Venäjä on käynyt hyökkäyssotaansa Ukrainassa nyt tasan puoli vuotta – Ainakin nämä kymmenen asiaa ovat muuttuneet maailmassa

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on mullistanut muun muassa Euroopan energiapolitiikan ja Suomi sekä Ruotsi ovat matkalla puolustusliitto Naton jäseniksi. Koostimme kymmenen maailmassa tapahtunutta muutosta, kun hyökkäys on kestänyt tasan puoli vuotta.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut Eurooppaan energia- ja pakolaiskriisin sekä muuttanut olennaisesti maanosan turvallisuusjärjestystä, kun Suomi ja Ruotsi ovat päättäneet liittyä sotilasliitto Natoon. Venäjän kumppanit maailmanpolitiikan kentällä ovat sen sijaan jääneet harvoiksi. Hyökkäyksen alkamisesta tulee kuluneeksi tasan puoli vuotta 24. elokuuta.

24.8. 0:00

Aamulehti

Maailma muuttui pysyvästi aamuyöllä 24. helmikuuta vuonna 2022, kun Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä Ukrainaan.

Puolessa vuodessa Suomi ja Ruotsi ovat päättäneet liittyä puolustusliitto Natoon, Euroopassa on vakavin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan ja energia- ja ruokakriisi muokkaavat ihmisten arkea.

Ukraina viettää itsenäisyyspäiväänsä hyökkäyksen varjon alla 24. elokuuta. Asiantuntijoiden mukaan ratkaisu ei häämötä horisontissa. Edessä näkyy nyt jäätynyt tilanne, joka musertaa Ukrainaa, ja vaikuttaa samalla laajasti koko maailmaan.

Koostimme kymmenen asiaa, jotka kertovat Venäjän hyökkäyksen aiheuttamista muutoksista maailmassa, Euroopassa ja Suomessa.

Ukrainan pääkaupungin Kiovan asukkaat hakeutuivat suojaan metrotunneleihin 24. helmikuuta sen jälkeen, kun Venäjä ilmoitti hyökkäyksen alkaneen. Ilmasireenit huusivat kaupungissa lähes taukoamatta monta viikkoa.

Pelastuviranomainen seisoi aluellisen hallintorakennuksen raunioilla päivä sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyksensä Ukrainaan. Kuva on Harkovasta 25. maaliskuuta. Harkovassa on sittemmin käyty laajoja taisteluita.

1. Venäjästä tuli kansainvälisen yhteisön hylkiö

Venäjän suhteet länteen heikkenivät olennaisesti jo maan valloitettua laittomasti Krimin niemimaan vuonna 2014 Ukrainassa, mutta nyt ne ovat täysin jäässä. Paluuta entiseen ei tapahdu ainakaan niin kauan kuin Venäjän presidentti Vladimir Putin on vallassa. Presidentti Sauli Niinistön lause jää elämään historiankirjoihin.

“Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät”, Niinistö lausui tiedotustilaisuudessa 24. helmikuuta.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja presidentti Sauli Niinistö pitivät historiallisen tiedotustilaisuuden 24. helmikuuta Helsingissä sen jälkeen, kun Venäjä oli aloittanut hyökkäyksen Ukrainaan.

Talouspakotteita Venäjälle on kiristetty poikkeuksellisilla tavoilla, yhtiöt toisensa jälkeen ovat lopettaneet koko toimintansa Venäjällä, Ukrainalle on lähetetty historiallista aseellista apua ja maata on tuettu miljardien eurojen apupaketeilla, länsi yhtenä rintamana. Venäjä on suljettu ulos merkittävistä maailmapoliittisista pöydistä ja esimerkiksi urheilutapahtumista. Lännen tahto on selvä: Ukrainaa on tuettava edelleen ja Ukrainan on voitettava. Näin sanoi viimeksi pääministeri Sanna Marin (sd.) 23. elokuuta pitämässään tiedotustilaisuudessa suurlähettiläspäivillä Helsingissä.

Länsimaissa Venäjän hyökkäyksen tuomitseminen on ollut yksimielistä. Ymmärrystä Putinin toimille löytyy vielä esimerkiksi Intiasta, Brasiliasta ja tärkeimpänä Kiinasta, jossa mielellään nähtäisiin lännen hegemonian heikkenevän.

Lista maista, jotka tukevat täysin Venäjän sotatoimia Ukrainassa, on lyhyt. Vain Valko-Venäjä, Syyria, Eritrea ja Pohjois-Korea eivät tuominneet Venäjän hyökkäystä YK:n yleiskokouksessa maaliskuussa.

Viimeisin länsimaiden johtajan ja Putinin välinen tapaaminen oli huhtikuussa, kun Itävallan liittokansleri Karl Nehammer matkusti Moskovaan.

Lue lisää: 20 pysäyttävää kuvaa Ukrainan sodasta: Aamulehti kokosi joukon valokuvia, jotka jäävät historiaan

2. Ukrainalaiset joutuivat pakenemaan kodeistaan

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n tietojen mukaan yli 6,6 miljoonaa ukrainalaista on joutunut pakenemaan sotaa Venäjän hyökkäyksen alettua. Kyseessä on YK:n mukaan pahin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan.

Suurin osa pakolaisista on asettunut Puolaan ja muihin Itä-Euroopan maihin, mutta moni ukrainalainen on tullut myös Suomeen.

Sisäministeriö arvioi, että Suomeen voi tulla tänä vuonna 40 000–80 000 ukrainalaista hakemaan kansainvälistä suojelua. Pääasiassa maasta pakenevat ovat naisia ja lapsia, sillä miesten poistuminen Ukrainasta kiellettiin jo keväällä.

Unicefin mukaan Ukrainan lapsista kaksi kolmesta on joutunut jättämään kotinsa.

Aamulehti oli paikalla Przemyślin kaupungissa Etelä-Puolassa 5.–6. maaliskuuta, kun Tokee-firman linja-auto haki Tampereelle hyökkäystä pakenevia ukrainalaisia ja vei samalla tarvikkeita, muun muassa maskeja ja muovihanskoja kaupunkiin muodostuneeseen pakolaisten leiriin.

Pariskunta puhui toisilleen vielä puhelimen välityksellä Kiovan juna-asemalla 6. maaliskuuta. Miljoonat naiset ja lapset pakenivat Ukrainasta helmi–maaliskuun vaihteessa tänä vuonna.

Lue lisää: Puolan ja Ukrainan rajalla sijaitsee keskus, jonka läpi kulkee satoja ihmisiä päivässä – 30 kuvan galleria näyttää palan sotaa pakenevien elämästä

3. Presidentti Zelenskyi ja maailman huomio

Näyttelijän uralta presidentiksi ponnahtanut Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on ansainnut sodan edetessä kansainvälisen yhteisön arvostuksen, kuten myös oman maansa. Zelenskyi lähettää joka ilta videoviestin kansalle. Presidentti ei ole poistunut Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen alettua.

Presidentin vierailut rintamalinjalla ja sotilassairaaloissa ovat jääneet ihmisten mieliin. Zelenskyin tapaa johtaa maataan hyökkäyksen keskellä on kiitetty laajasti.

Putin luuli helmikuun hyökkäyksellään voivansa nopeasti valloittaa Ukrainan pääkaupunki Kiovan ja vaihtavansa maassa hallitsevan ”natsihallinnon”, mutta ukrainalaisten taistelutahto yllätti Venäjän ja myös kansainvälisen yhteisön.

Kun Venäjän hyökkäykestä oli kulunut kuukausi 24. maaliskuuta, Mariupolin kaupungista tuli taisteluiden keskipiste. Kymmenet tuhannet ihmiset jäivät ilman ruokaa, vettä ja sähköä, kun humanitaaristen käytävien avaaminen viivästyi. Kuvassa venäjämielisten joukkojen ajoneuvoja matkalla kohti tuhottua kaupunkia

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sai kansanedustajilta seisovat aplodit hänen puhuessaan eduskunnalle 8. huhtikuuta 2022. Puheessaan hän kiitti Suomea tuesta Ukrainalle ja kehotti kiristämään Venäjään kohdistettuja pakotteita entisestään.

4. Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon

Keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä oli ollut pitkään taka-alalla, mutta Venäjän hyökkäys naapurimaahansa sai suomalaiset pohtimaan omaa puolustustaan ja suunta muuttui vain viikoissa.

Suomalaisten mielipide Natosta kääntyi päälaelleen historiallisen nopeasti. Ennen Venäjän hyökkäystä suurin osa suomalaisista vastusti Suomen liittymistä Natoon, mutta jo helmikuun lopulla enemmistö suomalaisista kannatti puolustusliittoon liittymistä.

Hakemusprosessi sai alkunsa toukokuussa, kun Suomi ja Ruotsi jättivät yhdessä Nato-hakemuksensa Brysselissä.

Jäsenyys vaatii vielä muiden Nato-maiden ratifioinnin. Kun Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on kulunut puoli vuotta, 23 jäsenmaata 30:stä on ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenyyden. Kysymyksiä herätti yllättäen Turkki, joka on esittänyt kysymyksiä ja vaatimuksia Suomelle ja Ruotsille muun muassa henkilöiden luovutuksissa. Neuvottelut ovat edelleen käynnissä. Turkin lisäksi ratifiointia eivät ole tehneet Espanja, Kreikka, Portugali, Slovakia, Tšekki ja Unkari.

Viimeisin arvio on, että Suomen Nato-prosessi olisi valmis jopa jo tämän vuoden puolella.

Lue lisää: Näin Suomi päätyi Naton syliin – tässä keskeiset käänteet vuosi vuodelta: ”Se on edennyt kuin juna”

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg poseerasi Suomen ja Ruotsin ulkoministereiden Pekka Haaviston ja Ann Linden kanssa 5. heinäkuuta Naton päämajassa Brysselissä allekirjoitettuaan maiden liittymispöytäkirjat sotilasliiton jäseneksi.

5. Puolustusta kasvatetaan Euroopassa

Putinin sotatoimet ovat saattaneet länttä jälleen yhteen ja Euroopassa on alettu kasvattaa kylmän sodan jälkeen osassa maita alas ajettua omaa puolustusta.

Erityisesti Saksa on lisännyt puolustusmenojaan merkittävästi, peräti 100 miljardilla eurolla. Lisää rahaa on saamassa myös Puolustusvoimat, sillä hallitus päätti huhtikuussa yhteensä noin 2,2 miljardin euron puolustusmäärärahojen lisärahoituksesta. Suomi on kuitenkin todennut koko ajan, että maan puolustus on ollut hyvällä tasolla koko ajan. Sama on laitettu merkille esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Lue lisää: Puolustusvoimien henkilöstömäärän lisäys ja materiaalihankinnat alkavat heti – Kaikkonen: ”Paluuta entiseen ei ole näköpiirissä”

Rahan lisäksi kertausharjoituksia ja kansainvälisiä harjoituksia järjestetään Suomessa nyt huomattavasti aiempaa enemmän. Suomessa on nähty kesän aikana sotilaita ja kalustoa esimerkiksi Yhdysvalloista ja Britanniasta.

Lue lisää: Puolustus­voimat järjestää Nato-maiden kanssa kesällä viikkoja kestäviä harjoituksia: ”Halusimme välttää hiljaista ajan­jaksoa”

6. Eurooppaa ravistelee energiakriisi

Venäjän hyökkäys Ukrainaan myllersi Euroopan energiamarkkinat, kun etenkin Saksalle tärkeän maakaasun toimitukset Venäjältä hiipuivat. Venäläinen Gazprom on rajoittanut Itämeren ali Saksaan kulkevan Nord Stream 1 -kaasuputken tuoman maakaasun määrän viidennekseen kapasiteetistaan. Samaa reittiä kulkeva Nord Stream 2 -putkihanke on hyllytetty.

Nyt energiasuhteesta pyristellään irti. Helppoa se ei ole, sillä monessa Euroopan maassa esimerkiksi asuntojen lämmitys hoidetaan maakaasulla. Sillä on tärkeä rooli myös teollisuuden energianlähteenä. Euroopan unionissa käytetystä maakaasusta 40 prosenttia tuli viime vuonna Venäjältä.

Juuri Saksan energiapolitiikka on nojannut vahvasti venäläiseen maakaasuun. Saksan liittokansleri Olaf Scholz on aiemmin kesällä vihjannut, että maan viimeisten ydinvoimaloiden sulkemispäivän siirtämistä voisi harkita. Jos ydinvoimalat suljettaisiin, ne on korvattava kaasu- ja hiilivoimaloilla. Saksa on jo joutunut käynnistämään uudelleen osan hiilivoimaloistaan.

Suomessa maakaasun merkitys on pienempi, mutta sen hinnan nousu vaikuttaa myös välillisesti sähkön hintaan, sillä Suomi liittyy myös Keski-Euroopan sähköjärjestelmään. Siksi Suomessakin on puhuttu jo sähkön säännöstelemisestä tulevana talvena.

Saksan liittokansleri Olaf Scholz kertoi maan kaasutilanteesta 18. elokuuta. Mahdollista on, että Saksa pidentää ydinvoimaloiden suunniteltuja sulkuaikoja Venäjän hyökkäyksen ja laajan energiakriisin takia.

Lue lisää: Pirkanmaa varautuu sähköjen säännöstelyyn ensi talvena, viimeinen keino on katkaista kodeista sähköt – Katso sisään Tammervoiman laitokseen, jossa syntyy lämpöä ja sähköä

Sota on näkynyt myös bensapumpulla raakaöljyn hinnan nousun myötä. Syksyä kohti mentäessä polttoainehinnat ovat kuitenkin laskeneet kesän huipuista, kun markkinat odottavat öljyn kysynnän vähenevän talouden näkymien heikentyessä.

Lue lisää: Polttoaineiden hinnat jatkavat laskuaan – Tampereella päästiin maanantaina lähelle kahta euroa

7. Inflaatio korkeimmillaan vuosikymmeniin

Tänä vuonna on nähty sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa poikkeuksellisen korkeita inflaatiolukuja, joihin vaikuttaa erityisesti energian hinnan nousu. Inflaatioluku kuvaa kuluttajahintojen nousua. Euroalueella inflaatio oli heinäkuussa EU:n tilastovirasto Eurostatin ennakkotiedon mukaan 8,9 prosenttia, Suomessa Tilastokeskuksen mukaan 7,8 prosenttia.

Britanniassa inflaatio oli heinäkuussa korkeimmillaan 40 vuoteen yli 10,1 prosentissa, Yhdysvalloissa hinnat nousivat 8,5 prosenttia vuoden takaisesta.

Miinusmerkkiset ohjauskorot ovat Euroopassa niin ikään historiaa, kun Euroopan keskuspankki nosti heinäkuussa korkoja ensi kertaa sitten vuoden 2011. Ohjauskorkoja nostettiin 0,5 prosenttiyksiköllä, mikä heijastuu myös esimerkiksi suomalaisten asuntovelallisten rahoituskustannuksiin.

Lue lisää: EKP:n korkopäätös näkyy suomalaisten arjessa nopeasti: ”Kyllä euri­borissakin tullaan näkemään selkeä pomppu”

Lakossa olevat työntekijät istuvat inflaation hillitsemistä vaativan kyltin edessä Hampurissa Saksassa 9. kesäkuuta 2022.

8. Ruokakriisi syventyi entisestään

Venäjä ja Ukraina tuottavat yhteensä suuren osan muun muassa maailman viljasta. Etenkin moni Afrikan ja Lähi-idän maa on riippuvainen maista tuotavasta vehnästä.

Hyökkäyksen aikana Venäjä on estänyt viljatoimituksia lähtemästä Ukrainan Mustanmeren rannikoilla sijaitsevista satamista, mutta heinäkuussa Ukraina ja Venäjä solmivat YK:n ja Turkin kanssa sopimuksen viljatoimitusten jatkamisesta.

Viljan toimitusongelmien lisäksi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan sodan vuoksi Ukrainassa sato jää korjaamatta 20–30 prosentilta viljelypinta-alasta seuraavalla viljakaudella.

Lue lisää: Ukrainan sota sulki 400 miljoonan ihmisen vilja-aitan ovet – ”Seuraukset ovat pitkäaikaisia, vaikka sota loppuisi jo tänään”

Barbadoksen lipun alla seilaava rahtilaiva Fulmar S saapuu 7. elokuuta Tšornomorskin kaupungin satamaan viljakuljetusten jälleen alettua Ukrainasta elokuun alusta.

9. Suomalaisyritykset jättivät Venäjän

Useat länsimaiset yritykset ovat lopettaneet toimintonsa Venäjällä maan aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainassa.

Myös suuri osa suomalaisyrityksistä, joilla oli ennen sotaa Venäjällä toimintoja, on vetäytynyt maasta. Isoimpia suomalaisyrityksiä Venäjällä ovat olleet muun muassa Fortum, Nokian Renkaat, YIT, Stora Enso ja Fazer, jotka ovat kaikki ilmoittaneet luopuvansa toiminnoistaan maassa ennemmin tai myöhemmin.

Myöskään S-ryhmän Prismoja tai Valion tuotteita ei Venäjällä tulevaisuudessa nähdä.

Vetäytyminen on johtanut yrityksissä raskaisiin taloudellisiin tappioihin ja alaskirjauksiin, mutta selkeimmin sota iskee Suomen valtion osittain omistaman energiayhtiö Fortumiin, jonka tytäryhtiö Uniperin tappiot ovat sodan alettua olleet miljardiluokkaa.

Lue lisää: Fortumin tytäryhtiölle Uniperille miljarditappiot

Lue lisää: Nokian Renkaat lähtee Venäjältä 17 vuoden jälkeen – Toimitus­johtaja Jukka Moisio kertoo, miksi vaikea ratkaisu syntyi juuri nyt: ”Se on toissijaista, mitä minä siitä ajattelen”

Myös Nokian Renkaat on päättänyt vetäytyä Venäjältä, jossa valmistettiin viime vuonna noin 80 prosenttia sen henkilöautonrenkaista. Joukko mielenosoittajia vaativat Nokian Renkaiden toimitilojen edessä yrityksen vetäytymistä Venäjältä 24. maaliskuuta.

10. Liikkumiseen rajoituksia

Koronarajoitusten päätyttyä moni venäläisturisti on jälleen saapunut Suomeen, mutta yhtälö ei ole yksinkertainen. Pakotteita on mahdollista kiertää sillä, että kauttakulku Suomen kautta muualle Eurooppaan on edelleen mahdollista. Toisaalta tavalliset venäläiset eivät ole vastuussa Putinin aloittamasta hyökkäyksestä. Venäläisturistit ovat varsinkin itäisessä Suomessa olleet elintärkeitä vieraita.

Jatkossa turistien pääsy maahan vaikeutuu. Suomi aikoo rajoittaa venäläisten turistiviisumien saamista kymmeneen prosenttiin nykyisestä ja samalla viisumipäätösten tekemistä ollaan hidastamassa. Suomi kuitenkin harkitsee sellaisten viisumeiden käyttöönottoa, millä perheelliset pääsisivät vierailemaan Suomessa. Kyseessä olisi niin sanottu humanitaarinen viisumikategoria.

Moni venäläisten kanssa aiemmin tehty yhteistyö, kuten opiskelijavaihto on niin ikään laitettu jäihin.

Sitä, millaiseksi naapurisuhde Venäjän kanssa lopulta muodostuu, ei ole kenenkään tiedossa. Sota Euroopassa jatkuu ja humanitaarinen kriisi syvenee. Sillä on vaikutuksia jokaisen arkeen, kaikkein eniten Ukrainan kansalaisten.

Lue lisää: Näin hallitus aikoo rajoittaa venäläisten viisumeja, määrässä suuri pudotus

Iskut Krimin niemimaalla kiihtyivät elokuun loppupuolella. Taistelut ovat keskittyneet alueelle, jonka Venäjä laittomasti valtasi jo vuonna 2014. Kuvassa savua iskun jälkeen 9. elokuuta Novofedorivkan kaupungin lähistöllä.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi katsoi, kun Ukrainan lippu nostettiin salkoon itsenäisyyspäivän aattona pääkaupunki Kiovassa tiistaina 23. elokuuta. 24. elokuuta tulee kuluneeksi tasan puoli vuotta siitä, kun Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut