Suomalaisupseerin arvio Aamulehdelle: Tämä Venäjän osittaisesta liikekannallepanosta tiedetään nyt

Everstiluutnantti Simo Pesu kertoo, mitä Venäjän osittaisesta liikekannallepanosta tiedetään ja mitä siitä voidaan päätellä.

Venäjän julistamaa osittaista liikekannallepanoa vastustavia mielenosoituksia järjestettiin useassa kaupungissa. Kuva Moskovasta 21. syyskuuta.

22.9. 19:08

Aamulehti

Venäjä ilmoitti keskiviikkona osittaisesta liikekannallepanosta, joka koskee 300 000 reserviläistä, eli rekisteröityä asevelvollista.

Toistaiseksi ei ole tarkkaa tietoa, mitä se käytännössä tarkoittaa.

”Kukaan ei (Venäjän) puolustushallinnon ulkopuolella tiedä, keitä se koskee”, Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-tutkimusryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu sanoo.

Lue lisää: Vladimir Putin julisti Venäjälle osittaisen liikekannallepanon – väläytti puheessaan myös ydinaseen uhkaa

Asevelvollisia on reservissä miljoonia. Varussotilaspalveluksen on suorittanut viime vuosina suorittanut yli 250 000 asevelvollista vuodessa, ja heistä merkittävä osa jäänee reserviin.

Venäjä on ilmaissut, että palvelukseen kutsutaan osa reservin henkilöstöä. Pesu sanoo, että laki on hyvin lavea, ja viranomaiset voivat toteuttaa rekrytoinnin parhaaksi katsomallaan tavalla.

”Eri alueilla otetaan väkeä eritasoisesti, ja se saattaa näyttää kaoottiselta.”

Laki myös vaikuttaa palveluksessa olleiden sopimussotilaiden asemaan. Määräaikaiset sopimukset muutettiin toistaiseksi voimassa oleviksi. Toisin sanoen armeijaan värväytyneet eivät vapaudu palveluksesta sopimukseen alun perin kirjattuna aikana, vaan sopimusta jatkettiin valtion yksipuolisella ilmoituksella.

”Lakiesitys on yleisesti laadittu, ja se antaa viranomaisten toimeenpanolle laajat mahdollisuudet rajoittaa asevelvollisten oikeuksia.”

Mielenosoituksia useissa kaupungeissa

Keskiviikkona uutisoitiin, että osittaista liikekannallepanoa vastustavia mielenosoituksia nähtiin 38 kaupungissa.

Lue lisää: Yli 1 400 ihmistä otettu kiinni Venäjällä liike­kannalle­panoa vastustavissa mielen­osoituksissa

Pesu arvioi, että hallinto pyrkii ennakoimaan vastustusta, ja siksi rekrytointia suunnataan eri tavoin eri alueille. Esimerkiksi moskovalaisiin käsky kohdistuu vähemmän kuin syrjäisille alueille, jossa on vähemmän vaikutusmahdollisuuksia.

Osittainen liikekannallepano ei tarkoita, että Venäjä olisi saamassa satoja tuhansia sotilaita nopeasti rintamalle. Pesu sanoo, että palvelukseen otot tehdään todennäköisesti asteittain ja määrä on kerrallaan huomattavasti pienempi. Ensimmäisten sotilaiden saaminen rintamalle vie nopeimmillaankin viikkoja. Pyrkimys on saada riittävästi henkilöstöä pidemmälle ajalle.

Poliisi otti kiinni osittaista liikekannallepanoa vastustavia mielenosoittajia Moskovassa 21. syyskuuta.

Osittaisesta liikekannallepanosta kaksi johtopäätöstä

Osittaisesta liikekannallepanosta voidaan päätellä kaksi asiaa. Ensinnäkin, vapaaehtoiset ja alueelliset rekrytointikampanjat eivät ole tuottaneet tulosta, joten rahalla houkuttelu on vaihdettava pakkoon.

Toiseksi se kertoo tappioiden merkittävyydestä. Sotilaita tarvitaan välttämättä lisää, jotta sotaa voidaan jatkaa. Venäjä ei ole kyennyt jatkamaan hyökkäyksiään millään alueella ja Ukraina valloitti alueita takaisin Harkovan ympäristössä. ”Tämä kertoo, että heidän väkensä on loppunut, eikä muitakaan voimavaroja ole riittävästi. Tappiot ovat suuria.”

Lisäksi sotilaita tarvittaisiin myös kiertoon, jotta linjassa olevia sotilaita ja yksiköitä voidaan päästää lepäämään.

Lue lisää: Venäjä on ajanut itsensä syvään nurkkaan Ukrainassa – sinne se saattaa jäädäkin, sanoo apulais­sotilas­professori: ”Ei ole enää oikeastaan, mistä ottaa”

Valtavia tappioita

Venäläisten tappioista liikkuu ristiriitaista tietoa. Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu kertoi osittaisen liikekannallepanon yhteydessä, että venäläisiä sotilaita on kaatunut noin 6 000. Pesu sanoo, että tiedot ovat vaihtelevia. Elokuussa yhdysvaltalaisten hallintolähteiden mukaan kaatuneita olisi ollut 20 000. Sen lisäksi olisi noin noin 60 000 sotilasta haavoittunut.

Myös kalustotappiot ovat valtavia ja niistä on enemmän tietoa. Pesu sanoo, että Venäläiset ovat menettäneet todennetusti noin 6 000 erilaista taisteluvälinettä. ”Se on todella suuri luku.”

Välttämättä osittaisella liikekannallepanollakaan ei saavuteta merkittävää, sodan lopputulokseen vaikuttavaa taisteluvoimaa. Pesu arvioi, että lisäsotilailla Venäjä pyrkii pitämään asemansa ja luo edellytyksiä jatkaa sotaa pidempään, jotta löytyy keino taivuttaa Ukraina myönnytyksiin.

Venäjä ei luovu tavoitteistaan

Osittainen liikekannallepano on Pesun mukaan viesti, että Venäjä ei ole luopumassa tavoitteistaan Ukrainassa. Vaikka se on sotatoimeen lähtiessään ilmeisesti arvioinut sodan olevan nopeasti ohi, joukkojen värväyksellä Venäjä kertoo, että sota jatkuu toistaiseksi. ”He aikovat pitää alueet, jotka ovat vallanneet.”

Osittainen liikekannallepano on herättänyt huolta suomalaisissa. Edelliset liikekannallepanot ovat tapahtuneet Venäjällä 1914 ja Neuvostoliitossa 1941.

Pesu sanoo, että historiallista taustaa vasten huoli on ymmärrettävä. Silti Suomeen ei näyttäisi kohdistuvan välitöntä uhkaa, koska Venäjällä ei ole minkäänlaisia resursseja laajentaa sotatoimiaan muualle, koska Ukraina vie kaikki voimavarat.

Uhkaako Venäjä nyt Suomea

Putin on toistuvasti käyttänyt ilmaisuja, joiden mukaan länsi uhkaa Venäjää ja sen olemassaoloa.

Pesu sanoo, että totta kai Putinin puheet on otettava vakavasti ja tapahtumia on seurattava tarkasti. Hän kuitenkin lisää, että viesti on ollut vastaava viimeiset 15 vuotta. Puheet eivät ole nousseet samalla tavoin esiin, koska konkreettisia toimia ei ole ollut. Putin puolustaa samalla retoriikalla nyt osittaista liikekannallepanoa ja ilmeisen epäonnistuneen sodan jatkamista Ukrainassa. ”Kansallismielisyys näkyy nyt toimissa, kun se aiemmin näkyi puheissa.”

Ydinaseiden pelkällä olemassaololla on pelotevaikutus, joka on keskeinen osa niiden tehoa. ”Putin käyttää ydinaseita, kun hän puhuu niistä. Asteen nosto on, että hän sanoi, että Venäjään kohdistuu ydinaseuhka – sitä hän ei ole aiemmin tehnyt.”

Ydinasepuhe viestii venäläiselle yleisölle, että Venäjä on valmis jatkamaan ja myös kykenee voittamaan sodan.

Aamulehti seuraa Ukrainan sotaa hetki hetkeltä tässä jutussa.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut