Pelosin vierailu Taiwanissa nosti Kiinan ja USA:n suhteen jännitteet pinnalle – Professori: "Molemmat lukevat toisiaan kuin piru Raamattua"

Pelosi käy Taiwanissa, vaikka Kiina on ilmoittanut pitävänsä edustajainhuoneen puheenjohtajan vierailua äärimmäisenä provokaationa. Yhdysvallat toi neljä sotalaivaa Taiwanin saaren lähettyville.

Taiwanin ulkoministeri Joseph Wu toivotti Yhdysvaltain edustajainhuoneen puheenjohtajan Nancy Pelosin tervettuleeksin Taipein lentokentällä Taiwanissa tiistaina.

2.8. 19:50 | Päivitetty 3.8. 14:10

Yhdysvaltain edustajainhuoneen puheenjohtajan Nancy Pelosin vierailu Taiwanissa on aiheuttanut jännitteiden kiristymistä Itä-Aasiassa. STT:n haastattelemat asiantuntijat eivät kuitenkaan usko, että vierailu johtaisi suoraan sotilaallisen selkkaukseen.

Pelosi saapui Taiwaniin tiistaina. Hänen uskotaan tapaavan muun muassa Taiwanin presidentin Tsai Ing-wenin.

Lue lisää: Yhdysvaltain edustajainhuoneen puheenjohtaja Nancy Pelosi saapui Taiwaniin – Kiina kertoo lentäneensä yli hävittäjillään

Lue lisää: Yhdysvaltain edustajainhuoneen puheenjohtaja Nancy Pelosi aloitti Aasian-kiertueensa – Kiina varoitti Taiwanin-vierailusta

Kiina oli varoittanut Yhdysvaltoja, että Pelosin vierailulla Taiwaniin on seurauksia. Kiinan valtiolliset tiedotusvälineet kertoivatkin tiistaina, että Kiinan hävittäjät olisivat ylittäneet Taiwaninsalmen. Koneiden määränpäätä tai tehtävää ei kerrottu. Myös Kiinan armeija ilmoitti tiistaina olevansa varautunut ”kaikenlaisiin tapahtumiin”. Yhdysvallat taas toi neljä sotalaivaa Taiwanin saaren lähettyville.

Taiwanin pääkaupungin Taipein viranomaisten mukaan yli 20 Kiinan armeijan lentokonetta lensi Taiwanin ilmapuolustusvyöhykkeelle tiistaina. Kiinan armeija ilmoitti tiistaina olevansa varautunut ”kaikenlaisiin tapahtumiin”. Yhdysvallat taas toi neljä sotalaivaa Taiwanin saaren lähettyville.

Pelosi on korkea-arvoisin Yhdysvaltain hallinnon edustaja saarella sitten vuoden 1997, jolloin silloinen puheenjohtaja Newt Gingrich vieraili saarella.

Taiwanin asema on kiistelty, ja Kiina pitää saarta kapinallisena maakuntanaan, jonka se on valmis palauttamaan itselleen tarvittaessa sotilaallisesti.

Liikehdintää kohti tiiviimpiä suhteita

Myös presidentti Joe Bidenin hallinnon on ymmärretty vastustaneen Pelosin pysähtymistä Taiwanissa. Vierailun on pelätty eskaloivan tilannetta entisestään muutenkin kriittisessä maailmantilanteessa. Bidenin mukaan myös Yhdysvaltain sotilasasiantuntijat ovat varoittaneet vierailusta, kertoi Foreign Policy.

Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlinin mukaan Pelosin vierailu on niin merkittävä kuin siitä halutaan tehdä. Yhdysvaltain edustajainhuoneen puheenjohtaja vieraili Taiwanissa myös vuonna 1997, mutta asia ei silloin johtanut suurempaan eskalaatioon.

”Nyt on erilaista se, että Kiina on sotilaallisesti ja taloudellisesti vahvemmassa asemassa kuin silloin. Lisäksi ajankohta on erittäin hankala Kiinan johdon kannalta, kun ollaan valmistautumassa puoluekokoukseen ja [Kiinan presidentti] Xi Jinpingin oletettuun uudelleenvalintaan.”

Mattlinin mukaan Kiinan huolena on, että Yhdysvallat olisi vesittämässä yhden Kiinan politiikkaa, jota se on noudattanut vuodesta 1979 lähtien. Ex-presidentti Donald Trumpin ajoilta on nähty liikehdintää kohti tiiviimpiä suhteita Taiwanin kanssa. Siksi Pelosin vierailu herättää tunteita.

”Vaikka Yhdysvallat ei edelleenkään tunnusta Kiinan tasavaltaa tai ylläpidä diplomaattisuhteita sen kanssa, niin poliittisella ja viranhaltijatasolla suhteiden tasoa on asteittain nostettu. Siksi se voi näyttää ulospäin sitä, että Taiwan-kysymystä ollaan nostamassa ylöspäin virkahierarkiassa.”

Myös Yhdysvalloista on tosin annettu viestiä, että vierailu ei välttämättä ole tässä tilanteessa hyvä idea. Siksi Mattlinin mielestä ei vaikuta siltä, että Yhdysvallat olisi tietoisesti muuttamassa linjaansa.

Ei merkittäviä muutoksia

Myös Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola arvioi, että Yhdysvaltain Kiina-politiikassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia Pelosin mahdollisesta vierailusta huolimatta.

Aaltola ei usko, että vierailu kärjistyy sotilaallisiin kahnauksiin. Hänen mukaansa myös Kiinan ja Yhdysvaltain presidenttien viime viikon puhelu liittynee tähän asiaan, ja puhelulla on haluttu ”varmuuden vuoksi” lievittää jännitteitä.

”Yhden Kiinan politiikka ei ole muuttunut, ja strateginen monitulkintaisuus jää, eli tunnustetaan Kiinan hallinto Taiwanissa, mutta ei sallita sen miehittävän sitä. En usko, että se on muuttumassa, ja se myös Kiinassa tiedetään.”

”Vierailu kuitenkin herättää tunteita Kiinassa, ja symboliarvoa siinä on”, hän lisää.

”Lukevat toisiaan kuin piru Raamattua”

Myös Mattlinin mukaan yleinen asiantuntijanäkemys on, että sotilaallinen eskalaatio vierailun vuoksi on hyvin epätodennäköinen.

Jatkon kannalta Kiinan ja Yhdysvaltain suhteisiin liittyy kuitenkin riskejä, hän arvioi. Kyseessä ovat kaksi suurvaltaa, joilla on erilainen näkemys siitä, mihin maailman tulisi mennä.

”Molemmat lukevat kuin piru Raamattua toisen osapuolen toimia, mikä johtaa helposti negatiiviseen kierteeseen. Samalla koronan vuoksi takaportin yhteydenpitokanavia on ollut huomattavasti vähemmän kuin aiemmin. Siinä on riski väärinymmärryksille, kun ei ole sanansaattajia kertomassa”, mitä toinen osapuoli tarkoittaa.

Se, miten tilanteesta päästäisiin eteenpäin, on vaikea kysymys. Suhteet ovat ajautuneet siihen pisteeseen, että vaikka yritystä niiden parantamiseen olisi, niin pienikin selkkaus voi kärjistää jälleen tilannetta, Mattlin arvioi. Etenkin Yhdysvalloissa Kiina-politiikassa on monia erilaisia toimijoita.

Pelosin Taiwanin-vierailuun on suhtauduttu Yhdysvaltojen sisällä niin kriittisesti kuin kiittelevästi.

”Voi myös olla, että Pelosin kabinetti ei ollut koordinoinut tätä vierailua etukäteen hirveästi ja siksi ehkä vähän yllättyikin, miten isoksi asiaksi tämä voi muodostua. Mutta nyt kun vierailu on päässyt julkisuuteen, perääntyminen on vaikeaa. Se nähtäisiin Yhdysvalloissa niin, että Kiina saa sanella, ketä Yhdysvaltain kongressin johto saa tavata”, Mattlin sanoo.

Päivitys 2.8. kello 21.20: Lisätty tieto Taiwanin kertoneen yli 20:stä Kiinan hävittäjästä.

Oikaisu 3.8. kello 14.11: Jutussa kerrottiin virheellisesti, että Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlin olisi todennut, että Yhdysvallat ei tunnusta Taiwanin tasavaltaa. Näin hän ei todennut, vaan oikea muotoilu on, että Yhdysvallat ei tunnusta Kiinan tasavaltaa (joka on Taiwanin virallinen nimi).

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut