut suunnitelmien mukaan. Toisin kuin alun perin julistettiin, riviin on määrätty myös miehiä, joilla ei ole sotilastaustaa.

Taistelut Ukrainassa eivät siis ole lientyneet. Kestävätkö ne vielä joitain kuukausia, vuoden, vuosia vai onko tässä käsillä ainekset pitkään, jäätyneeseen konfliktiin?

”Tuo on kysymys, johon on mahdoton tehdä ennustetta”, Marko Lehti sanoo. ”Meillä ei ole edes minkäänlaista verrokkia. Ei ole toista tällaista valtioiden välistä, näin totaalista ja massiivista sotaa, jossa suurvalta käy suhteellisen ison valtion kanssa sotaan.”

Silti kaikki sodat loppuvat joskus, Lehti muistuttaa. Eivätkä taistelut voi jatkua näin tiiviinä ikuisesti Ukrainassakaan. Jossakin vaiheessa osapuolten resurssit, eli sotilaat ja aseet, loppuvat.

”Voi olla, että lopputulema on enemminkin se, että sota hiipuu kuin päättyy. Näin on käynyt viimeaikaisissa konflikteissa”, Lehti sanoo ja nostaa esimerkiksi Syyrian. Siellä aktiiviset taistelut lakkasivat, vaikka varsinaista rauhaa ei ole syntynyt.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin etukäteen nauhoitettu puhe esitettiin YK:n yleiskokoukselle New Yorkissa 21. syyskuuta. Zelenskyi peräänkuulutti, että Venäjää on rangaistava hyökkäyssodastaan.

Ukrainan presidentti vaati YK:n yleiskokoukselle 21. syyskuuta pitämässään puheessa, että Venäjältä poistettaisiin veto-oikeus YK:n turvallisuusneuvostossa. Venäjä on neuvoston pysyvä jäsen. Presidentin puhe sai yleiskokouksen osallistujilta aplodit. Silti presidentin vaade ei ole toteutunut.

Voi viedä kauan

”Melkein näen, että ainoa ulospääsy oikeaan sopimukseen ei tule kuin Venäjän vallanvaihdon kautta”, Marko Lehti tiivistää.

”Se voi viedä kauan ja matkalla voi olla erilaisia vaiheita.”

Venäjän nykyisten lakien mukaan Vladimir Putin voisi periaatteessa jatkaa presidenttinä vuoteen 2036. Esimerkiksi sisäinen valtakamppailu voisi kuitenkin syöstä hänet pois vallasta ennen sitä. Uuden johdon myötä voisi avautua tie rauhanneuvotteluille.

Mitä voidaan tehdä ennen tätä? Lehden mukaan olisi olennaista miettiä, mitä rauhan hyväksi voitaisiin jo nyt tehdä. Ukrainan toimintakykyä tulee tukea.

”Voimme ennakoida sitä, että kun tulee jokin yllättävä muutos, eväät ja pelimerkit lähteä tekemään rauhaa ovat valmiina.”

Samaan aikaan pitäisi hänen mukaansa miettiä, millaiseen Eurooppaan joskus sodan päätyttyä palaamme. Lehti muistuttaa, että sota koskettaa koko Eurooppaa, eikä kukaan ole siinä ulkopuolinen.

”Jotta palaamme Eurooppaan, jossa sodan uhka ei kuulu konkreettisten uhkien joukkoon, tarvitsemme uudenlaisen tavan järjestää Euroopan turvallisuus. Se ei voi olla vain sotilasliitot.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut