Ukrainasta löytyi satojen ruumiiden joukkohauta – Mitä tapahtumista todella tiedetään? Voidaanko Venäjän korkein johto tuomita sotarikoksista?

Ukrainassa takaisin vallatuilta alueilta on löytynyt joukkohautoja ja ruumiista on löytynyt kidutuksen jälkiä. Kysyimme asiantuntijoilta, millä edellytyksillä sodan syylliset voidaan saada oikeuteen tuomittavaksi.

Ukrainan takaisin valtaamalta alueilta Harkovasta on löydetty useita hautoja. Izjumin alueella menossa ovat tutkimukset, joissa koetetaan selvittää, mitä on tapahtunut. Kuva Izjumista on otettu 19. syyskuuta.

20.9. 18:52

Aamulehti

Venäjää on toistuvasti syytetty sotarikoksista Ukrainassa. Todisteita on muun muassa uhrien kiduttamisesta ja väestön pakkosiirroista.

Syyskuussa Ukrainan joukkojen takaisin valtaamilta alueilta on löytynyt useita joukkohautoja. Ukrainasta Izjumin kaupungin lähettyviltä löytyneestä joukkohaudasta on löydetty yhteensä 450 hautaa. Keväällä 2022 Butšasta löytyi joukkohaudasta yli 400 siviilin ruumiit.

Lue lisää: Ukrainan Izjumin läheltä löydetty 450 ihmisen joukkohauta – YK haluaa lähettää paikalle tiimin tutkimaan hautaa

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi torstai-iltana saksalaisen iltapäivälehden Bildin tv-kanavalla haluavansa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) eteen Ukrainassa tapahtuneiden sotarikosten takia.

Von der Leyenin mukaan ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Ukrainassa olisi tapahtunut sotarikoksia.

Lue lisää: Venäjän joukkojen vetäytyminen paljasti Butšassa tapahtuneet raakuudet – Ukrainan puolustusministeriö: Siviilejä teloitettu mielivaltaisesti

Mikä?

Kansainvälinen rikostuomioistuin

Kansainvälinen rikostuomioistuin, The International Crime Court (ICC) eli on perustettu Rooman sopimuksella. Se tuli voimaan 2002.

Kiina ja Intia eivät ole allekirjoittaneet sopimusta. Yhdysvallat ja Venäjä ovat allekirjoittanut, mutta eivät ratifioineet sopimusta. Maailman valtiosta sopimuksen on ratifioinut 123 maata.

ICC:n toimivaltaan kuuluvat hyökkäysrikos, sotarikokset, rikokset ihmisyyttä vastaan ja joukkotuhonta.

Sotarikos on tahallinen hyökkäyksen aloittaminen tietoisena, että siitä aiheutuu kohtuuttomia ihmishenkien menetyksiä ja siviilien vammautumisia.

Rikokset ihmisyyttä vastaan kohdistuvat siviileihin hyökkäyksen aikana. Niihin kuuluvat muun muassa raiskaukset, väestön pakkosiirrot ja murhat.

Mitä tapahtumista tiedetään?

Amnesty Internationalin Suomen toiminnanjohtaja Frank Johanssonin mukaan Amnestyn raportit kertovat sekä epäillyistä sotarikoksista että sotarikoksista. Kyse on siviilikohteiden pommittamisesta, saarroista ja siitä, että löytyneistä ruumiissa on ollut kidutuksen jälkiä.

Hänen mukaansa myös Izjumin alueen hautojen uhreista on löytynyt kidutuksen jälkiä, mutta kaikki haudassa olevat eivät ole sotarikosten uhreja, vaan osa on kuollut muista syistä tai sotatilanteessa.

Keväällä uutisoitiin myös raiskauksista, mutta sittemmin Ukrainan ihmisoikeusvaltuutetun Ljudmila Denisovan kaikkea kertomaa ei ole voitu vahvistaa. Johansson sanoo, että raiskausten uhrit traumatisoituvat ja tekoja on vaikea selvittää, jos uhri ei saa riittävästi tukea. ”Meidän tietoomme on tullut yksittäisiä tapauksia, mutta niitä ei ole kyetty vedenpitävästi vahvistamaan. Se ei tarkoita, etteikö niitä olisi tapahtunut”, Johansson sanoo.

Amnesty Internationalin Suomen toiminnanjohtaja Frank Johansson sanoo, että todisteiden kerääminen on tärkeätä.

Todisteet on saatava talteen

Jotta sotarikosoikeudenkäynnit ovat mahdollisia, nyt olisi saatava talteen kaikki mahdolliset todisteet. Se tarkoittaa hautojen tutkimista, oikeuslääketieteellistä tutkintaa epäilyttävissä olosuhteissa kuolleiden ruumiille ja silminnäkijöiden haastatteluja. Tehtävää on valtavasti, ja Johansson sanoo, että Ukraina tarvitsee muiden maiden apua selvitäkseen tutkinnasta.

Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio sanoo, että Ukrainassa erityistä on, että asioista on jo nyt paljon tietoa ja alueella on tutkijoita eri maista, sekä myös ICC:n tutkijoita. ”Koskaan ei varmasti ole ollut niin tarkkaa tietoa, mitä on tapahtunut. Siitä tämä ei jää kiinni.”

Ukrainalaiset viranomaiset avaavat siviilien haudat ja joukkohaudat Izjumissa. Kuvassa tarkastetaan haudasta löytyneen ruumiin taskut.

Kansallisia oikeudenkäyntejä

Tähän mennessä Ukrainassa on käyty kansallisia sotarikosoikeudenkäyntejä venäläisiä sotilaita vastaan ja heitä on myös tuomittu. Ensisijainen vastuu rikosten tuomitsemisesta on sillä maalla, jonka alueella sotarikokset ovat tapahtuneet.

Nuotion mukaan sotarikoksia voitaisiin käsitellä myös Venäjän tuomioistuimessa, sillä ne ovat rikoksia myös Venäjän lain mukaan. ”Poliittinen tilanne on sellainen, että näitä asioita ei selvitetä nykyjohdon aikaan. Jonkinlainen rankaisemattomuuden kulttuuri siellä ilmeisesti on”, Nuotio arvioi.

Johansson sanoo, että oikeudenkäynnit ovat tärkeitä myös siksi, että niiden kautta voidaan saada tietoa tapahtuneesta. ”Mitä ylemmäksi mennään, on yhä vaikeampi todistaa, kuka tiesi, mitä ja missä.”

Sotilaskomentajien on helppo vedota siihen, ettei alempana ole noudatettu kieltoja ja käskyjä on harvoin paperilla.

Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotion mukaan Venäjän hyökkäyksessa Ukrainaan on myös kansanmurhan konteksti.

Mikä on ylemmän johdon vastuu?

Vaikka jokainen sotilas on vastuussa omista teoistaan, on laajempi kysymys, ketkä ovat sodan todelliset syylliset ja mikä on heidän vastuunsa.

Nuotio sanoo, että on sotarikoksia, joissa kyse on pienen yksittäisen ryhmän raakuuksista. Jos näyttää siltä, että raakuuksia esiintyy laajasti, on todennäköistä, että vastuullisia pitää etsiä ylempää.

”Venäjä on suhteellisen avoimesti kertonut, että pyritään tuhoamaan Ukrainan kansa ja valloitetuilta alueilta kuljetetaan pakkosiirroilla lapsia ja ihmisiä muualle, eikä kukaan tiedä mitä heille tapahtuu. Miehityshallintoa vastustaneita siviilejä surmataan suurissa määrissä, sotavankeja tapetaan ja kidutetaan. Kesän jälkeen on vahvistunut, että tässä on hyvin iso kansanmurhan konteksti, ja jossain puheissa on kiitetty sitä, että kansa tuhotaan.”

Kansalliset oikeudenkäynnit voivat kuitenkin ulottua käytännössä vain sotilaallisiin toimijoihin. Poliittisen johdon tuomio on mahdollista kansainvälisissä tuomioistuimissa. ”Haagin pysyvän rikostuomioistuimen toimivalta riittää jopa poliittiseen johtoon, kansallisissa prosesseissa se on vaikeampaa”, Nuotio sanoo.

Oikeudenkäyntien näkökulmasta on tärkeää, että nyt tehdään huolellinen tutkinta, jotta todisteet tapahtuneesta säilyvät. Kuva Izjumista on otettu 19. syyskuuta.

Vallan pitäisi vaihtua

Venäjän johdon saattaminen oikeuteen vaatisi vallan vaihtumisen Venäjällä. Nuotio sanoo, että nykyisen valtiojohdon aikana korkeiden sotilasjohtajien saati poliittisen johdon saaminen kansainväliseen tuomioistuimeen on epärealistista, mutta se on mahdollista myöhemmin, jos poliittinen ilmapiiri muuttuu ja valta vaihtuu.

Johansson muistuttaa, että tuomiolla sotarikoksista on ollut niin Ruandan kuin Jugoslaviankin johtoa.

”Tämä on tavattoman vaikea prosessi. Ylipäätään rikostutkinta on aina vaikeaa, mutta kaoottisessa sotatilanteessa todisteiden, tiedon kerääminen ja syyllisten saaminen oikeuden eteen on todella hankalaa. Sen vuoksi prosessit vievät vuosia.”

Kansainvälisten oikeudenkäyntien vaihtoehdot

Kansallisen oikeuskäsittelyn ja ICC:n lisäksi oikeudenkäynneille on muitakin vaihtoehtoja.

Korkean tason sotilasjohtajia voitaisiin saattaa oikeuden eteen muissa maissa, jos heidät saataisiin kiinni. ”Ei ole mahdotonta, etteikö Suomessa voitaisi käydä oikeutta tällaisissa asioissa. Meidän lainsäädäntömme ja toimivaltuudet on sillä tavoin määritelty, ettei estettä ole. Ainoa este on, että nämä henkilöt pitäisi saada Suomeen.”

Nuotio sanoo, että aiemmin on käytetty esimerkiksi Sierra Leonessa hybridimallia, jossa kansallista tuomioistuinta vahvistettiin kansainvälisillä tuomareilla. Ukrainan suhteen esimerkiksi EU-parlamentti on pohtinut voisiko se tukea erityistuomioistuimen tai hybridimallisen tuomioistuimen perustamista.

Myös YK voisi perustaa vain tätä tarkoitusta varten tuomioistuimen käsittelemään sotarikoksia, kuten Jugoslavian sodan jälkeen tapahtui. YK:n turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten, tässä tapauksessa Venäjän, veto-oikeus estää tämän, ellei valta vaihdu.

Nuotion mukaan on välttämätöntä, että raakuuksilla on myös seurauksensa sodan vastuuhenkilöille. Hän uskoo, että kansainvälinen yhteisö ponnistelee vakavasti, että asiat etenevät aikanaan johonkin tuomioistuimeen. ”Uskon, että sinne tullaan saamaan jollakin aikavälillä vastaajia.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut