EU:n energiaministerit sopuun kaasun kulutuksen vähentämisestä – Lintilä: Moskovan tarkoituksena on hajottaa EU energialla

Osa jäsenmaista on suhtautunut penseästi komission ehdotukseen siitä, että vakavissa tilanteissa vähennystavoitteista voisi tulla pakollisia.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan Venäjä käy nyt kahta sotaa. Lintilä kuvattiin Helsingissä huhtikuussa.

26.7. 12:52 | Päivitetty 26.7. 15:29

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin käy kahta sotaa, aseellista sotaa Ukrainassa ja energiasotaa EU:ta vastaan.

Lintilä osallistui tiistaina EU:n energiaministereiden kokoukseen, jossa jäsenmaat pääsivät sopuun maakaasun kulutuksen vapaaehtoisesta vähentämisestä 15 prosentilla vuosiin 2017–2022 verrattuna.

”Moskovan tarkoituksena on hajottaa EU energialla. Solidaarisuus ja yhtenäisyys ovat ainoat vaihtoehdot tässä tilanteessa. Nyt on tehtävä ratkaisuja, että riippuvuus venäläisestä energiasta vähenee”, Lintilä sanoi kokouksesta lähdettyään.

Lintilän mukaan vapaaehtoisista säästöistä saatiin ”verrattain kattava määräenemmistöpäätös”.

Lintilä kommentoi kokouksessa syntynyttä sopua tuoreeltaan Twitterissä kirjoittamalla, että Venäjä laajensi Natoa, nyt se yhdistää Euroopan unionia. Luxemburgin energiaministeri Claude Turmes kertoo Unkarin olleen ainoa jäsenmaa, joka äänesti suunnitelmaa vastaan.

Lukuisia poikkeuksia

Jos tilanne kääntyy huonoksi esimerkiksi kaasun tulon keskeytyessä, maat sopivat hätätilamekanismista, joka muuttaisi säästöt pakollisiksi. Kaasun loppumisen lisäksi toinen syy voisi olla se, että kaasua käytetään huomattavan paljon enemmän kuin on odotettu.

Maat säästävät kaasua heti elokuusta lähtien varautuakseen tulevaan talveen. Maat saatiin suunnitelman taakse vasta sen jälkeen, kun siihen oli tehty lukuisia poikkeuksia.

Tavoitteesta saavat ratkaisun mukaan poiketa esimerkiksi sellaiset maat, jotka eivät ole kytköksissä muiden jäsenmaiden kaasuverkkoihin. Ne eivät pystyisi toimittamaan kaasua muille jäsenmaille, vaikka leikkaisivat oman kulutuksensa vähiin.

Useampia skeptisiä maita

Osa jäsenvaltioista on suhtautunut skeptisesti ajatukseen siitä, että kaasun kulutuksen vähennystavoitteesta tulisi sitova, sillä ne ovat huolissaan vaikutuksista kuluttajille ja paikallisille yrityksille.

EU:n energiakomissaari Kadri Simson oli ennen neuvotteluiden alkua luottavainen sovun syntymisestä.

”Odotan, että meillä on tänään kiinnostavia poliittisia keskusteluita, koska jäsenvaltiot tulevat erilaisista olosuhteista ja niillä on erilaisia lähtökohtia, mutta odotan, että päivän lopuksi meillä on poliittinen yhteisymmärrys”, hän sanoi toimittajille mentyään neuvotteluihin.

EU:n energiakomissaari Kadri Simson oli ennen neuvotteluiden alkua luottavainen sovun syntymisestä. Kuva on otettu Brysselissä 20. heinäkuuta.

Ainakin Italia, Unkari, Puola, Portugali ja Espanja ovat ilmaisseet huolensa komission ehdotuksesta. Monet Itä- ja Etelä-Euroopan maat haluavat enemmän joustavuutta vähennystavoitteisiin.

Mediatietojen mukaan EU:n puheenjohtajamaana toimiva Tšekki olisi tehnyt kompromissiehdotuksen, jossa on esitetty kolmea muutosta komission ehdotukseen.

”Solidaarisuus ja yhtenäisyys on paras ase, ja uskon, että päivän lopuksi otamme sen tien”, Tšekin teollisuus- ja kauppaministeri Jozef Sikela sanoi ennen neuvotteluita.

Ei heti toimenpiteitä

Energiaministerit katsovat, että jäsenmaiden tulisi ensisijaisesti ottaa käyttöön sellaisia kaasun käytön vähentämiskeinoja, jotka eivät vaikuta heikommassa asemassa oleviin ihmisiin ja kotitalouksiin. Jäsenmaiden ei myöskään ensisijaisesti pitäisi ottaa käyttöön keinoja, jotka vaikuttavat yhteiskunnan välttämättömimpiin osiin kuten terveydenhuoltoon ja puolustukseen.

Jäsenmaiden on tehtävä suunnitelmat siitä, miten ne vähentävät kaasun kulutustaan ja niiden on raportoitava tuloksista komissiolle säännöllisesti.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan komission vähennystavoite ei aiheuta Suomessa heti toimenpiteitä, sillä Suomi on laskenut kaasun kulutusta viimeisen 10 vuoden aikana jopa puoleen. Venäjän hyökättyä Ukrainaan kaasun käyttö on Suomessa laskenut entisestään, eikä Venäjältä ole tullut Suomeen maakaasua toukokuun jälkeen.

Suomi ei ole muutoinkaan niin riippuvainen kaasusta kuin monet muut EU-maat, sillä Suomessa kaasun osuus energian kokonaiskulutuksesta on vain noin viisi prosenttia.

Uutinen päivittyy.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut