Ukrainan itäosissa asuvia odottavat nyt Venäjän lait, rupla ja venäläiset viranomaiset – professori ei ennusta hallinnolle ruusuisia näkymiä

Kysyimme kansainvälisen politiikan professori Pami Aallolta, mitä Itä-Ukrainassa on tiedossa sen jälkeen, kun Venäjä on liittänyt valekansanäänestysten jälkeen alueet itseensä.

Moskovaan on ilmestynyt näyttöjä, joiden banderolleissa lukee ”Donetsk, Luhansk, Zaporižžja ja Herson – Venäjä!”. Venäjän on määrä ”virallisesti ilmoittaa” alueiden liittämisestä osaksi Venäjää perjantaina valheellisten äänestysten jälkeen.

30.9. 5:00

Aamulehti

Perjantaina kello 15 Venäjä järjestää seremoniallisen tilaisuuden, jossa se liittää neljä Ukrainassa miehittämäänsä aluetta itseensä.

Vinkkiä tulevasta voi ottaa Krimiltä, missä venäläisiä instituutioita on pystytetty kovaa vauhtia, sanoo kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta. Hän ei ennusta ruusuisia näkymiä hallinnolle, jolla Venäjä korvaa alueiden omat hallintoelimet.

”Kuka haluaa lähteä töihin Itä-Ukrainaan Moskovasta tai Pietarista? Kun tuodaan kroonisesti asiaa osaamattomia ja kontekstia tuntemattomia ihmisiä paikalle, tulokset eivät tule olemaan kauhean kummoisia.”

Jäljellä pitkälti ikäihmisiä

Aalto uskoo, että Venäjä perustaa tuomioistuimia. Käyttöön tulee ”niin sanottuja Venäjän lakeja, joita voidaan soveltaa niin kuin Venäjälläkin sovelletaan”.

Rupla tulee käyttöön, ja veroja aletaan kerätä – sikäli kun alueella on jäljellä veronmaksajia.

”Kohteena on lähinnä vanhoja mummoja ja jonkin verran muuta aikuisväestöä. Se, mitä voidaan saavuttaa on aika rajallista.”

Kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta.

Venäläistä väestöä siirretään ukrainalaisväestön tilalle sitä mukaa, kun sotatoimet sallivat.

Aallon mukaan haasteet ovat kuitenkin liian isoja: Infrastruktuuri on rikki, samoin sosiaalinen luottamus. Odotettavissa on vähintään passiivista vastarintaa, ehkä myös aktiivista. Itä-Ukrainassa ei oikeastaan ole edes yhteiskuntaa, jota rakentaa.

”Ukrainasta ei nopeasti saa lippulaivaa Venäjälle tehtyä.”

Ei ulkopoliittisia voittoja

Aalto näkee alueliitosten olevan ennen kaikkea sisäpolitiikkaa – keino yrittää vakuuttaa kotimaan yleisö siitä, että kansa Itä-Ukrainassa tahtoo osaksi Venäjää ja osoitus siitä, että Venäjä on kyennyt saavuttamaan hyökkäykselle asettamiaan tavoitteita.

Toki liitokselle on myös kansainvälinen yleisö. Kaikki maat eivät ole tuominneet sotaa. Kovin paljon ulkopoliittisia voittoja ei ole tuen muodossa odotettavissa.

Kiinaa ja Turkkia on vaikea Aallon mukaa nähdä tukemassa tämänkaltaisia alueliitoksia.

”Jos Venäjä hakee tukea, Syyriasta ja Pohjois-Koreasta voi hyväksyntää tai onnitteluja tulla, mutta niiden arvo on kovin vähäinen.”

Kynnys uusiin aseisiin laskee

Aalto muistuttaa Helsingin vuoden 1975 Ety-kokouksesta. Sen periaatteiden mukaan rajoja voidaan siirtää rauhanomaisin keinoin, mutta ei väkivalloin. Venäjä on aiemmin sitoutunut ottamaan kaikki Neuvostoliiton kansainväliset sitoumukset kantaakseen.

”Muille maille alueiden liittäminen on lähinnä viesti siitä, että Venäjä on täysin piittaamaton kansainvälisestä oikeudesta.”

Alueliitosten virallistamisen myötä Venäjän kynnys käyttää joukkotuhoasetta, esimerkiksi kemiallisia aseita, niiden puolustamiseen laskee. Aallon mukaan kynnys on silti korkea.

”Ne eivät ole kovin hyvin kohdistettavia aseita. Tulee myös venäläisiä uhreja.”

EU:lle kynnys asettaa lisää pakotteita madaltuu. Aalto sanoo, että Euroopassakin on maita, kuten Espanja, joille alueen koskemattomuuteen liittyvät kysymykset ovat herkkiä mutta joille Venäjän sotatoimet eivät tähän asti ole olleet huomion keskiössä.

”Heitäkin tämä ravistelee pikkuisen lisää.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut